Etelä-Savo on huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuuden osalta Suomen sisäisessä vertailussa jälkijunassa. Samaan aikaan niin julkisen sektorin palveluiden kuin kaupallisten toimijoidenkin palvelutuotanto siirtyy kasvavassa määrin digitaalisiin kanaviin.
Julkisten palveluiden ulottaminen kustannustehokkaasti kaikkien kuntalaisten ulottuville, myös harvaan asutuilla alueilla, ei tulevaisuudessa onnistu ilman digitaalisten palveluiden ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Vapaa-ajan asujien ja matkailijoiden tarpeet digitaaliselle palveluille, sekä vahvalle tiedonsiirtokapasiteetille, kasvavat voimakkaasti.
Suomessa laajakaistaverkkojen rakentuminen on edennyt voimakkaasti mobiiliverkkoja kehittämällä. Suomi onkin mobiiliverkkojen kärkimaita maailmassa. Siirryttäessä 5G-verkkoihin, sekä internetin kautta kasvavaan datan siirtoon, huippunopeiden tiedonsiirtoyhteyksien maantieteellinen kattavuus tulee muodostumaan haasteeksi. Kehitysaskeleet Etelä-Savossa tuleekin ottaa kehittämällä rinnakkain mobiiliverkkojen sekä kiinteän valokuituverkon kattavuutta, saavutettavuutta ja tiedonsiirtokapasiteettia.
Kun laajakaistarakentamisen uusista kansallisista rahoitusmuodoista ei ole tällä hetkellä tietoa, ja kun maaseuturahaston rahoitusmahdollisuudet lähivuosina ovat ohjelmakauden vaihtuessa verraten vähäiset, yhteiskunnan eri toimijoiden on syytä etsiä uusia yhteistyön muotoja tietoliikenneverkkojen kunnianhimoiseksi rakentamiseksi. Tietoliikennealustan kehittäminen on syytä nähdä alueen kriittisenä elinvoimatekijänä. Uudet kasvavat liiketoiminnat syntyvät lähes poikkeuksetta dataa hyödyntävien digitaalisten palveluiden alueelle.
Etelä-Savon onkin muodostettava tavoitetila tulevaisuuden digitaalisille palveluille niin julkisen sektorin kuin yritystenkin osalta. Tulevaisuuden tarpeiden jäsentäminen edesauttaa etunojan ottamista myös tietoliikennealustan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Yhdyskunnan verkostoista huolehtivien toimijoiden yhteistyö valokuituverkkojen yhteisrakentamisessa toteutuu jo tällä hetkellä hyvin, mutta siinäkin on edelleen kehitysmahdollisuuksia.
Mikkelissä 04.04.2019 järjestettävässä digitalisaatiota ja tietoliikenneyhteyksiä koskevassa seminaarissa yhteiskunnan eri toimijoiden edustajat käsittelevät digitalisaation sekä tietoliikennealustan nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä kattavasti. Etenkin, kun julkisen avustuksen määrä on vaarassa lähivuosina romahtaa, yhdyskunnan sektoreiden siiloutuneiden vastuiden rakenteita pitää rakentavalla tavalla murtaa, ja löytää uusia yhteistyön mekanismeja tietoliikenneverkkojen kehittämiseksi niukoilla resursseilla. Tämä laajakaista-seminaari on esimerkki eri toimijoiden välisestä tiivistyvästä yhteistyöstä Etelä-Savossa.
On väärin kysyä ’onko meillä varaa panostaa tietoliikenneverkkoihin?’ Oikeampi kysymys on ’onko meillä varaa olla panostamatta?’
Markus Tykkyläinen, Suur-Savon Sähkö Oy
Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry
Matias Bauer, MPY Palvelut
Hannu Väänänen, BLC Telecom
Teppo Leinonen, Etelä-Savon Kauppakamari
Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Marko Tanttu, Etelä-Savon Maakuntaliitto
Jukka-Pekka Keronen, ProAgria Etelä-Savo
Matti Koivisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy
Taisto Hirvonen, Etelä-Savon Koulutus Oy
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään ja päätti rahoituksesta viidelle hankkeelle. Lue lisää
Ensimmäinen Etelä-Savon kulttuurileijonien luolatapahtuma järjestettiin perjantaina 5.4. Mikkelissä. Rahoitushenkinen tapahtuma, jossa ammattilaiset ruotivat yhdeksän uutta luovaa ideaa, oli ehdottomasti menestys. Lue lisää
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii 4.4. Savon Sanomien Torstaivieras -osiossa nopeita keinoja elinvoiman kehittämiseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen hyviä tuloksia ei ole syytä hukata. Keskushallinnon yksityiskohtaisen ohjauksen sijaan on luotava rakentava yhteistyö maakuntien, kuntien ja valtion kesken. Lue lisää
Itäratoja ei tule nähdä yksinomaan liikennekäytävinä, vaan niillä on isompi merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta. Lue lisää
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua ja puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä. Lue lisää
Etelä-Savo on huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuuden osalta Suomen sisäisessä vertailussa jälkijunassa. Samaan aikaan niin julkisen sektorin palveluiden kuin kaupallisten toimijoidenkin palvelutuotanto siirtyy kasvavassa määrin digitaalisiin kanaviin.
Julkisten palveluiden ulottaminen kustannustehokkaasti kaikkien kuntalaisten ulottuville, myös harvaan asutuilla alueilla, ei tulevaisuudessa onnistu ilman digitaalisten palveluiden ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Vapaa-ajan asujien ja matkailijoiden tarpeet digitaaliselle palveluille, sekä vahvalle tiedonsiirtokapasiteetille, kasvavat voimakkaasti.
Suomessa laajakaistaverkkojen rakentuminen on edennyt voimakkaasti mobiiliverkkoja kehittämällä. Suomi onkin mobiiliverkkojen kärkimaita maailmassa. Siirryttäessä 5G-verkkoihin, sekä internetin kautta kasvavaan datan siirtoon, huippunopeiden tiedonsiirtoyhteyksien maantieteellinen kattavuus tulee muodostumaan haasteeksi. Kehitysaskeleet Etelä-Savossa tuleekin ottaa kehittämällä rinnakkain mobiiliverkkojen sekä kiinteän valokuituverkon kattavuutta, saavutettavuutta ja tiedonsiirtokapasiteettia.
Kun laajakaistarakentamisen uusista kansallisista rahoitusmuodoista ei ole tällä hetkellä tietoa, ja kun maaseuturahaston rahoitusmahdollisuudet lähivuosina ovat ohjelmakauden vaihtuessa verraten vähäiset, yhteiskunnan eri toimijoiden on syytä etsiä uusia yhteistyön muotoja tietoliikenneverkkojen kunnianhimoiseksi rakentamiseksi. Tietoliikennealustan kehittäminen on syytä nähdä alueen kriittisenä elinvoimatekijänä. Uudet kasvavat liiketoiminnat syntyvät lähes poikkeuksetta dataa hyödyntävien digitaalisten palveluiden alueelle.
Etelä-Savon onkin muodostettava tavoitetila tulevaisuuden digitaalisille palveluille niin julkisen sektorin kuin yritystenkin osalta. Tulevaisuuden tarpeiden jäsentäminen edesauttaa etunojan ottamista myös tietoliikennealustan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Yhdyskunnan verkostoista huolehtivien toimijoiden yhteistyö valokuituverkkojen yhteisrakentamisessa toteutuu jo tällä hetkellä hyvin, mutta siinäkin on edelleen kehitysmahdollisuuksia.
Mikkelissä 04.04.2019 järjestettävässä digitalisaatiota ja tietoliikenneyhteyksiä koskevassa seminaarissa yhteiskunnan eri toimijoiden edustajat käsittelevät digitalisaation sekä tietoliikennealustan nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä kattavasti. Etenkin, kun julkisen avustuksen määrä on vaarassa lähivuosina romahtaa, yhdyskunnan sektoreiden siiloutuneiden vastuiden rakenteita pitää rakentavalla tavalla murtaa, ja löytää uusia yhteistyön mekanismeja tietoliikenneverkkojen kehittämiseksi niukoilla resursseilla. Tämä laajakaista-seminaari on esimerkki eri toimijoiden välisestä tiivistyvästä yhteistyöstä Etelä-Savossa.
On väärin kysyä ’onko meillä varaa panostaa tietoliikenneverkkoihin?’ Oikeampi kysymys on ’onko meillä varaa olla panostamatta?’
Markus Tykkyläinen, Suur-Savon Sähkö Oy
Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry
Matias Bauer, MPY Palvelut
Hannu Väänänen, BLC Telecom
Teppo Leinonen, Etelä-Savon Kauppakamari
Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Marko Tanttu, Etelä-Savon Maakuntaliitto
Jukka-Pekka Keronen, ProAgria Etelä-Savo
Matti Koivisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy
Taisto Hirvonen, Etelä-Savon Koulutus Oy