Tietopalvelu

TIEDOTTEET JA UUTISET


MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 18.03.2019

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta ja maakunta- ja sote-uudistuksen päättyvästä valmistelusta.

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta. Maakunnallista liikennejärjestelmätyötä tehdään Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen vetämänä.

Seuraavat liikennejärjestelmää koskevat suunnitelmat laaditaan vuosien 2020-2031 hallituskausille. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö painottuu valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttamiseen yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa.

Maakuntahallitus kiitti kokouksessa Itäradan eteen tehdystä edunvalvontatyöstä. Olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, että itärataosuuden Porvoo-Kouvola -yhteystarvenuoli säilyy Uudenmaan maakuntakaavassa Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksellä.

Itäratojen edunvalvonta jatkuu yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien kanssa. Yhteiset tavoitteet linjataan ljikennejärjestelmäsuunnittelun strategiatyöhön ja muodostetaan yhteinen näkemys Itäratojen liittymisestä valtakunnalliseen rataverkkoon.


YHTEENVETOA MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN PÄÄTTYVÄSTÄ VALMISTELUSTA
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun päättymisestä. Valmistelu päättyi Sipilän hallituksen eroamisen ja uudistushankkeen kansallisen valmistelun loppumisen vuoksi. Maakuntahallitus esitti kiitoksensa hyvästä maakunnallisesta valmistelutyöstä kaikille Etelä-Savon maakunnan valmisteluun osallistuneille tahoille.

Tällä hetkellä valtiovarainministeriöltä odotetaan ohjeistusta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön hallittuun alasajoon.

Maakuntahallitus pitää uudistuksen kaatumista pettymyksenä ja painottaa, että valmistelua pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella määrätietoisesti. Valmistelun materiaalit ja opit siirretään hyödynnettäväksi jatkovalmistelussa.

Tämänhetkisessä tilanteessa nykymuotoiset maakuntaliitot jatkavat toimintaansa entisessä tehtävässään. Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollinen siirtyminen toisiin maakuntiin siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Maakuntauudistuksen valmistelusta on ollut paljon hyötyä Etelä-Savon maakunnalle. Maakuntaan on saatu runsaasti uutta tietoa maakunnan tilanteesta, taloudesta ja sote-kokonaisuudesta. Myös hyvää ICT-valmistelua on tehty ja sekin jatkunee seuraavalla hallituskaudella.

Maakuntahallitus, maakuntavaltuuston puheenjohtajisto kuntien virkamiesjohto, kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistot kokoontuvat 28.3. iltapäivällä keskustelemaan maakuntaliiton roolista sote-uudistuksen valmistelussa.


MAAKUNTAHALLITUS KESKUSTELI EUROOPAN UNIONIN ALUEPOLITIIKAN JA MAATALOUSPOLITIIKAN VALMISTELUSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698

EU:n budjettikauteen 2021-2027 valmistaudutaan sekä unionin tasolla että jäsenmaissa. Komission viime vuoden keväällä antamat asetusesitykset ja budjettiesitys ovat pohjana komission ja jäsenmaiden neuvotteluille, jotka ovat alkamassa komission julkistettua ns. maaraporttinsa pari viikkoa sitten. Neuvottelujen tuloksena syntyy lopullinen ratkaisu siitä, millaista yhteistä politiikkaa EU toteuttaa ja miten se eri jäsenmaihin kohdistuu vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat EU:n rakennerahastoja koskevassa koheesiopolitiikan valmistelussa johdonmukaisesti korostaneet, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisen harvaan asutun alueen erityisstatus tulee huomioida kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa. Itä- ja Pohjois-Suomeen on perusteltua kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus, kun komissio esittää Suomen rakennerahastosaannon kasvavan parilla prosentilla. Valtaosa rahoituksesta tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereillä, liittymissopimuksen pysyvä kilpailukykyhaitta on edelleen olemassa, ja vaikka Itä- ja Pohjois-Suomi on pystynyt kirimään kehityksessä, on se edelleen keskeisillä mittareilla roimasti Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä.

Suomessa valmistellaan parhaillaan myös uuden kauden ohjelmien sisältöä. Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat oman rakennerahasto-ohjelman, jossa alueen erityishaasteet ja -vahvuudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Yritysten uudistuminen ja tukitoimenpiteet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle. Siksi tarvitaan pk-yritysten kasvua ja uudistumista edistäviä yritystuki- ja riskirahoitusinstrumentteja ja investointitukia sekä TKI-toimintojen ja sitä tukevien kehittämisympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta tukee myös Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia, joka on laadittu EU-komission Industrial Transition -pilottihankkeessa. Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee EU-rahoitusta myös saavutettavuutta edistäviin toimiin, osaavan työvoiman saatavuuden ja työllisyyden parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kansallisella tasolla ohjelmavalmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, alueilla yhteistyötä koordinoivat Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä- ja Länsi-Suomessa Uudenmaan liitto.

Maakuntahallitus evästi osaltaan valmistelua ja korosti sisältöjen osalta mm yritysten uudistumiseen ja saavutettavuuteen liittyviä sisältöjä. Erityisesti korostettiin maakuntien digitaalisten valmiuksien parantamista. Maakuntahallitus myös toivoo, että ohjelmavalmistelua jatketaan johdonmukaisesti tilanteessa, jossa hallituksen kaatuminen, vaalit sekä Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus tuovat keskusteluun omat vivahteensa.

Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu

Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu on parhaillaan käynnissä. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet.

Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhden kansallisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet. Maa- ja metsätalousministeriö on helmikuussa 2019 pyytänyt Ely-keskuksia käynnistämään uuden rahoitusohjelmakauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa.

Valmistelussa tulee tunnistaa sellaiset alueen kehittämistarpeet, joihin voidaan vaikuttaa maatalousrahaston toimenpiteillä. Ministeriö pyytää ensi vaiheessa alueita kokoamaan kunkin alueen maaseudun kehittämisen tarpeet ja painopisteet. Eri ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien toimenpiteiden yhteensovittamiseksi maa- ja metsätalousministeriö suosittelee alueellisten painopisteiden käsittelyä maakunnan yhteistyöryhmässä.

Maakuntahallitus evästi osaltaan maaseudun kehittämistarpeista ja nosti esille muun muassa digitalisaation avainroolin maaseudun palvelujen ylläpitämisessä.


SAIMAAN ALUEEN JA JÄRVI-SUOMEN PERUSKIRJAAN SITOUTUMINEN JA PERUSKIRJAN ALLEKIRJOITTAMINEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618

Mikkelin kaupungin aloitteesta ryhdyttiin syksyllä 2018 valmistelemaan asiakokonaisuutta, jolla Saimaan ja Vuoksen järvialtaan alueen kaupungit ja kunnat, maakunnat ja aluehallinnon viranomaiset profiloituvat puhtaan ja elinvoimaisen luonnon- ja toimintaympäristön toimijoiksi. Loppuvuoden 2018 aikana työ muotoutui "Saimaa Peruskirjaksi", jonka hyväksymisellä alueen toimijat pyrkivät aktiivisesti erottumaan positiivisesti alueista ja vesistöistä, joissa on veden laatuun liittyviä ongelmia.

Peruskirja vahvistaa Saimaan ja Järvi-Suomen alueella jo olemassa olevia kestävän ja vastuullisen kehityksen ja matkailun, elinvoiman lisäämisen, tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen sekä vesienhoidon toimenpiteitä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Saimaa Geopark -tavoite, maakunnalliset virkistysalueet, Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, Smart Pohjois-Savo -tavoite, goSaimaan ja Saimaa-sopimuksen sekä maakunnallisten matkailustrategioiden tavoitteet jne. Peruskirja tavoittelee koko vesistöalueen (Vuoksen vesistöaltaan, sisältäen Saimaan lisäksi myös Kallaveden, Pielisen ja Höytiäisen altaat) tutkimukseen ja teollisuuden tuotekehitykseen perustuvaa kasvua ja elinvoimaa. Peruskirja ei rajaa, vaan kannustaa kehittämään tasavertaisesti uudenlaisia tuotannon, suojelun ja aktiivisuuden toimintoja koko toiminta-alueella.

Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy ja sitoutuu Järvi-Suomen Peruskirjan tavoitteisiin. Maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtajan allekirjoittamaan Peruskirjan maakuntaliiton puolesta maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019 järjestettävässä tilaisuudessa.


ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO ANTOI KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUPAUKSEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285

Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus päätti kokouksessaan 18.3.2019, että maakuntaliitto antaa Kestävän kehityksen lupauksen valtioneuvoston ylläpitämällä verkkosivustolla www.sitoumus2050.fi. Etelä-Savon maakunnan lupaus kuuluu seuraavasti: ”Me lupaamme tehdä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialueen maailmalle”.

Maakuntaliitto tulee seuraamaan lupauksensa toteutumista mm. seuraamalla matkailun hiilijalanjälkeä, edesauttamalla vastuullisen matkailun pelisääntöjen laatimista Saimaalle, ottamalla asian huomioon maakunnan kehittämisessä ja kaavoituksessa, rahoittamalla aiheeseen liittyviä hankkeita sekä seuraamalla matkailualan vastuullisuussertifikaattien määrän kasvua.


MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI RAHOITUSTA MAAKUNTALIITON OMAAN HANKKEESEEN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta ehdollisena Etelä-Savon maakuntaliiton itse toteuttamaan hankkeeseen Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – Etelä-Savon maakunnallinen toimeenpanohanke. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että ylimaakunnallinen Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hanke saa rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja elinkeinojen uudistumista maakunnassa. Hankkeella edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista TKI-yhteistyöhön maakunnassa, maakuntien välillä ja kansainvälisesti.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnilla Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (IP-alue) on pitkät perinteet yhteistyölle. Alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, joita on myös EU:n alue- ja rakennepolitiikassa käsitelty erityisenä territoriaalisen koheesion kohdealueena. IP-alueen merkittävät luonnonvarat, vielä hyödyntämätön potentiaali ja erikoistunut huippuosaaminen luovat kasvua alueen maakunnissa. Kaikilla maakunnilla on omat erikoistumisalansa ja niihin liittyvät älykkään erikoistumisen strategiat, kuten Etelä-Savossa Metsä-Ruoka-Vesi.

Maakunnat ovat perustaneet yhteisiä rakenteita, joista alueellisen näkyvyyden ja koheesiopolitiikan kannalta keskeisin on yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä. Vuoden 2018 alussa IP-alue valittiin hakuprosessissa yhdeksi Euroopan komission Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilottialueeksi, jolla vaikutetaan EU:n tulevan ohjelmakauden linjauksiin. Vuonna 2018 laadittiin yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 (pdf), jota toteutetaan yhdessä 2019-2021 maakuntien välillä ylimaakunnallisena Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hankkeena ja maakunnissa toimeenpanohankkeilla.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.


  • Julkaistu 18.03.2019

Jaa


24 touko

Menetelmiä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen

Haukivuoren ja Kangasniemen julkisten rakennusten arvoa, kuntoa ja uusiokäyttömahdollisuuksia on selvitetty Etelä-Savon maakuntaliiton hankkeessa. Esimerkkitaajamien perusteella kehitettiin yhteistyömuotoja ja -menetelmiä taajamien elinvoiman edistämiseksi sekä julkisen rakennuskannan hallintaan ja kestävään uusiokäyttöön. Lue lisää

Uutisarkisto

MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 18.03.2019

Julkaistu 18.03.2019

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta. Maakunnallista liikennejärjestelmätyötä tehdään Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen vetämänä.

Seuraavat liikennejärjestelmää koskevat suunnitelmat laaditaan vuosien 2020-2031 hallituskausille. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö painottuu valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttamiseen yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa.

Maakuntahallitus kiitti kokouksessa Itäradan eteen tehdystä edunvalvontatyöstä. Olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, että itärataosuuden Porvoo-Kouvola -yhteystarvenuoli säilyy Uudenmaan maakuntakaavassa Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksellä.

Itäratojen edunvalvonta jatkuu yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien kanssa. Yhteiset tavoitteet linjataan ljikennejärjestelmäsuunnittelun strategiatyöhön ja muodostetaan yhteinen näkemys Itäratojen liittymisestä valtakunnalliseen rataverkkoon.


YHTEENVETOA MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN PÄÄTTYVÄSTÄ VALMISTELUSTA
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun päättymisestä. Valmistelu päättyi Sipilän hallituksen eroamisen ja uudistushankkeen kansallisen valmistelun loppumisen vuoksi. Maakuntahallitus esitti kiitoksensa hyvästä maakunnallisesta valmistelutyöstä kaikille Etelä-Savon maakunnan valmisteluun osallistuneille tahoille.

Tällä hetkellä valtiovarainministeriöltä odotetaan ohjeistusta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön hallittuun alasajoon.

Maakuntahallitus pitää uudistuksen kaatumista pettymyksenä ja painottaa, että valmistelua pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella määrätietoisesti. Valmistelun materiaalit ja opit siirretään hyödynnettäväksi jatkovalmistelussa.

Tämänhetkisessä tilanteessa nykymuotoiset maakuntaliitot jatkavat toimintaansa entisessä tehtävässään. Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollinen siirtyminen toisiin maakuntiin siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Maakuntauudistuksen valmistelusta on ollut paljon hyötyä Etelä-Savon maakunnalle. Maakuntaan on saatu runsaasti uutta tietoa maakunnan tilanteesta, taloudesta ja sote-kokonaisuudesta. Myös hyvää ICT-valmistelua on tehty ja sekin jatkunee seuraavalla hallituskaudella.

Maakuntahallitus, maakuntavaltuuston puheenjohtajisto kuntien virkamiesjohto, kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistot kokoontuvat 28.3. iltapäivällä keskustelemaan maakuntaliiton roolista sote-uudistuksen valmistelussa.


MAAKUNTAHALLITUS KESKUSTELI EUROOPAN UNIONIN ALUEPOLITIIKAN JA MAATALOUSPOLITIIKAN VALMISTELUSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698

EU:n budjettikauteen 2021-2027 valmistaudutaan sekä unionin tasolla että jäsenmaissa. Komission viime vuoden keväällä antamat asetusesitykset ja budjettiesitys ovat pohjana komission ja jäsenmaiden neuvotteluille, jotka ovat alkamassa komission julkistettua ns. maaraporttinsa pari viikkoa sitten. Neuvottelujen tuloksena syntyy lopullinen ratkaisu siitä, millaista yhteistä politiikkaa EU toteuttaa ja miten se eri jäsenmaihin kohdistuu vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat EU:n rakennerahastoja koskevassa koheesiopolitiikan valmistelussa johdonmukaisesti korostaneet, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisen harvaan asutun alueen erityisstatus tulee huomioida kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa. Itä- ja Pohjois-Suomeen on perusteltua kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus, kun komissio esittää Suomen rakennerahastosaannon kasvavan parilla prosentilla. Valtaosa rahoituksesta tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereillä, liittymissopimuksen pysyvä kilpailukykyhaitta on edelleen olemassa, ja vaikka Itä- ja Pohjois-Suomi on pystynyt kirimään kehityksessä, on se edelleen keskeisillä mittareilla roimasti Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä.

Suomessa valmistellaan parhaillaan myös uuden kauden ohjelmien sisältöä. Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat oman rakennerahasto-ohjelman, jossa alueen erityishaasteet ja -vahvuudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Yritysten uudistuminen ja tukitoimenpiteet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle. Siksi tarvitaan pk-yritysten kasvua ja uudistumista edistäviä yritystuki- ja riskirahoitusinstrumentteja ja investointitukia sekä TKI-toimintojen ja sitä tukevien kehittämisympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta tukee myös Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia, joka on laadittu EU-komission Industrial Transition -pilottihankkeessa. Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee EU-rahoitusta myös saavutettavuutta edistäviin toimiin, osaavan työvoiman saatavuuden ja työllisyyden parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kansallisella tasolla ohjelmavalmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, alueilla yhteistyötä koordinoivat Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä- ja Länsi-Suomessa Uudenmaan liitto.

Maakuntahallitus evästi osaltaan valmistelua ja korosti sisältöjen osalta mm yritysten uudistumiseen ja saavutettavuuteen liittyviä sisältöjä. Erityisesti korostettiin maakuntien digitaalisten valmiuksien parantamista. Maakuntahallitus myös toivoo, että ohjelmavalmistelua jatketaan johdonmukaisesti tilanteessa, jossa hallituksen kaatuminen, vaalit sekä Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus tuovat keskusteluun omat vivahteensa.

Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu

Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu on parhaillaan käynnissä. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet.

Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhden kansallisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet. Maa- ja metsätalousministeriö on helmikuussa 2019 pyytänyt Ely-keskuksia käynnistämään uuden rahoitusohjelmakauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa.

Valmistelussa tulee tunnistaa sellaiset alueen kehittämistarpeet, joihin voidaan vaikuttaa maatalousrahaston toimenpiteillä. Ministeriö pyytää ensi vaiheessa alueita kokoamaan kunkin alueen maaseudun kehittämisen tarpeet ja painopisteet. Eri ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien toimenpiteiden yhteensovittamiseksi maa- ja metsätalousministeriö suosittelee alueellisten painopisteiden käsittelyä maakunnan yhteistyöryhmässä.

Maakuntahallitus evästi osaltaan maaseudun kehittämistarpeista ja nosti esille muun muassa digitalisaation avainroolin maaseudun palvelujen ylläpitämisessä.


SAIMAAN ALUEEN JA JÄRVI-SUOMEN PERUSKIRJAAN SITOUTUMINEN JA PERUSKIRJAN ALLEKIRJOITTAMINEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618

Mikkelin kaupungin aloitteesta ryhdyttiin syksyllä 2018 valmistelemaan asiakokonaisuutta, jolla Saimaan ja Vuoksen järvialtaan alueen kaupungit ja kunnat, maakunnat ja aluehallinnon viranomaiset profiloituvat puhtaan ja elinvoimaisen luonnon- ja toimintaympäristön toimijoiksi. Loppuvuoden 2018 aikana työ muotoutui "Saimaa Peruskirjaksi", jonka hyväksymisellä alueen toimijat pyrkivät aktiivisesti erottumaan positiivisesti alueista ja vesistöistä, joissa on veden laatuun liittyviä ongelmia.

Peruskirja vahvistaa Saimaan ja Järvi-Suomen alueella jo olemassa olevia kestävän ja vastuullisen kehityksen ja matkailun, elinvoiman lisäämisen, tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen sekä vesienhoidon toimenpiteitä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Saimaa Geopark -tavoite, maakunnalliset virkistysalueet, Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, Smart Pohjois-Savo -tavoite, goSaimaan ja Saimaa-sopimuksen sekä maakunnallisten matkailustrategioiden tavoitteet jne. Peruskirja tavoittelee koko vesistöalueen (Vuoksen vesistöaltaan, sisältäen Saimaan lisäksi myös Kallaveden, Pielisen ja Höytiäisen altaat) tutkimukseen ja teollisuuden tuotekehitykseen perustuvaa kasvua ja elinvoimaa. Peruskirja ei rajaa, vaan kannustaa kehittämään tasavertaisesti uudenlaisia tuotannon, suojelun ja aktiivisuuden toimintoja koko toiminta-alueella.

Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy ja sitoutuu Järvi-Suomen Peruskirjan tavoitteisiin. Maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtajan allekirjoittamaan Peruskirjan maakuntaliiton puolesta maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019 järjestettävässä tilaisuudessa.


ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO ANTOI KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUPAUKSEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285

Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus päätti kokouksessaan 18.3.2019, että maakuntaliitto antaa Kestävän kehityksen lupauksen valtioneuvoston ylläpitämällä verkkosivustolla www.sitoumus2050.fi. Etelä-Savon maakunnan lupaus kuuluu seuraavasti: ”Me lupaamme tehdä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialueen maailmalle”.

Maakuntaliitto tulee seuraamaan lupauksensa toteutumista mm. seuraamalla matkailun hiilijalanjälkeä, edesauttamalla vastuullisen matkailun pelisääntöjen laatimista Saimaalle, ottamalla asian huomioon maakunnan kehittämisessä ja kaavoituksessa, rahoittamalla aiheeseen liittyviä hankkeita sekä seuraamalla matkailualan vastuullisuussertifikaattien määrän kasvua.


MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI RAHOITUSTA MAAKUNTALIITON OMAAN HANKKEESEEN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta ehdollisena Etelä-Savon maakuntaliiton itse toteuttamaan hankkeeseen Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – Etelä-Savon maakunnallinen toimeenpanohanke. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että ylimaakunnallinen Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hanke saa rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja elinkeinojen uudistumista maakunnassa. Hankkeella edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista TKI-yhteistyöhön maakunnassa, maakuntien välillä ja kansainvälisesti.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnilla Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (IP-alue) on pitkät perinteet yhteistyölle. Alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, joita on myös EU:n alue- ja rakennepolitiikassa käsitelty erityisenä territoriaalisen koheesion kohdealueena. IP-alueen merkittävät luonnonvarat, vielä hyödyntämätön potentiaali ja erikoistunut huippuosaaminen luovat kasvua alueen maakunnissa. Kaikilla maakunnilla on omat erikoistumisalansa ja niihin liittyvät älykkään erikoistumisen strategiat, kuten Etelä-Savossa Metsä-Ruoka-Vesi.

Maakunnat ovat perustaneet yhteisiä rakenteita, joista alueellisen näkyvyyden ja koheesiopolitiikan kannalta keskeisin on yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä. Vuoden 2018 alussa IP-alue valittiin hakuprosessissa yhdeksi Euroopan komission Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilottialueeksi, jolla vaikutetaan EU:n tulevan ohjelmakauden linjauksiin. Vuonna 2018 laadittiin yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 (pdf), jota toteutetaan yhdessä 2019-2021 maakuntien välillä ylimaakunnallisena Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hankkeena ja maakunnissa toimeenpanohankkeilla.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.


Vastaa liikkumisen ilmastotalkoot kyselyyn ja voita Jopo (Itä-Suomi)
Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvittää verkkokyselyllä itäsuomalaisten näkemyksiä liikkumisen ilmastotalkoista ja tarpeesta vähentää oman liikkumisensa päästöjä. Kyselyn tuloksia käytetään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kansallisella tasolla vaikuttamiseen.
06.05.2019
Keskushallinnon vastaisku
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii blogissaan siirtyykö päätöksenteko kahdeksaltatoista maakunnalta keskusvirastoihin.
02.05.2019
Itä-Suomen neuvottelukunnan kannanotto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun alkuvaiheeseen
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun selvitykset on laadittava tasapuolisesti ja vuorovaikutteisesti sekä tavoitteet määriteltävä asiakaslähtöisesti.
30.04.2019
Itä-Suomen neuvottelukunnan kokoustiedote 24.4.2019
Itä-Suomen maakunnat tarjoavat liikenne- ja viestintäministeriölle tietoja ja osaamista valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitteluun vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
25.04.2019
TIEDOTE: Alueellisten erojen takia Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee oman EU-ohjelman
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat ovat ilmaisseet yhteisen huolensa EU:n ohjelmakauden 2021–2027 kansallisen valmistelun tilanteesta. Neuvottelukuntien mielestä Suomessa ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti Euroopan komission tuoreisiin näkemyksiin maamme sisäisistä kehittyneisyyseroista.
25.04.2019
Kysely sähköautoista matkailuliikenteessä
Tervetuloa vastaamaan Etelä-Savon yrittäjille suunnattuun kyselyyn sähköautoista matkailuliikenteessä. Vastaathan kyselyyn 10.5. mennessä!
24.04.2019
Saimaan pääsy UNESCOn Global Geopark -verkostoon etenee
UNESCOn arviointiraportissa todetaan, että kaikki edellytykset UNESCO Global Geopark -statukselle ovat Saimaalla kunnossa ja vaaditut kehitystoimet ovat helposti toteutettavissa.
18.04.2019
TIEDOTE: EU-komissio huolissaan Suomen alueellisista kehittyneisyyseroista
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin.
16.04.2019
TIEDOTE: Etelä-Savon maakuntahallituksen kokous16.4.2019
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään ja päätti rahoituksesta viidelle hankkeelle.
16.04.2019
Kulttuurileijonat ruotivat ideoita luolassaan
Ensimmäinen Etelä-Savon kulttuurileijonien luolatapahtuma järjestettiin perjantaina 5.4. Mikkelissä. Rahoitushenkinen tapahtuma, jossa ammattilaiset ruotivat yhdeksän uutta luovaa ideaa, oli ehdottomasti menestys.
05.04.2019
Maakuntauudistus oli sopiva syyllinen
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii 4.4. Savon Sanomien Torstaivieras -osiossa nopeita keinoja elinvoiman kehittämiseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen hyviä tuloksia ei ole syytä hukata. Keskushallinnon yksityiskohtaisen ohjauksen sijaan on luotava rakentava yhteistyö maakuntien, kuntien ja valtion kesken.
04.04.2019
Itäradoista tulee tulevaisuuden kasvukäytäviä
Itäratoja ei tule nähdä yksinomaan liikennekäytävinä, vaan niillä on isompi merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta.
04.04.2019
Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän tiedote 22.3.2019
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua ja puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä.
26.03.2019
Tietoliikennealustan rakentamisessa ja vision luonnissa yhteistyö on ratkaisevaa
Etelä-Savo on huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuuden osalta Suomen sisäisessä vertailussa jälkijunassa. Samaan aikaan niin julkisen sektorin palveluiden kuin kaupallisten toimijoidenkin palvelutuotanto siirtyy kasvavassa määrin digitaalisiin kanaviin.
21.03.2019
MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 18.03.2019
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta ja maakunta- ja sote-uudistuksen päättyvästä valmistelusta.
18.03.2019
Helsingin Sanomien Kasvava Suomi -liitteessä juttu Etelä-Savosta
Etelä-Savon maakuntaliitto, Miksei Oy, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä tehneet artikkelin Helsingin Sanomien liitteessä ilmestyvään Kasvava Suomi -julkaisuun. Artikkeli on nimeltään Ekologiset innovaatiot tuovat kasvua. Se tuo esille erityisesti Etelä-Savossa olevien, maakunnallisten toimijoiden tärkeän työn koko maan elinvoimaisuuden ja taloudellisen kasvun edistämisessä.
14.03.2019
Saimaan maakuntaviesti starttasi sunnuntaina 3.3.2019
Savonlinnan Tanhuvaaran Urheiluopiston laduilla hiihdetyssä viestitapahtumassa yhdistettiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaviestit.
03.03.2019
TIEDOTE 28.2.2019: EU-komissiolta vahva tuki Itä- ja Pohjois-Suomen asemalle EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa
Itä- ja Pohjois-Suomen näkemys alueen huomioimisesta tulevassa koheesiopolitiikassa saa komissiolta vahvaa tukea. Komission suosituksen mukaan koheesiopolitiikan rahoituksella tulee vahvistaa innovaatiotoiminnan ja tuottavuuden kasvua ohjelmakaudella 2021-2027 erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
28.02.2019
Maakuntahallitus kokoontui 18.2.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18.2. Mikkelissä. Kokouksessa maakuntahallitus keskusteli väestöennusteesta, myönsi rahoitusta kahteen hankkeeseen ja antoi lausuntoja.
18.02.2019
Maakuntahallitus kokoontui 28.01.2019
Päätösasioina hallituksessa tehtiin yksi rahoituspäätös ja annettiin maakuntaliitolle valtuudet hakea Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta (EAKR) kahteen hankkeeseen.
28.01.2019
TIEDOTE: Nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä starttaa Etelä-Savossa
Etelä-Savon nuorille avautuu alkuvuodesta uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa kotimaakunnan asioihin, kun nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän toiminta käynnistyy. Ryhmä ottaa kantaa maakunnan ajankohtaisiin asioihin ja maakuntauudistukseen.
18.01.2019
TIEDOTE: Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 hakuprosessi polkaistiin käyntiin!
Itä-Suomen neljän maakunnan liittojen ja keskuskaupunkien sekä Savonlinnan kaupungin edustajat kokoontuivat keskiviikkona 16.1. Savonlinnaan pohtimaan kulttuuripääkaupunkihaun etenemistä ja rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee kansallisen kulttuuripääkaupunkihaun keväällä 2019 ja hakuaikaa on noin vuosi.
17.01.2019
MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 17.12.2018
Etelä-Savon maakuntahallituksen vuoden 2018 viimeinen kokous pidettiin maanantaina 17.12. Mikkelissä. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsaukseensa Itä-Suomen maakuntien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joista sovittiin Itä-Suomen neuvottelukuntien kokouksessa 12.12.2018. Maakunnan tilannetta tarkasteltiin ajankohtaisten tilastojen perusteella. Erityisesti työvoiman saatavuus maakunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin nousi keskusteluun. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa Etelä-Savon osaamisstrategian ja antoi lausunnot Valtionvarainministeriölle Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollisen maakuntavaihdoksen aikataulusta sekä lausunnot Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksesta ja Pohjois-Karjalan maakuntakaavaluonnoksesta.
17.12.2018
TIEDOTE: Itä-Suomen neuvottelukunta linjasi yhteiset hallitusohjelmatavoitteet
Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu ovat sopineet yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Itä-Suomessa on paljon potentiaalia, luonnonvaroja ja erityisosaamista. Hallitusohjelmatavoitteissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisuudet voidaan hyödyntää maakuntien ja koko Suomen kestävän kasvun hyväksi.
14.12.2018
TIEDOTE: Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman
Etelä-Savon maakuntavaltuusto kokoontui 26.11.2018 Mikkelin kaupungintalolle talousarviokokoukseen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2019-2021 sekä talousarvion vuodelle 2019.
26.11.2018
Maakunta palkitsi parhaita imagon rakentajia
Etelä-Savon parhaat -palkinto myönnetään toiminnasta, joka kohentaa merkittävällä tavalla maakunnan yhteishenkeä, identiteettiä tai imagoa. Palkinto annetaan vuosittain 1-3 yritykselle, yhteisölle tai henkilölle. Tämänvuotiset palkinnot jaettiin lauantaina 24.11. Mikkelin teatteriravintola Ilossa järjestetyssä pienimuotoisessa tilaisuudessa.
24.11.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 19.11.2018
Maakuntahallitus puolsi hankkeille rahoitusta yhteensä n. 2,1 miljoonan euron edestä. Lisäksi kokouksessa annettiin lausunnot Etelä-Savon ELY-keskukselle Vt5 tiesuunnitelman muutoksesta ja muutoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sekä Uudenmaan liitolle lausunto alueen maakuntakaavaluonnoksesta.
20.11.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 22.10.2018
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esille maakunnan tuoreimmat väestötiedot. Lisäksi hän kertoi Itä-Suomen neljän maakunnan yhteisestä aikeesta hakea Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Tavoitteena on hakea Savonlinnalle ja ympäröiville alueille kansainvälistä näkyvyyttä, turismia ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Seuraavan kerran asiaa käsitellään Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa, joka pidetään torstaina 25.10. Helsingissä. Hallitus antoi kokouksessa lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle VR:n rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä ja maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kalastuslain muuttamiseksi. Päätösasiana käsiteltiin rahoituksen myöntäminen matkailukohteiden saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä tukevan liikennejärjestelmän kehittämiseen.
22.10.2018
TIEDOTE: Kenelle sinä myöntäisit Etelä-Savon parhaat –palkinnon vuonna 2018?
Etelä-Savo etsii jälleen maakunnan parhaita yhteishengen, identiteetin tai imagon kohentajia. Ehdotuksia ja perustelut Etelä-Savon parhaat -palkinnon 2018 saajaksi voi jättää sähköisesti maakunnan verkkosivuilla!
16.10.2018
TIEDOTE: Savot ja Karjalat suunnittelevat hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Saimaa-ilmiö -nimen saanut yhteishanke julkistettiin torstaina 11. lokakuuta Rantasalmella järjestettävässä Itä-Suomi nousuun -kutsuseminaarissa.
11.10.2018
Maakuntahallitus kokoontui 24.9.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantai-iltapäivänä 24.9. Helsingissä. Maakuntahallitus antoi kokouksessaan useita lausuntoja. Lausunto annettiin muun muassa kasvupalveluvirastosta, erityishuoltopiireistä, Vaalijalan kehyssuunnitelmasta ja maanteiden ja rautateiden runkoverkosta. Maakuntahallitus käsitteli myös Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpano- ja rahoitussuunnitelman ja jatkoi keskustelua Heinäveden kaivoshankkeesta.
24.09.2018
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat haluavat Suomen EU-rahoitussaannon maksimointia
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous pidettiin Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana olivat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala.
31.08.2018
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen johto kokoontuu Rovaniemelle perinteiseen huippukokoukseen
Maakuntien huippukokous järjestetään tänä vuonna Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana ovat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Samaan aikaan yhteistyössä huippukokouksen kanssa linjataan maakuntien yhteisiä kehittämisen kärkiä alueen yhteisessä Elinkeinot murroksessa (ELMO) –pilotissa.
30.08.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 27.8.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27.8. Mikkelissä syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Ajankohtaiskatsauksessa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti esille Heinäveden kaivoshankkeen. Maakuntauudistuksen tilannekatsauksessa käsiteltiin uudistuksen aikataulumuutos ja sen vaikutukset liiton toimintaan ja talouteen vuosina 2019-2021. Kokouksessa linjattiin maakuntaliiton osallistuminen perusteilla olevaan kolmen maakunnan talous- henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiöön. Muut päätösasiat liittyivät hankerahoitukseen ja Etelä-Savon vuoden 2018 kylän nimeämiseen.
27.08.2018
Taajamahankkeelle kotisivut
Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen liittojen 'Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen'-hankkeen kotisivut on avattu.
07.08.2018
Päämajasymposiumissa puhutti Suomen sisäinen turvallisuus
Mikkelin Päämajasymposiumissa 4.7. keskusteltiin sekä vuoden 1918 tapahtumien seurauksista että tämän päivän sisäisestä turvallisuudesta.
04.07.2018
Päämajasymposium 2018 pohtii Suomen sisäistä turvallisuutta
Kaikelle kansalle avoin ja maksuton Päämajan kesäsymposium järjestetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Yhdennentoista Päämajasymposiumin kantavana teemana on Suomen sisäinen turvallisuus.
28.06.2018
Pekka Seleniukselle ja Jarkko Wuoriselle maakuntaneuvoksen arvonimet
Suomen tasavallan presidentti on myöntänyt Pekka Seleniukselle ja Jarkko Wuoriselle maakuntaneuvoksen arvonimet.
27.06.2018
Maakuntaliitossa avoinna viestintäpäällikön tehtävä
Etelä-Savon maakuntaliitto hakee viestintäpäällikköä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
26.06.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 18.6.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 18.6. Mikkelissä. Ennen kesätaukoa pidetyssä kokouksessa hallitus antoi lausuntoja, valtuutti Etelä-Savon maakuntaliiton hakemaan jatkoaikaa Etelä-Savon ennakointiverkko -hankkeelle ja päätti myöntää rahoitusta neljälle hankkeelle.
18.06.2018
Maakuntavaltuusto käsitteli vuoden 2017 toimintaa ja taloutta
Maakuntavaltuusto kokoontui Mikkelissä 28.5.2018 käsittelemään vuoden 2017 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.
28.05.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 21.05.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!
21.05.2018
Etelä-Savossa on modernin arkkitehtuurin helmiä - selvityksenkin mukaan!
Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmistunut FM Laura Vikmanin laatima taustaselvitys maakunnan modernista arkkitehtuurista. Selvitykseen on koottu yhteen valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten inventointien tietoja. Inventointi tarkoittaa puolueetonta selvitystä alueen, maiseman ja rakennuskannan kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventointia varten tehdään valokuvauksia, maastokäyntejä, haastatteluja, arviointeja, museoarkistoihin perehtymistä ja aineiston kokoamista.
19.03.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 19.2.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 19.2. Mikkelissä. Pitkällä asialistalla oli muun muassa asiaa maakuntauudistuksesta, maakuntaliiton tilinpäätös ja henkilöstöraportti, kuitulaboratorion investoinnit, villiruuan kehittämisen yksikkö, puukaupan huutokauppapalvelu ja hallitukselta pyydetyt lausunnot. Maakuntajohtaja esitteli kokouksen alussa maakunnan työttömyystilanteen. Työttömyystilanne on parantunut viime vuodesta, mutta on silti maan keskiarvoa huonompi. Väestö maakunnan alueella on vähentynyt vuoden aikana merkittävästi. Matkailuun liittyvistä hankkeista keskusteltiin kokouksessa, hankkeiden yhtenä tavoitteena on yöpymisten määrän lisääminen alueella.
19.02.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 15.01.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 15.1.2018 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Hallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksesta ja päätti kahden AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoituksen myöntämisestä.
15.01.2018