Päämajasymposiumissa puhutti Suomen sisäinen turvallisuus
Mikkelin Päämajasymposiumissa 4.7. keskusteltiin sekä vuoden 1918 tapahtumien seurauksista että tämän päivän sisäisestä turvallisuudesta.
Politiikan ja talouden vaikuttajia kokoava Päämajasymposium houkutteli konsertti- ja kongressikeskus Mikaelin salin lähes täyteen. Symposium järjestettiin nyt 11:nnen kerran.
Tilaisuuden perinteisen Mannerheim-luennon piti vuorineuvos Reijo Karhinen. Hän toi esille Mannerheimin vahvan roolin kolmannen sektorin toimijana ja sen, kuinka Mannerheim oivalsi sisäisen turvallisuuden merkityksen ja eri ulottuvuudet. Karhinen muistutti, että moni nykyisistä yhteiskuntamme tarjoamista peruspalveluista on saanut alkunsa kolmannelta sektorilta.
Vahva kansallinen eheys turvallisuuden takeena
Päivän ensimmäisessä paneelikeskustelussa tarkasteltiin Suomen sisäistä turvallisuutta historiallisesta näkökulmasta. Paneeliin osallistuivat piispa Seppo Häkkinen, tutkija ja professori Tiina Kinnunen sekä tietokirjailija Mikko Laiho. He pohtivat 1918 sisällissodan hintaa ja siitä toipumista. Panelistit korostivat muun muassa vahvaa kansallista eheyttä sisäisen turvallisuuden takaajana.
Toisessa keskustelussa professori Heikki Hiilamo, vuorineuvos Reijo Karhinen, ministeri Kai Mykkänen ja tutkija Maria Ohisalo keskittyivät sisäisen turvallisuuden nykypäivään ja tulevaisuuteen. Kaikkien puheenvuoroissa nousi vahvasti esille lasten ja nuorten syrjäytyminen sekä yhteiskunnan eriarvoistuminen. Sisäisen turvallisuuden ehtona on se, että kaikki maassamme asuvat kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Symposiumin päätössanat lausui Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen. Hän korosti journalistisen median tärkeää roolia vaikeiden ja herkkien yhteiskunnallisten asioiden faktapohjaisessa, monipuolisessa käsittelyssä. Median tehtävänä on myös auttaa eri tavoin ajattelevia ja eläviä ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja keskustelemaan rakentavasti.
Päämajasymposiumin järjestivät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Länsi-Savo ja Yle. Tilaisuuden juonsi Ylen toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.
Lisätiedot:
Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi
Riikka Räisänen, päätoimittaja, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta, p. 040 750 6852, riikka.raisanen@yle.fi
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18.2. Mikkelissä. Kokouksessa maakuntahallitus keskusteli väestöennusteesta, myönsi rahoitusta kahteen hankkeeseen ja antoi lausuntoja. Lue lisää
Päätösasioina hallituksessa tehtiin yksi rahoituspäätös ja annettiin maakuntaliitolle valtuudet hakea Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta (EAKR) kahteen hankkeeseen. Lue lisää
Etelä-Savon nuorille avautuu alkuvuodesta uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa kotimaakunnan asioihin, kun nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän toiminta käynnistyy. Ryhmä ottaa kantaa maakunnan ajankohtaisiin asioihin ja maakuntauudistukseen. Lue lisää
Itä-Suomen neljän maakunnan liittojen ja keskuskaupunkien sekä Savonlinnan kaupungin edustajat kokoontuivat keskiviikkona 16.1. Savonlinnaan pohtimaan kulttuuripääkaupunkihaun etenemistä ja rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee kansallisen kulttuuripääkaupunkihaun keväällä 2019 ja hakuaikaa on noin vuosi. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallituksen vuoden 2018 viimeinen kokous pidettiin maanantaina 17.12. Mikkelissä. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsaukseensa Itä-Suomen maakuntien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joista sovittiin Itä-Suomen neuvottelukuntien kokouksessa 12.12.2018. Maakunnan tilannetta tarkasteltiin ajankohtaisten tilastojen perusteella. Erityisesti työvoiman saatavuus maakunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin nousi keskusteluun. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa Etelä-Savon osaamisstrategian ja antoi lausunnot Valtionvarainministeriölle Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollisen maakuntavaihdoksen aikataulusta sekä lausunnot Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksesta ja Pohjois-Karjalan maakuntakaavaluonnoksesta. Lue lisää
Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu kokoontuivat Helsingissä 12.12.2018 sopimaan yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Itä-Suomessa on paljon potentiaalia, luonnonvaroja ja erityisosaamista. Hallitusohjelmatavoitteissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisuudet voidaan hyödyntää maakuntien ja koko Suomen kestävän kasvun hyväksi. Neuvottelukunta päätti kokouksessaan myös perustaa työryhmän lisäämään yhteistyötä ja vauhdittamaan matkailun kasvua ja kansainvälistymistä Järvi-Suomen Lakeland -alueella. Lue lisää
Uutisarkiston löydät tästä linkistä