Tietopalvelu

TIEDOTTEET JA UUTISET


Saimaalla hyvät edellytykset Unescon geopuistojen verkostoon pääsemiseksi

Suomi on jättänyt YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescolle hakemuksen geopuiston perustamisesta Saimaalle, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntiin. Tavoitteena on tuoda esille alueen ainutlaatuiset geologiset arvot ja synnyttää uusia mahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailuun.

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat yli 4000 vuoden takaa. © Kuva: Esa Nikunen, ympäristöhallinnon kuvapankki

Maailmanlaajuiseen geopuistojen verkostoon on tällä hetkellä hyväksytty 127 aluetta 35 maasta. Suomen ainoa kansainväliseen verkostoon hyväksytty geopuisto on Pohjois-Pohjanmaan Rokua. Verkostoon pääsemisen kynnys nousi entisestään vuonna 2015, jolloin Unescon alaisuuteen perustettiin erityinen geopuistojen ohjelma. Suosittuina luontomatkailukohteina geopuistot ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailman luonnonperintökohteisiin. Geopuistot eivät ole suojelualueita, mutta niiltä edellytetään maailmanlaajuisesti erityisiä geologisia arvoja, niiden säilyttämistä ja niihin perustuvan luontomatkailun edistämistä. Useimmiten geopuistoihin sisältyy suojelualueita.

"Pontimen Saimaa Geoparkille antoi havainto siitä, ettei alueen ainutlaatuista geologiaa ja jääkautista syntyhistoriaa ole hyödynnetty vielä täysipainoisesti kestävän matkailun ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittämisessä. Etelä-Karjala on myös Suomen ainoa maakunta, jossa ei ole kansallispuistoa, sillä alueella ei ole tarpeeksi valtion omistamia maita. Kansainvälinen geopuisto olisi oivallinen vaihtoehto", sanoo Saimaa Geopark -yhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

Geopuistoilla tulee olla oma, paikallislähtöinen hallintonsa. Saimaa Geoparkin kehittämiseksi vuosi sitten perustettuun yhdistykseen kuuluu yhdeksän alueen kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Savitaipale, Taipalsaari, Juva, Sulkava, Puumala ja Ruokolahti. Unescolle vuoden 2017 lopussa opetus- ja kulttuuriministeriöstä toimitettu mittava hakemus koostettiin yhteistyössä kuntien, Etelä-Karjalan liiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Ympäristöministeriö antoi työhön asiantuntija-apua.

Haku- ja hyväksymisprosessiin kuuluu olennaisena osana kohteiden kenttäarviointi ja toiminnan auditointi paikan päällä. Ne ovat luvassa keväällä. Koko hakuprosessi kestänee noin kaksi vuotta. Sen aikana arvioidaan geologisten arvojen lisäksi muun muassa, minkälaiset valmiudet kunnilla on luoda geopuiston ympärille uutta yritystoimintaa, palveluja ja tuotteita ja miten sen tunnettuutta on tarkoitus edistää.

"Kaikki edellytykset hakemuksen hyväksymiselle ovat olemassa, mutta kriteerit ovat tiukat. Unesco totesi ennakkoarviossaan, että geologisilta arvoiltaan Saimaa täyttää vaatimukset, mutta virallisen statuksen saamiseksi pientenkin yksityiskohtien tulee olla kunnossa.", Rautanen sanoo.

Ehdotus Saimaa Geoparkiksi käsittää yli 6 000 neliökilometrin alueen, joka rajautuu pohjoisessa Vekaransalmeen, lännessä ja etelässä Salpausselkään ja idässä Lohilahteen. Noin kaksi kolmasosaa alueesta on maata, mukaan lukien tuhansia saaria ja yli 8 000 kilometriä rantaviivaa.

Saimaan kallioperä muodostui muinaisessa merenpohjasta noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten. Erilliseksi vesistöalueeksi Saimaa kuroutui noin 8 000 vuotta sitten. Viimeisimmän jääkauden muistona Saimaata halkovat noin 12 500-11 500 vuotta sitten syntyneet Salpausselät. Mahtavat reunamuodostumaketjut voi havaita avaruudesta saakka.

Saimaan järviluonnon monimuotoisuus turvataan erilaisilla suojeluohjelmilla, joista merkittävimmät ovat rantojensuojeluohjelma, harjujensuojeluohjelma ja Natura 2000 -ohjelma. Tärkein yksittäinen suojelukohde on erittäin uhanalainen saimaannorppa.

Suomessa on tällä hetkellä vireillä ainakin kaksi muuta maakunnallista geopuistohanketta: pääasiassa soihin keskittyvä Lauhanvuori-Hämeenkangas ja Salpausselän päätemoreenimuodostumaan perustuva, usean maakunnan alueelle kohdistuva Salpausselkä-hanke.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Heli Rautanen, Saimaa Geopark -yhdistys, p. 040 572 0797, etunimi.sukunimi@imatra.fi

Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 724 9618, etunimi.sukunimi@esavo.fi

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, ympäristöministeriö p. 0295 250 064, etunimi.sukunimi@ym.fi

  • Julkaistu 25.01.2018

Jaa


24 syys

Maakuntahallitus kokoontui 24.9.2018

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantai-iltapäivänä 24.9. Helsingissä. Maakuntahallitus antoi kokouksessaan useita lausuntoja. Lausunto annettiin muun muassa kasvupalveluvirastosta, erityishuoltopiireistä, Vaalijalan kehyssuunnitelmasta ja maanteiden ja rautateiden runkoverkosta. Maakuntahallitus käsitteli myös Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpano- ja rahoitussuunnitelman ja jatkoi keskustelua Heinäveden kaivoshankkeesta. Lue lisää

30 elo

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen johto kokoontuu Rovaniemelle perinteiseen huippukokoukseen

Maakuntien huippukokous järjestetään tänä vuonna Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana ovat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Samaan aikaan yhteistyössä huippukokouksen kanssa linjataan maakuntien yhteisiä kehittämisen kärkiä alueen yhteisessä Elinkeinot murroksessa (ELMO) –pilotissa. Lue lisää

27 elo

Maakuntahallituksen kokoustiedote 27.8.2018

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27.8. Mikkelissä syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Ajankohtaiskatsauksessa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti esille Heinäveden kaivoshankkeen. Maakuntauudistuksen tilannekatsauksessa käsiteltiin uudistuksen aikataulumuutos ja sen vaikutukset liiton toimintaan ja talouteen vuosina 2019-2021. Kokouksessa linjattiin maakuntaliiton osallistuminen perusteilla olevaan kolmen maakunnan talous- henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiöön. Muut päätösasiat liittyivät hankerahoitukseen ja Etelä-Savon vuoden 2018 kylän nimeämiseen. Lue lisää

Uutisarkiston löydät tästä linkistä