Julkaistu 17.01.2022

Tuetaan osallisuuden kukkien kasvua myös vuonna 2022

Hyvinvoivat ja aktiiviset ihmiset alueen voimavarana ja elinvoimana ovat yksi vuonna 2021 valmistuneen maakuntaohjelman 2022-2025 ja samoin vuonna 2020 valmistuneen osallisuusohjelman keskeisiä tavoitteita.

Etelä-Savossa tunnistamme sujuvan arjen, luonnon, kulttuurin ja osallisuuden merkityksen elämänlaatumme voimavaroina ja hyvinvoinnin lähteinä. Kun asukkaina pääsemme itse mukaan asuinympäristömme kehittämiseen ja päätöksentekoon, koemme olevamme mukana ja voimme paremmin. Osallisuus ja siihen liittyvät panostukset nähdään myös alueen vetovoimatekijänä. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että osallisuuden tunnetta kokevat asukkaat voivat hyvin ja ovat maakunnan elinvoimalle keskeinen tekijä.

Osallisuutta tarkastellaan ja termiä käytetään monesta näkökulmasta ja eri toimijoille se voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia painotuksia. Joskus osallisuuskenttä meidänkin maakunnassamme voi näyttäytyä hyvinkin hajanaisena ja aina emme monimerkityksistä osallisuustermiäkään tulkitse samoin.  Haastava pandemia-aika etäkokouksineen ei välttämättä ole ihanteellisin yhteiseen kehittämistyöhön ja aitoon dialogiin. Siitä huolimatta moni asia osallisuustyössä on liikahtanut eteenpäin ja uskaltaisin väittää, että osallisuuden merkitys on vahvistunut. Olemme vähintään tunnistaneet osallisuuden tärkeänä osana alueen kehittymistä. Se näkyy monissa ohjelmissa ja strategioissa sekä  maakunta,- että kuntatasolla. Tärkeintä on toki se, että sitoudumme suuntaamaan tekemisiämme ja valintojamme konkreettisesti. Vuoden 2021 aikana tehtiin paljon työtä myös osallisuusrintamalla. Vaikuttavaa ja  osallisuutta vahvistavaa työtä tehdään sekä kehittämishankkeissa että monen tahon pysyvänä ja hyväksi havaittuna toimintatapana.

Osana maakuntaliiton toimintaa osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta ovat tähän mennessä toimineet Etelä-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto Esa-Manu, YhES-maakunnallinen järjestöneuvottelukunta ja Etelä-Savon eläkeläisneuvottelukunta. Edellä mainitut osallisuusryhmät ovat antaneet myös  vuonna 2021 asiantuntevaa panostaan ja kansalaisyhteiskunnan ääntä useisiin kehittämisprosesseihin kuten maakuntaohjelman ja hyvinvointialueen valmistelutyöhön ja pyrkineet samalla myös tukemaan kuntien osallisuustyötä.

Vuosi 2022 tuo muutoksia myös osallisuusryhmien toimintaan erityisesti hyvinvointialueen valmistelun vauhtiin pääsemisen myötä. Esa-Manun kotipesä on vuoden 2022 alusta uusi hyvinvointialue, samoin eläkeläisneuvottelukunta on esittänyt siirtymistä laajempaan ikäihmisten foorumiin. Perusteena näille muutoksille on paitsi sekä nuorten että ikäihmisten osallisuustoimielimien lakisääteisyys hyvinvointialueilla myös entistä vaikuttavampi, mutta edelleen monialainen osallisuustoiminta. Toiminnan tueksi on tärkeää taata myös riittävät resurssit. Päällekkäisyyksiä halutaan välttää ja onkin entistä tärkeämpää, että yhteistyö alueen toimijoiden välillä on tiivistä ja osallisuuden osalta on selkeitä toimintamalleja ja rakenteita.

YhES-neuvottelukunta jatkaa osana maakuntaliiton toimintaa, mutta tiivistää yhteistyötään hyvinvointialueen suuntaan. Järjestöjen äänen kuuleminen jo valmisteluvaiheessa on merkityksellistä ja järjestöjen paikka myös hyvinvointialueen rakenteissa on oltava näkyvissä.

Alueen kehittämisen näkökulmasta tärkeää on osata hyödyntää tätä asiantuntevaa resurssia, joka meillä esimerkiksi järjestöjen ja nuorten ääntä edustavissa ryhmissä/edustajissa on olemassa. Pyrimme jatkossakin kehittämään yhdessä tekemällä osallisuutta ja osallistaen.

Osallisuuden äärelle kokoonnuttiin myös laajemmalla joukolla helmikuussa virtuaalisesti, mutta silti vuorovaikutteisesti, Vaikuta-webinaarin yhteydessä. Keskustelu painottui kuntien muuttuvaan rooliin ja silloin ajankohtaiseen kuntavaaliteemaan. Helsingin kaupungin toimialajohtaja Tommi Laitio  vertasi Vaikuta-webinaarissa osallisuutta puutarhaan, jossa kaikki kasvavat itse. Kunnan tehtävä on huolehtia, että maaperä, puhdas vesi ja työkalut ovat kunnossa sekä tarjota tukea kasvulle ja pitää tuholaiset kurissa. Tätä ajattelua sovellamme myös maakunnallisessa kehittämistyössä; pidetään osallisuuden kukkasista huolta.

Kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, aluekehitys ja hyvinvointi