Julkaistu 21.10.2022
Marraskuussa on aika puhua osallisuudesta, kulttuurista ja kulttuurihyvinvoinnista
Osallisuus ja kulttuurihyvinvointi ovat meille alueella kehittämistyötä tekeville erityisen ajankohtaisia omassa työssämme juuri nyt. Keskustelua, tietoisuuden ja osaamisen lisäämistä sekä yhdessä tekemistä tarvitaan tilanteessa, jossa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta.
Kulttuuri, kulttuurihyvinvointi ja osallisuus ovat merkittävä hyvinvoinnin lähde maakuntamme asukkaille ja alueen näkökulmasta kiistaton panostus elinvoiman sekä veto- ja pitovoiman kehittymiseen.
Sekä kulttuurihyvinvointi että osallisuus ovat käsitteinä moniulotteisia ja myös Etelä-Savossa tarvitaan vielä lisää ymmärrystä siitä, mitä käsitteet missäkin kontekstissa tarkoittavat ja millaisia vaikutuksia niillä alueen kehittymiseen on. Kiinnostavaa on se, että myös kulttuurin käsitteestä on olemassa yli 200 määritelmää. Kulttuurihyvinvoinnin käsite on edelleenkin melko tuore laajemmassa keskustelussa, vaikka asian parissa työskennelleet ovatkin sen omaksuneet vakiintuneeksi termiksi.
Taikusydän (=kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste ja yhteistyöverkosto) määrittelee vuonna 2012 termin seuraavasti: Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, ja kulttuuri sekä sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämänlaatua ja jatkuvaa oppimista: ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden tarpeiden täyttyminen on kulttuurihyvinvointia. Kyseessä on ilmiö, jossa kulttuuria ja taidetta tarkastellaan osana hyvää elämää.
Kulttuuri kytkeytyy osallisuuteen mm. antamalla välineitä oman äänen esille tuomiseen ja kulttuuri on edellytys demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan toimivuudelle. Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotuksessa ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” seuraavalle hallituskaudelle todetaan: ”Kulttuuri on kansakunnan tärkeintä pääomaa. Kulttuuri määrittää, mitä me ihmisinä olemme. Se rakentaa identiteettiämme ja maakuvaa. Elämme jatkuvasti keskellä kulttuuria.” Tämä pätee myös maakuntatasolla; kulttuuri määrittää keitä me eteläsavolaisina olemme.
Etelä-Savossa olemme mm. maakuntastrategiassa/ohjelmassa, kulttuuristrategiassa, hyvinvointi- ja osallisuussuunnitelmisssa/ohjelmissa valinneet sekä kulttuurihyvinvointiin että osallisuuteen panostamisen kehittämiskohteiksi. Etelä-Savon kulttuuristrategiassa (linkki: Etelä-Savon kulttuuristrategia ) tarkastellaan kulttuuria alueen kehittämisen näkökulmasta ja todetaan sen olevan paitsi elinkeinon lähde luovan alan toimijoille myös asukkaille tarjottavaa hyvää elämää.
Osallisuuden osalta tarkastelunäkökulma on Etelä-Savon osallisuusohjelman (linkki: Osallisuusohjelma) mukaan lyhyesti jokaisen asukkaan kokemus mukana olemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Maakunnassa on edellä mainittujen valintojen myötä selkeästi yhteistä tahtotilaa viedä asioita eteenpäin ja tehdä töitä maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kohentamiseksi.
Myös valtakunnan tasolla tehdään monialaista yhteistyötä mm. kulttuurihyvinvoinnin tunnistamisesta ja viemisestä osaksi rakenteita. Yksi hyvä uutinen on se, että HYTE-kertoimeen (valtionosuuden lisäosa vuoden 2023 alusta) on huomioitu kulttuuriin tehtävät panostukset kuntien työssä.
Tämä tarkoittaa porkkanaa kunnille, kun kulttuuriin osallistumisen kynnystä madalletaan. Lisäksi elintapaohjauksen tarkistuslistalle (= työkalu yhdyspintapalveluiden suunnitteluun ja valmisteluun) on tullut omaksi osiokseen kulttuurihyvinvointi. Samoin kulttuurihyvinvointi kuuluu myös osaksi alueellisten hyte-työryhmien (hyte=hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) työtä tulevilla hyvinvointialueilla. Kulttuurihyvinvoinnilla on siis mahdollisuuksia vakiinnuttaa asemansa ja tuottaa hyvää elämää kaikille.
Tämän syksyn aikana otetaan meilläkin Etelä-Savossa askelia asioiden konkretisoitumiseksi ja alueen toimijat ovat yhteistyössä valmistelleet useita aiemmin mainittuihin teemoihin liittyviä tilaisuuksia. Tilaisuudet ovat oiva foorumi lisätä ymmärrystä ja suunnata tulevaa kehittämistyötä yhdessä tekemisellä.
Marraskuussa on kolme tapahtumaa, joissa osallisuuden, kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurin osalta kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä valtakunnan tasolta, alueen/Itä-Suomen omia caseja ja ideoidaan konkreettista tekemistä. Tapahtumista tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkit löytyvät: https://www.esavo.fi/kaikki-tapahtumat
Kirjoittaja:
Kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen