Julkaistu 26.04.2022

Hyte-aamukahveilla sydämen asiana olivat hyvinvointi ja osallisuus

"Hyvinvointityötä tehdään yhdessä" oli otsikkona helmikuun maakuntablogissa. Samalla kutsuimme maakuntaliiton puolelta eteläsavolaisia hyvinvoinnin eteen tekeviä toimijoita vuorovaikutteisille virtuaalisille Hyte-aamukahveille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä käytetään tässä termiä hyte.

Maaliskuussa etäkahvittelimme neljänä keskiviikkoaamuna, joista seuraavassa  tiivis yhteenveto. Osallistujia oli kussakin tilaisuudessa n. 20-40 ja mukana oli innokkaita keskustelevia hytekehittäjiä kunnista, järjestöistä, soteorganisaatioista ja muista julkisen puolen edustajista.

Ideana hytekahveilla oli kuulla ajankohtaisia alustuksia valtakunnan tason asiantuntijoilta sekä hyten että osallisuuden osalta ja käydä keskustelua ennakoivasta hyvinvointityöstä ja vaikuttavasta osallisuustyöstä myös oman maakuntamme Etelä-Savon näkökulmasta. Ennakoivan hyvinvointityön eteen on maakunnassamme jo tehty paljon kehittämistyötä. Myös osallisuustyössä olemme joissakin kohtaa jopa edelläkävijöitä. Lisää ponnisteluja ja aitoa yhdessä tekemistä tarvitsemme kuitenkin edelleen lukuisien haasteiden edessä. Vähäisimpiä haasteista eivät varmasti ole ikärakenne ja harvaan asuttu maakunta.

Meillä kaikilla on oikeus liikuntaan

Hytekahvien ensimmäisenä teemana oli yksi merkittävimmistä ennaltaehkäisevistä asioista: liikunta, jonka myönteiset vaikutukset ovat meille varmasti kirkkaat ja toisaalta liikkumattomuuden karut seuraukset hyvinkin ilmeisiä. Liikunnan supernaiset  Aluehallintoviraston Pirjo Rimpiläinen ja Etelä-Savon liikunnan Mari Makkonen  puhalsivat yhteen hiileen omissa alustuksissaan ja peräänkuuluttivat laaja-alaista ja ylisektorien tapahtuvaa yhteistyötä sekä liikunnan kytkeytymistä osallisuustyöhön ja osallisuuden kokemuksen lisääntymiseen.

Alustuksissa ja niiden innoittamissa keskusteluissa korostuivat arkiliikunta, erityisryhmien huomiointi ja erityisesti aito konkreettinen sektorit ylittävä yhteistyö. Esimerkiksi kaavoituksen rooli liikuntapalveluiden onnistumisessa tunnistetaan kunnissakin jo melko hyvin ja esimerkiksi esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistuvat hyvällä kohderyhmät osallistavalla suunnittelulla. Liikunta-aktiivisuuden parantamiseksi olisi tärkeää erilaisissa ohjelmissa ja toimenpiteissä huomioida alueen erityispiirteet. Alueemme upea luonto ja aktiiviset osallistuvat asukkaat ja järjestöt ovat valtava mahdollisuus saada entistä enemmän irti liikunnan hyvistä puolista.  Yhteistä tahtoa ja tekemistä toki tarvitaan vielä paljon, jotta hyvinvointimme paranee.

Hytekerroin - Porkkanan avulla muutosta

Liikunnan parista siirtymä sekä kuntia että syntyviä hyvinvointialueita koskevaan hytekertoimen pureskeluun oli luonteva.  Sana hytekerroin oli osallistujille tuttu ja nimenomaan porkkanana se mielletään. Hytekertoimen perusteista ja konkretiasta kuntien hyvinvointityön kannustimena kuulimme THL:n asiantuntija Vesa Saariston ja kommenttipuheenvuoron pitäneen hyvinvointikoordinaattori Arja Väänäsen puheenvuoroissa. On yksinkertaisesti järkevää panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön ja erityisesti sotepalveluiden kasvun hidastuminen on tulos siitä, kun hytetyössä onnistutaan hyvin.  Indikaattorit, joiden pohjalta hytekerroin lasketaan mittaavat nimenomaan muutosta väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan osalta. Lisää tietoa hytekertoimesta löytyy TLH:n sivuilta.  https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/hyte-kerroin-kannustin-kunnille.

Osallisuutta voi mitata vai voiko?

Osallisuuden kokemuksen mittaaminen ja arvointi on nähty haasteellisena ja osin mahdottomanakin tehtävänä. Tätä haastetta selättämään on THL:n  ja DIAK:in Sokrakoordinaatio-hankkeessa kehitetty osallisuusindikaattori, jonka keskeinen idea perustuu nimenomaan osallisuuden kokemuksen arviointiin. Erikoistutkija Marko Nousiainen johdatteli alustuksellaan meitä paitsi osallisuuden määritelmiin myös niihin keskeisiin teemoihin, joita tunnistamalla osallisuuden kokemusta voidaan mitata. Merkityksellisyyden kokemus, koetut toiminta-ja vaikutusmahdollisuudet sekä kuuluminen ryhmään ja kokemus omasta asemasta yhteisössä ovat niitä teemoja, joita osallisuusindikaattori mittaa.

Ihmisten käsitys todellisuudesta määrittelee heidän käyttäytymistään ja tulkintojaan.  ”Mitä ihmiset pitävät todellisuutena, sillä on todellisia seurauksia tai vaikutuksia” on vapaasti lainaten todennut sosiologi William Thomas, johon Nousiainen alustuksessaan viittasi. Keskusteluissa eteläsavolaisen osallisuustyön osalta nousi erityisen tärkeäksi pohtia sitä, miten aidosti saadaan myös niiden kaikista heikoimmassa asemassa olevien ääni mukaan.  On osattava viestiä laadukkaasti ja pystyttävä kohtaamaan ihmisiä  monenlaisten kanavien kautta ja osin myös heidän omissa ympäristöissään. Osallisuusindikaattoriin pääsee tutustumaan THL:n sivuilta. Linkki:  https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/tutkimus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta

Sosiaalisesti kestävä osallisuus, mitä sillä tarkoitetaan?

Sosiaalisesti kestävä osallisuus terminä ei välttämättä ole kovin tuttu eikä ainakaan vielä vakiintunut. Se voi pitää sisällään useita tulkintoja ja painotuksia.  Kuntaliiton Ville Nieminen avasi alustuksessaan käsitystä sosiaalisesta kestävyydestä vielä syvemmin ja korosti kunnissa tehtävän hyte-, ja osallisuustyön merkitystä vaikka sotepalvelut siirtyvätkin hyvinvointialueille. Mitään yhtä ja selkeää määritelmää sosiaalisesti kestävästä osallisuudesta ei ole, mutta se perustuu kestävän kehityksen (Agenda 2030)  arvomaailmaan, jossa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, avoimuus ja ”leave no one behind” ovat keskeiset arvot. Ennaltaehkäisevä ote pitää sisällään myös ekologisen ja taloudellisen näkökulman ja totta kai hyvin oleellista on yksilön aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja omaan elinympäristöönsä.  Kestävällä voidaan tarkoittaa myös tässä yhteydessä sitoutunutta pitkäjänteistä toimintaa, ei niinkään pistemäistä hieman sattumanvaraisesti tapahtuvaa osallisuustyötä. Kuntaliiton julkaisussa asiaan on pureuduttu kuntien tekemän osallisuustyön kautta. Linkki julkaisuun:   https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2160-sosiaalisesti-kestava-osallisuus-kuntien-arjessa . Kommenttipuheenvuoron piti Matti Laitsaari kunnassa tehtävän osallisuustyön näkökulmasta ja kertoi mm. hankkeilla tehtävän kehitystyön merkityksestä.

Hytekahveille osallistujien käsityksistä lyhyen chattikierroksen antina termistä sosiaalisesti kestävä osallisuus kuitenkin tiivistyi yhdenvertaisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi tai yksinkertaisesti ihan vain hyvä elämä. Konkreettisena toimenpiteenä onnistuneessa osallisuustyössä melko moni piti palautteen aitoa hyödyntämistä kehittämistyössä. Palautetta on turha kysyä, jos ei sitä hyödynnetä asioiden kehittämisessä.

Hytekahvit jatkuvat syyskuussa

Hyteaamukahvit toimivat hyvin keskustelun herättäjinä ja hyteasioiden äärellä on tärkeää aika ajoin kokoontua eri alueen toimijoiden kesken. Osallisuus ja hyvinvointi molemmat on nostettu eteläsavolaisissa ohjelmissa ja strategioissa keskiöön ja hytekahvien työskentelyssä pohdittiin myös jo konkreettisia oleellisimpia toimenpiteitä mm. maakuntaohjelman toteuttamiseksi näiden teemojen edistämiseksi lähivuosien osalta. Hyvinvointityö kuuluu kaikille ja kaikkihan me  sitä tavalla tai toisella teemme.

 Alustavan suunnitelman mukaan seuraava hytekahvikuukausi olisi syyskuussa 2022. Maakuntaliitto haluaa jatkossakin tuoda toimijoita yhteisen pöydän ääreen. Samalla päästään jakamaan alueen hyviä käytäntöjä ja oppimaan ja tekemään alueen kehittämistyötä yhdessä. Ideoita syksyn hytekahvien teemoiksi on jo heitelty ilmaan ja ehdotuksia voi myös laittaa suoraan maakuntaliittoon.

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen
eveliina.pekkanen@esavo.fi
p. 044 770 0591