Julkaistu 23.11.2023
CASPER-hanketiimi oppimassa Unkarissa nuorten osallisuudesta
Kansainvälinen CASPER-hanketiimi kokoontui lokakuussa kumppanimaahan Unkariin tutustumaan paikallisiin ratkaisuihin erityisesti nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.
EU:n alueella lähes 60 prosentilla maaseutuvaltaisista alueista väestö vähenee jatkuvasti. Nämä alueet kattavat lähes 40 prosenttia EU:n pinta-alasta ja kolmanneksen sen väestöstä. Useimmat menettävät väestöään vinoutuneen ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vaikutusten vuoksi, ja monilla alueilla myös poismuutto aiheuttaa kutistumista.
Nelivuotinen CASPER-hanke hakee ratkaisuja tähän haasteeseen. Kansainvälinen hanketiimi Suomesta, Italiasta, Ranskasta ja Puolasta kokoontui lokakuussa kumppanimaahan Unkariin tutustumaan paikallisiin ratkaisuihin erityisesti nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.
Niin Kaposvarin kaupungissa kuin vierailukohteissa eri puolilla Somogyn maakuntaa pääsimme kuulemaan erilaisista käytännöistä, joilla nuoria on houkuteltu muuttamaan tai jäämään alueelle. EU-rahoitteisilla hankkeilla nuorille on tarjottu mahdollisuuksia vastikkeelliseen asumiseen ja vapaaehtoistyöhön. Maaseutualueilla nuorten poismuutto johtuu usein riittämättömistä työllistymismahdollisuuksista, riittämättömistä palveluista ja toimeentulon haasteista.
Kussakin CASPER-hankkeen kumppanimaassa järjestettiin syksyn aikana paikallisia työpajoja maaseutumaisten alueiden keskeisten paikallisten haasteiden kartoittamiseksi. Kaposvarissa näihin tunnistettuihin haasteisiin haettiin yhteisiä ratkaisuja yhdessä työskennellen ja koottiin arvokkaita oivalluksia alueellisen työn tueksi.
Seuraavassa puretaan työpajojen antia teemoittain.
Nuorten työllistymisen edistäminen
Työllistymismahdollisuudet erityisesti paikalliseen kulttuuriin, maatalouteen ja teknologiaan liittyvillä aloilla voisivat ankkuroida nuoria kotiseuduilleen. Keskusteluissa korostettiin yrittäjyyden edistämistä ja etätyön teknisten edellytysten vahvistamista. Kaikki nuoret eivät suinkaan halua muuttaa koulutuksen perässä muualle, joten tarvitaan erilaisia paikallisiin tarpeisiin vastaavia ohjelmia taitojen, osaamisen ja yrittäjyyden vahvistamiseksi.
”Aivovuodon” ja maastamuuton pysäyttäminen
Ihmiset tarvitsevat työmahdollisuuksia, etätyön mahdollistavaa infrastruktuuria ja hyviä liikenneyhteyksiä maaseudulle. Keskeistä on kannustaa yrityksiä juurtumaan näille alueille sekä edistää elämänlaatua parantamalla infrastruktuuria, palveluja ja vahvistamalla yhteisöllistä elämäntapaa. Lisäksi maaseutuasumisen ainutlaatuisen elämäntavan ja terveyshyötyjen korostaminen voi lisätä maaseutuelämän houkuttelevuutta. Turvallisuus, yhteisöllisyys, puhdas ilma ja tuoreiden, paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden saatavuus voivat olla tulevaisuuden maailmassa kriittisiä menestystekijöitä.
Resurssipulan ratkaiseminen
Maaseutualueet kamppailevat sekä aineellisten että aineettomien resurssien puutteen kanssa. Heikko infrastruktuuri ja talous edellyttävät investointeja, jotka kohdennetaan maaseudun kehittämiseen, julkiseen ja kasvurahoitukseen sekä pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun. Yhteisten yhteistyötilojen perustamisella voidaan vastata etätyöntekijöiden tarpeisiin ja päivittää maaseudun infrastruktuuria.
Aineettomien hyödykkeiden osalta puutetta voi olla olennaisista taidoista, tiedoista ja innovatiivisesta ajattelusta. Näiden puutteiden korjaaminen edellyttää monipuolisia yleissivistäviä ja koulutuksen ohjelmia, joilla pyritään yhteisön kehittämiseen. Osaamisen ja tiedon jakamisen edistäminen kansallisella, alueellisella ja EU:n tasolla ja innovatiivisen ajattelun vaaliminen ovat ratkaisevan tärkeitä maaseutuyhteisöjen sosioekonomisen rakenteen vahvistamiseksi.
Älykäs sopeutuminen – katse eteenpäin vai taaksepäin?
Älykkääseen sopeutumiseen, tai älykkääseen kutistumiseen, kuuluu tasapainon löytäminen nykytilanteen vaatimuksiin sopeutumisen ja perinteiden säilyttämisen välillä. Tieto- ja viestintätekniset taidot ja koulutus luovat pohjan turvalliseen navigointiin digitaalisessa maailmassa. Sukupolvien välisen vuoropuhelun edistäminen ja yhteisölliset tapahtumat ovat tehokkaita strategioita vanhan ja uuden yhdistämiseksi. Ranskassa Uusi-Akvitanian alueella näitä yhteyksiä vaalitaan luovasti: alueella järjestetään tapahtumia, joissa vanhimmat lukevat lapsille, ja eri sukupolvet osallistuvat perinteisiin lautapeleihin tarjoten rikkaan, jaetun kokemuksen. Alueella on käytössä myös paikallisvaluutta nimeltä ”Pelou”. Paikallisvaluutta vahvistaa paikallisten tuotteiden kiertoa ja perustuu osittain vaihtoon. Tästä tulemme kuulemaan lisää ensi kevään vierailulla Ranskassa.
Maaseudun aktiivien vahvistaminen
Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset ovat olennaisen tärkeitä maaseutualueiden palvelujen täydentäjänä. Uhkana on kuitenkin aktiivisten toimijoiden ikääntyminen ja uupuminen. Miten luomme joustavan, osallistuvan aktiivien joukon, joka haluaa edistää maaseutualueiden elinvoimaa ja kuinka saada nuoria mukaan? Työpajakeskustelujen perusteella avain tähän on vapaaehtoisuuden hengen juurruttaminen varhaisesta iästä lähtien. Lapset ja nuoret pitää ottaa mukaan yhteiseen tekemiseen, kuunnella aidosti heidän näkemyksiään ja toiveitaan, ja tuottaa räätälöityjä tapahtumia lasten ja nuorten tarpeisiin. Selkeä ja tehokas viestintä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan edistää vapaaehtoistoimintaa ja kirkastaa järjestö- ja yhdistystoiminnan tehtäviä ja rooleja nuorille.
3. sektorin toimintaan tarvitaan muutakin kuin intohimoa. Se vaatii konkreettista tukea. Vapaaehtoisten työn merkityksen tunnustaminen ja arvostaminen edellyttää palkitsemista mielekkäillä tavoilla, ei vain euroilla. Myös kuntien tuki ja resurssit pitää olla riittävällä tasolla, jotta vastuuta ja yhteistyötä palvelujen järjestämisessä voidaan jakaa.
Kuva: Hankkeen toteuttajat Unkarista, Puolasta, Ranskasta, Italiasta ja Suomesta.
Kirjoittaja:
Jatta Juhola
Projektikoordinaattori
CASPER (Citizen Activation in Shrinking rural areas for Place-based policies to Enhance Resilience) -hanke