Pienten keskusten kehittämiskampanja

Maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) käynnistivät vuoden 2014 alussa kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Tämä Pike-kampanja edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa.

100 suomalaista kirkonkylää ‒ kuntien keskukset muutoksessa

Etelä-Savon maakuntaliitto, ympäristöministeriö, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto järjestivät seminaarin suomalaisten kirkonkylien tulevaisuuden näkymistä tiistaina 16.5.2017 ympäristöministeriössä Helsingissä.

Seminaarissa kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön, Kuntaliiton, maakuntaliiton ja tutkijoiden puheenvuorot sekä paneelikeskustelu. Puheenvuoroissa avattiin näkymiä kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten kehitykseen ja tulevaisuuteen. Miten esimerkiksi digitalisaatio, biotalous tai  muuttoliike vaikuttavat pienten keskusten tulevaisuuteen? Hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteessa. Kirkonkylien ja muiden maaseututaajamien rooli muuttuu ja näille keskuksille haetaan uutta näkymää osana uusien maakuntien muotoutumista.

Tutustu seminaariohjelmaan ja alustuksiin

Lisätietoja: Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, jarmo.vauhkonen@esavo.fi tai puh. 040 723 6760

Pike-seminaari Raahessa 11.5.2017

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n järjestämä Pike-seminaari järjestettiin tänä keväänä Raahessa 11.5.2017. Seminaariohjelma löytyy tästä linkistä.

Opiskelijat ideoivat kirkonkylän uusiksi

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan vuosittain järjestämä Kuntasuunnittelun kurssi ja Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi toteutettiin syksyllä 2016 Vieremän kunnassa. Arkkitehtuurin ja maantieteen maisterivaiheen opiskelijat työstivät raikkaita ratkaisumalleja Vieremällä esiin tuotuihin haasteisiin. Yhteistyöstä kertoo raportti, joka koostuu analyysiosasta, artikkeliosasta ja kehittämissuunnitelmasta. Tutustu selvitykseen tästä.

Kirkonkylät keskipisteeseen

Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja yksikön päällikkö Eero Korhonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta kirjoittivat osana liiton ja ELYn yhteistä artikkelisarjaa kirkonkylien kehittämisestä Länsi-Savo-lehdessä 19.2.2016. Linkki kirjoitukseen.

Keskustan vetovoimaa selvitetty Juvalla

Juvan keskustan vetovoimaa on selvitetty Koettu Keskusta -selvityksellä. Se perustuu keskusta-alueen kehittämisen avainhenkilöille kohdennettuun kyselyyn. Juvalla kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016, ja vastauksia kertyi yhteensä 111. Kyselyn yhteenveto herätti Juvan päättäjissä ja virkamiehissä vilkkaan keskustelun, kun tuloksia esiteltiin helmikuun alussa.

Juvan keskusta-alueen vetovoiman ja elinvoiman kehittämiselle on paljon mahdollisuuksia ja Juvalla on paljon positiivista kehittämisasennetta. Kuntalaiset ovat ylpeitä vesiliikuntakeskus Sampolasta ja kirkostaan. Toimivaa toria kaivataan, käy ilmi juuri valmistuneesta Juvan koettu keskusta –selvityksestä.

Selvitysmalli on kehitetty yhdessä valtakunnallisen Elävät kaupunkikeskustat ry:n, Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kotialue Oy kanssa. Sen yleisenä tarkoituksena on löytää oikea kehitysote ja pitkäjänteinen kehitysmalli kunnan keskusta-alueen kehittämiseksi. Vastaava selvitys on laadittu useissa kaupungeissa ja kunnissa eri puolilla Suomea.

Yhdistysten resursseja kartoittu Kangasniemellä

Valtion ja kuntien resurssien huvetessa korostuu entisestään paikallisten ihmisten ja yritysten oma tekeminen, yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta. Yhdistysten resurssikartoitus tuo ”pikeilyyn” inhimillisen, aktiivisen kuntalaistoimijan näkökulman. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää paikallisesti kunnan yhdistystoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi, sekä oikean suunnitteluotteen ja toimintamallin löytämiseksi myös keskuksen kehittämiseen. Laajemmin resurssikartoitus antaa tietoa myös yhteisöllisyyden ja yhdistystoiminnan merkityksestä kirkonkylän elinvoimaisuudelle.

Diplomityö: Miten maakuntakaavoitus on vaikuttanut käytännössä kuntakaavoitukseen ja pienten keskusten suunnitteluun, case Etelä-Savon 1. maakuntakaava (2010) sekä Mikkeli ja Ristiinan kirkonkylä

Etelä-Savon maakuntaliiton tilaama diplomityö maakuntakaavan vaikuttavuudesta on valmistunut. Arkkitehti ylioppilas Marika Miettisen (Oulun yliopisto) diplomityö jakaantuu kahteen osaan: analyysiin ja suunnittelutyöhön. Maakuntakaavan vaikuttavuutta on arvioitu Mikkelin ja Ristiinan kaavojen ja suunnitelmien sekä avainhenkilöiden haastattelujen perusteella. Suunnittelutyöosiossa on laadittu strateginen maankäytön kehityskuva Ristiinan kirkonkylälle. Diplomityö on luettavissa pdf-muodossa tästä ja sen tiedote tästä.

Mäntyharju voitti pienten keskusten kehittämispalkinnon

Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Mäntyharjun vuoden 2016 PIKE-palkinnolla. Kilpailun kohteena olivat Suomen pienet keskukset kooltaan korkeintaan noin 5000 asukasta. PIKE-kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Mänttä voitti 2014 ja Vääksy 2015. Kiertopalkinto on ”pehmeä hauki”. Se luovutettiin Mäntyharjulle 24.8.2016 Seinäjoella pidetyn keskustakonferenssin yhteydessä.

Myös Jäppilä oli mukana valtakunnallisessa Pike-kilpailussa

Osana omaa pitkäjänteistä uusiutumistyötä Jäppilä päätti Mäntyharjun ohella osallistua valtakunnalliseen pienten keskusten kehittämiskilpailuun.

Pike-seminaari Vääksyssä 21.4.2016

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n järjestämä Pike-seminaari järjestettiin huhtikuun lopulla Vääksyssä. Tarkemmat tiedot seminaarista löytyvät tästä linkistä.

3 selvitystä Etelä-Savon kirkonkylien kaupallisesta elinvoimasta

Etelä-Savon kirkonkyläkeskuksissa on kaikkiaan noin 800 yritys- ja liiketilaa, mikä on enemmän kuin Mikkelin (390 kpl) ja Savonlinnan keskusten (280 kpl) yritys- ja liiketilat yhteensä. Kirkonkylissä on osin jopa yllättävän hyvä yrityskanta ja palvelutarjonta pienkeskusten elinvoimaisuuden tukena. Eniten liiketiloja on Mäntyharjun keskuksessa (95 kpl) ja vähiten Virtasalmen keskuksessa (7 kpl).

KAAPO – kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa (EAKR)

KAAPO –hankkeessa edistetään kuntien viranomaisten, liike-elämän toimijoiden sekä asukkaiden tai asukasyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä, jonka päämääränä on yhteisen taajamaympäristön fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen. Hankkeen tuloksena luodaan paikkaperustaista suunnittelua tukeva toimintamalli, joka soveltuu pikkukaupunkien keskustojen ja osakeskustojen toimijalähtöiseen kehittämiseen. Hankkeen aikana tuotetaan konkreettisia keskustojen/kylien esitettyjen tavoitteiden pohjalta yrittäjyyspainotteisesti.Hankkeen toteutusaika on 1.1.2015 - 31.12.2017.
KAAPO –hankkeessa on mukana 11 kuntaa: Haapajärvi, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Nivala, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe, Siikalatva, Utajärvi, Ylivieska.

Pienten keskustojen palkinto 2015 Asikkalaan
"Vireä Vääksy viekoittelee vieraat ja asukkaat"

Uutta tutkimustietoa suomalaisen maaseututaajaman muutoksista kolmenkymmenen vuoden ajalta: Juuri valmistunut Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla –tutkimushankkeen loppujulkaisu esittelee Perniön, Hauhon, Sysmän, Multian, Kangasniemen, Kälviän ja Kaustisen muutosprosesseja. Tutkimushankkeen loppujulkaisu kokoaa yhteen Lahden ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen (2013-2015) keskeiset tulokset.

Etelä-Savossa jo 16 Pike-kohdetta

Pike-kampanja on käynnistynyt hyvin. Etelä-Savossa on ollut kuluvan vuoden aikana vireillä 16 eri Pike-hanketta (kohdetta): Mäntyharju, Rantasalmi, Kangasniemi, Joroinen, Tuiketaajamat Mikkeli (Haukivuori, Anttola, Ristiina, Suomenniemi, Otava), Tuiketaajamat Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju, Savonranta), Tuiketaajamat Pieksämäki (Jäppilä, Virtasalmi), Enonkoski ja Heinävesi. Mäntyharjun ja Rantasalmen hankkeet valmistuivat kesäkuussa ja muut vuoden loppuun mennessä.

Yhteystietoja ja eväitä pienkeskusten kehittämiseen