Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Kesäkuu 2016

Maakuntauudistukselle ohjausryhmä ja johtoryhmä – työhön käsiksi elokuussa

Maakuntauudistukselle ohjausryhmä ja johtoryhmä – työhön käsiksi elokuussa

Laaja-alainen, noin 60-jäseninen ohjausryhmä ohjaa ja tukee maakuntauudistuksen valmistelua Etelä-Savossa. Toukokuun lopulla 2016 maakuntien liitot saivat mandaatin toimia maakuntauudistuksen koordinaattoreina alueillaan, ja kokouksessaan 20.6.2016 maakuntahallitus nimesikin työlle ohjausryhmän sekä johtoryhmän. Ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran elokuussa.

Maakuntauudistuksessa on vielä paljon epäselviä asioita, mutta joka tapauksessa uudistus tehdään maakunnissa. Koska uudistus koskee eri toimijoita laajasti, haluttiin, että ohjausryhmä kattaa mahdollisimman hyvin uudistuksen osapuolet. Ohjausryhmälle annettiin mahdollisuus vielä täydentää kokoonpanoaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi.

Johtoryhmään nimettiin mukana olevien toimijoiden virkamiesjohtoa. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi hallitus nimesi maakuntahallituksen puheenjohtajan ja johtoryhmän puheenjohtajaksi maakuntajohtajan.

OKL:n lakkauttamisen kompensaatiotyölle täysi tuki

SDP:n valtuustoryhmä teki 23.5.2016 maakuntavaltuustolle aloitteen, jossa velvoitetaan maakuntahallituksen ja –valtuuston puheenjohtajisto laatimaan kannanotto Savonlinnan OKL:n kampuksen säilyttämisen puolesta ja toimittamaan se maan ja Itä-Suomen yliopiston hallituksille sekä teettämään selvitys mahdollisen lakkauttamisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista.

Itä-Suomen neuvottelukunnan työvaliokunnan kokouksessa 31.5.2016 läsnä olleet puheenjohtajiston edustajat ja maakuntajohtaja esittivät valtuustoaloitteen mukaisen suullisen vetoomuksen Itä-Suomen yliopiston johdolle. Puheenjohtajisto piti tätä riittävänä, ja katsoi, ettei aihetta erillisen kannanoton laatimiseen enää ole.

Maakuntaliitto on koonnut keskeiset asiaan liittyvät selvitykset ja lausunnot. Lisäselvityksen teettämisestä on keskusteltu kahden ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Heidän arvioidensa mukaan on ilmeistä, että kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi vaatisi merkittävää lisäpanostusta niin ajallisesti kuin rahallisesti, eikä siitä huolimatta ole varmuutta saadaanko uutta täsmällisempää tietoa kampuksen siirron vaikutuksista. Selvityksen sijasta asiantuntija suosittelee edunvalvonnan kohdentamista päätökseen liittyvän kompensaation mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Kompensaatiotoimia valmistelemaan on perustettu työryhmä, jonka puheenjohtajana on ministeri Anne Berner. Ryhmän jäseninä ovat mm. maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, kansanedustajat Kai Turunen ja Hanna Kosonen, Etelä-Savon kauppakamarin puheenjohtaja Heikki Hämäläinen ja kaupunginjohtaja Janne Laine. Lisäksi työryhmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön edustus.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että kompensaatiotyöllä saavutettaisiin mahdollisimman hyvä ratkaisu, jolla pystyttäisiin vähentämään OKL:n lakkauttamisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia niin Savonlinnan, seudulle kuin koko maakuntaan. Maakuntaliitto tukee kompensaatioryhmän työtä.

 

Etelä-Savoon 208 000 euroa alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin (AIKO)

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi valtioneuvoston päätöksen 9.6.2016 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) toimenpiteen varojen jaosta vuodelle 2016. AIKO on osa hallituksen kärkihanketta, jolla vahvistetaan kilpailukykyä. AIKO-varoja jaetaan vuosina 2016-2018 yhteensä 30 miljoonaa euroa. Puolet rahoituksesta osoitetaan suurimpien keskusten kasvusopimuksiin ja kahteen kasvuvyöhykkeeseen, toinen puoli ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) edistämiseen. Etelä-Savossa oli mahdollisuus vain ERM-rahoitukseen. Maakunnan saama 208 000 euroa on ilahduttavasti maakunnan väestöosuutta suurempi siivu ERM-hankkeisiin varatusta 4,5 miljoonan euron potista.

Ennakoidun rakennemuutoksen toimilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta toteuttamalla nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä. Kokeiluhankkeet liittyvät erityisesti elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä työllisyyteen. Hankkeet rahoittaa maakuntaliitto. – Kokeiluhankkeisiin liittyvästä menettelystä sovitaan vielä ennen lomia. Massiivista hakukierrosta ei tule, mutta ketterän kokeilurahan kohdentamisessa toimitaan avoimesti, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.

Etelä-Savo sai ERM-rahoitusta suunnitelmallaan, joka korostaa kahta teemaa: saavutettavuus ja logistiikka sekä matkailu ja palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kiittelikin Etelä-Savon teemavalintoja siitä, että ne sopivat maakunnan tarpeisiin eikä niihin ole juuri muuta julkista kehittämisrahaa saatavissa.

 

Pohjoisen harvaan asutut alueet linjasivat tulevaa EU-politiikkaa Mikkelissä

Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden verkosto – Northern Sparsely Populated Areas (NSPA) – kokosi kuutisen kymmentä pohjoismaista osallistujaa NSPA Foorumiin Mikkeliin 9.-10. kesäkuuta.

Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakunnat linjasivat yhteistä näkemystään Euroopan unionin tulevaan koheesiopolitiikkaan.

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Euroopan pohjoisten alueiden yhteisen position vuoden 2020 jälkeiselle unionin budjettikaudelle. NSPA on Euroopan kilpailukyvyn kannalta merkittävä alue, jonka runsaat luonnonvarat ja ainutlaatuiset luontoarvot sekä korkeatasoinen tutkimus, yritystoiminta ja innovaatiot luovat kasvupotentiaalia koko Euroopalle. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota alueen erityishaasteisiin, kuten pitkiin etäisyyksiin ja harvaan asutukseen, kylmään ilmastoon sekä väestörakenteen ja väestökehityksen ongelmiin.

Vaikka EU-komissio ei vielä ole julkistanut koheesiopolitiikan linjauksiaan, on selvää, että paine rahoituksen vähenemiseen on suuri. NSPA-alueet peräänkuuluttavat silti tulevaisuudessakin vahvaa, kaikki Euroopan alueet kattavaa aluepolitiikkaa. Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksessaan saama harvan asutuksen erityiskohtelu on säilytettävä. Uudelle ohjelmakaudelle toivotaan myös joustavia menettelytapoja.

NSPA – Northern Sparsely Populated Areas – on Euroopan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyö- ja edunajamisverkosto aluekehitysasioissa, erityisesti EU:n koheesiopolitiikkaan vaikuttamisessa. NSPA-verkostoon kuuluvat Suomesta seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa eli Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi, Pohjois-Ruotsista Norrbotten, Väesterbotten, Jämtland Härjedalen ja Västernorrland sekä Pohjois-Norjasta Finnmark, Tromssa ja Nordland.

 

Savonlinnan Kuitulaboratorion laajennukseen EU-rahaa

Maakuntahallitus puoltaa Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitu3 – Biotalouden tutkimus- ja osaamisen kehittämisympäristö –hankkeelle enintään yhden miljoonan euron suuruista valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee hankkeen kokouksessaan 22.6.2016.

Kuitu3-hanke liittyy Savonlinnan kuitulaboratorion kolmannen vaiheen investointiin Savonlinnan teknologiapuiston alueella.

Investointi vahvistaa metsäbiotalouden kehitys- ja innovaatiotoimintaa Etelä-Savossa erityisesti mikrokiteisen selluloosan tutkimuksen ja tuotekehityksen suuntaan, ja se parantaa olennaisesti maakunnan mahdollisuuksia puun uusien käyttömuotojen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Hankkeessa rakennettavat TKI-tilat, noin 631 neliömetriä sisältyvät yhteensä 1200 neliön rakennuskokonaisuuteen, johon sijoittuu myös mm. biotuoteinsinöörikoulutuksen tiloja. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2017 loppuun mennessä.

 

Maakunnan kehittämisrahaa TKI-hankkeiden kaupallistamiseen

Maakuntahallitus myönsi Mikkelin ammattikorkeakoululle 44 867 euroa maakunnan kehittämisrahaa RePro – TKI hankkeista uusia kaupallisia tuotteita –mallinnus –hankkeelle.

Hankkeessa hyödynnetään Mikkelin ammattikorkeakouluun siirtyneen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen osaamista. Ensisijaisena tavoitteena on luoda perusta uudenlaiselle TKI-toiminnan kaupallistamisen mallille. Tälle onkin tarvetta, jotta maan tutkimusintensiivisimmän ammattikorkeakoulun synnyttämät innovaatiot saadaan tuottamaan maksimaalisesti kaupallista lisäarvoa. Samalla luodaan pohja Pienyrityskeskuksen toimintatapojen ja bisnesosaamisen kehittämiseksi osana tulevaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua.

Hankkeen tuloksena syntyvän mallin toivotaan jatkossa toimivan myös maakunnan muiden innovaatiotoimijoiden ideoiden ja tuotteiden kaupallistamisen tukena maakunnan aluetaloutta vahvistaen.

 

Saimaan alueen elintarvikkeille laatumerkki D.O Saimaa

Maakuntahallitus myönsi 12 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa D.O. Saimaa laatumerkki –hankkeelle. Maakuntaliiton hallinnoiman hankkeen taustalla on halu vahvistaa Saimaan alueen puhtaiden elintarvikkeiden ja ruokamatkailun profiilia. Merkin lähtökohtana on olla asiakaslähtöinen, uskottava ja luotettava laadun ja alkuperän tae.

Laatumerkistä luodaan hallinnollisesti kevyt, mutta kriteereiltään selkeä ja tiukka. Kriteereissä korostuvat alueellisuus (esim. 100 km säteellä Saimaalta tuotettu, käsitelty ja jalostettu), korkealuokkainen tuotantoprosessi (kuten tarjontaketjun pituus, tuottaja-kuluttaja –suhde, pientuotanto), tuoteominaisuudet (kuten laatu, tuoreus, maku, puhtaus, sesonginmukaisuus, lajiketunnistettavuus) ja yhteiskunnalliset kriteerit (eli vastuullinen tuotanto, estävä kehitys, aluetalous).

 

Tuulivoimaa maakuntaan

Etelä-Savon maakuntaliitto antoi lausunnon Pieksämäelle suunnitteilla olevan Niinimäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja yleiskaavasta. Niinimäen alueelle 10 km luoteeseen Pieksämäen keskustaajamasta on suunnitteilla 29 teholtaan n. 4,5 MW:n tuulivoimalaa. Hankkeen suunnittelu ja luvitus on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2017 syksyllä ja tuulivoima-alue on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2018.

 Maakuntahallitus puolsi Niinimäen tuulivoimahanketta, joka on huomioitu myös maakuntakaavassa eikä maakuntahallituksella ollut kommentoitavaa lausunnoilla olleista asiakirjoista.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Sisällysluettelo JOUSI 6/2016