Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Toukokuu 2016

Uusi vaihemaakuntakaava on ajantasaistettu jatkumo voimassa olevalle kokonaismaakuntakaavalle

Voimassa oleva maakuntakaava on vuodelta 2010. Nykyisen maakuntakaavan perusratkaisut ovat pääosin edelleen ajan tasalla. Uutta vaihemaakuntakaavaa voidaankin luonnehtia nykyisen maakuntakaavan päivitetyksi jatkumoksi. Uudella kaavalla täydennetään ja päivitetään voimassa olevaa maakuntakaa­vaa eri maankäyttömuotojen kuten kehittämisperiaatemerkintöjen, keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden, matkailun ja virkistyksen, liikenteen, tekninen huollon ja erityisalueiden, luonnonvarojen käytön sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön osalta.

Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät eli aluesuunnittelun strategiset painopisteet ovat myös tuleville vuosille saavutettavuus, keskusten elinvoima ja matkailu. Koko Itä-Suomen kärkihankeen Viitostien ympärille muodostuva kehitysvyöhyke kokonaisuus, Viitosväylän kehitysvyöhyke on merkitty maakuntakaavaan kehittämisperiaatemerkinnällä. Sillä halutaan korostaa Viitostien ja Savonradan kytkeytymistä toisiinsa ja niiden muodostaman aluerakenteellisen ja liikenteellisen kokonaisuuden merkitystä koko Itä-Suomen saavutettavuudelle, elinvoimalle ja monipuolisille liikennepalveluille. Kysymys on multimodaalisesta kokonaisuudesta, jossa eri kulkumuotoja ja erilaisia liikennepalveluja tulisi kehittää ja yhdistellä kokonaisvaltaisesti eikä vain liikennemuotokohtaisesti.

Keskusten roolitukseen ja uusiutumiseen on panostettava. Keskusten elinvoimaisuuden ja uusiutumisen tueksi ne on luokiteltu kolmeen luokkaan: Maakuntakeskus ja seutukeskukset, isot paikalliskeskukset ja pienet maaseututaajamat. Kehittämisen tavoitteissa kiinnitetään huomiota maakunnan erikokoisten ja –tyyppisten taajamakeskusten roolitukseen ja profiloitumiseen niin elinkeinojen kehittämisen, asumisen kuin vapaa-ajanasutuksen näkökulmasta. Keskukset toimivat myös matkailun palveluverkon runkona. Matkailun kansainvälistymisen painopisteinä ovat Saimaa ja kansallispuistot.

Kaupalle varataan rakennusoikeutta tuplasti nykyiseen verrattuna. Kauppa tulee sijoittaa ensisijaisesti ydinkeskuksiin. Taajamissa on tilaa ja yhtään investointia ei ole varaa jättää toteuttamatta sen takia, etteivät kaavat ja tonttipalvelu ole kunnossa. Maakuntakaavassa on osoitettu seitsemän ydinkeskusten ulkopuolista kaupan suuryksikköaluetta pääosin tilaa vievän kaupan tarpeisiin: Kuortti (Pertunmaa), Karikko (Mikkeli), Visulahti (Mikkeli), Vehmaa (Juva), Laitaatsilta (Savonlinna), Nojanmaa (Savonlinna), Naarajärvi (Pieksämäki).

Uutena luonnonvarana maakuntakaavassa osoitetaan myös potentiaalisia turvetuotantoalueita maakunnan oman energiatuotannon tarpeisiin. Kaavoitustyössä on korostunut riittävän turvepotentiaalin ja vesistövaikutusten yhteen sovittaminen. Turpeen käsittelystä maakuntakaavassa liitto on saanut kaavan valmisteluvaiheessa runsaasti palautetta puolesta ja vastaan. Turvetuotannon ohjaus tapahtuu varsinaisesti ympäristönsuojelulain mukaisella lupamenettelyllä. Maakuntakaavalla on kuitenkin välillinen ohjausvaikutus: tietopohja paranee, ennakoitavuus paranee, tonttipalvelu paranee (nopeutuu), elinkeinotoiminnan toimintaedellytykset paranevat.

Maakuntakaavaehdotus on kesän ajan lausunnolla ja asetetaan nähtäville vasta sen jälkeen. Uusi maakuntakaava, 2. vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä syysvaltuustossa yhdessä maakuntastrategian kanssa. Kaava on ensimmäinen uuden maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukainen kaava. Valtuuston hyväksymispäätös on lopullinen kaavapäätös, mikä korostaa valtuuston roolia.

Jarmo Vauhkonen
Aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Sisällysluettelo JOUSI 5/2016