Taloustutkimuksen kysely: Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla

13.04.2011


Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa. Tätä mieltä on 69 prosenttia eteläsavolaisista, 64 prosenttia Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista ja 58 prosenttia sekä pääkaupunkiseudun että muiden eteläsuomalaisten maakuntien asukkaista.

Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 700 ihmistä. Kaikista vastaajista 64 prosenttia kannatti sopimalla suojelua.

Eniten sopimalla
suojelua kannatettiin Savonlinnan seudulla (73 prosenttia vastanneista) ja Mikkelin seudulla (71).

Lainsäädäntöteitse annettavia
kalastus- ja liikkumisrajoituksia kannatti pääkaupunkiseudun ja muun Etelä-Suomen asukkaista joka kolmas (31 pros.), Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista joka viides (21) ja eteläsavolaisista vajaa viidennes (19).

Iäkkäät, vähän koulutetut
miehet, jotka äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, olivat vapaaehtoisen sopimusmenettelyn vankimmat kannattajat:

Sopimusmenettelyn kannatus
oli vahvinta niiden vastaajien joukossa, jotka olivat äänestäneet keskustaa (81 pros.), olivat ammatiltaan yrittäjiä (80) tai eläkeläisiä (72), olivat yli 64-vuotiaita (75) ja miehiä (71), ja joilla ei ollut peruskoulun tai kansakoulun lisäksi muuta ammatillista koulutusta kuin ammattikursseja tai vastaavaa (74).

Lainsäädäntöteitse annettavia
rajoituksia kannattivat selkeimmin nuoret alle 34-vuotiaat toimihenkilönaiset, joilla oli korkeakoulututkinto ja jotka äänestivät edellisissä vaaleissa kokoomusta:

Nuorista 33 prosenttia
kannatti lainsäädännön tiukentamista, naisista 29 prosenttia, ja kokoomusta äänestäneistä 31. Opiskelijoista ja alemmista toimihenkilöistä lainsäädäntörajoituksia kannatti 39 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 35 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 32 prosenttia.

Kysely tehtiin
puhelinhaastatteluna 8. – 16. maaliskuuta eli ennen valtioneuvoston antamaa kalastusrajoitusasetusta. Valtioneuvosto antoi 6. huhtikuuta asetuksen, joka kieltää keväiset verkkokalastukset norpan pesimäalueilla.

Taloustutkimus kysyi
norpansuojelukantaa noin 700 suomalaiselta. Vastaajista 300 asuu Etelä-Savossa, 100 Etelä-Savon ympärysmaakunnissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Päijät-Häme), 200 pääkaupunkiseudulla ja 100 muualla Etelä-Suomessa (Itä-Uusimaa ja muu Uusimaa paitsi pääkaupunkiseutu, Kymenlaakso ja Pirkanmaa).

Kysely on osa Etelä-Savon maakuntaliiton teetättämää maakunnan imagotutkimusta. Imagotutkimus on Etelä-Savon kolmas, ja se julkistetaan maakuntapäivässä 9. toukokuuta Pieksämäellä.

Ihmisten norpansuojelunäkökantoja selvitettiin kysymyksellä: Tulisiko saimaannorppa mielestänne suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa, tiukentamalla lainsäädäntöteitse kalastus- ja liikkumisrajoituksia vai pitäisikö EU:n määrätä suojelukeinot?

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Taloustutkimuksen kysely: Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla

13.04.2011


Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa. Tätä mieltä on 69 prosenttia eteläsavolaisista, 64 prosenttia Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista ja 58 prosenttia sekä pääkaupunkiseudun että muiden eteläsuomalaisten maakuntien asukkaista.

Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 700 ihmistä. Kaikista vastaajista 64 prosenttia kannatti sopimalla suojelua.

Eniten sopimalla
suojelua kannatettiin Savonlinnan seudulla (73 prosenttia vastanneista) ja Mikkelin seudulla (71).

Lainsäädäntöteitse annettavia
kalastus- ja liikkumisrajoituksia kannatti pääkaupunkiseudun ja muun Etelä-Suomen asukkaista joka kolmas (31 pros.), Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista joka viides (21) ja eteläsavolaisista vajaa viidennes (19).

Iäkkäät, vähän koulutetut
miehet, jotka äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, olivat vapaaehtoisen sopimusmenettelyn vankimmat kannattajat:

Sopimusmenettelyn kannatus
oli vahvinta niiden vastaajien joukossa, jotka olivat äänestäneet keskustaa (81 pros.), olivat ammatiltaan yrittäjiä (80) tai eläkeläisiä (72), olivat yli 64-vuotiaita (75) ja miehiä (71), ja joilla ei ollut peruskoulun tai kansakoulun lisäksi muuta ammatillista koulutusta kuin ammattikursseja tai vastaavaa (74).

Lainsäädäntöteitse annettavia
rajoituksia kannattivat selkeimmin nuoret alle 34-vuotiaat toimihenkilönaiset, joilla oli korkeakoulututkinto ja jotka äänestivät edellisissä vaaleissa kokoomusta:

Nuorista 33 prosenttia
kannatti lainsäädännön tiukentamista, naisista 29 prosenttia, ja kokoomusta äänestäneistä 31. Opiskelijoista ja alemmista toimihenkilöistä lainsäädäntörajoituksia kannatti 39 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 35 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 32 prosenttia.

Kysely tehtiin
puhelinhaastatteluna 8. – 16. maaliskuuta eli ennen valtioneuvoston antamaa kalastusrajoitusasetusta. Valtioneuvosto antoi 6. huhtikuuta asetuksen, joka kieltää keväiset verkkokalastukset norpan pesimäalueilla.

Taloustutkimus kysyi
norpansuojelukantaa noin 700 suomalaiselta. Vastaajista 300 asuu Etelä-Savossa, 100 Etelä-Savon ympärysmaakunnissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Päijät-Häme), 200 pääkaupunkiseudulla ja 100 muualla Etelä-Suomessa (Itä-Uusimaa ja muu Uusimaa paitsi pääkaupunkiseutu, Kymenlaakso ja Pirkanmaa).

Kysely on osa Etelä-Savon maakuntaliiton teetättämää maakunnan imagotutkimusta. Imagotutkimus on Etelä-Savon kolmas, ja se julkistetaan maakuntapäivässä 9. toukokuuta Pieksämäellä.

Ihmisten norpansuojelunäkökantoja selvitettiin kysymyksellä: Tulisiko saimaannorppa mielestänne suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa, tiukentamalla lainsäädäntöteitse kalastus- ja liikkumisrajoituksia vai pitäisikö EU:n määrätä suojelukeinot?

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Taloustutkimuksen kysely: Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla

13.04.2011


Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa. Tätä mieltä on 69 prosenttia eteläsavolaisista, 64 prosenttia Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista ja 58 prosenttia sekä pääkaupunkiseudun että muiden eteläsuomalaisten maakuntien asukkaista.

Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 700 ihmistä. Kaikista vastaajista 64 prosenttia kannatti sopimalla suojelua.

Eniten sopimalla
suojelua kannatettiin Savonlinnan seudulla (73 prosenttia vastanneista) ja Mikkelin seudulla (71).

Lainsäädäntöteitse annettavia
kalastus- ja liikkumisrajoituksia kannatti pääkaupunkiseudun ja muun Etelä-Suomen asukkaista joka kolmas (31 pros.), Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista joka viides (21) ja eteläsavolaisista vajaa viidennes (19).

Iäkkäät, vähän koulutetut
miehet, jotka äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, olivat vapaaehtoisen sopimusmenettelyn vankimmat kannattajat:

Sopimusmenettelyn kannatus
oli vahvinta niiden vastaajien joukossa, jotka olivat äänestäneet keskustaa (81 pros.), olivat ammatiltaan yrittäjiä (80) tai eläkeläisiä (72), olivat yli 64-vuotiaita (75) ja miehiä (71), ja joilla ei ollut peruskoulun tai kansakoulun lisäksi muuta ammatillista koulutusta kuin ammattikursseja tai vastaavaa (74).

Lainsäädäntöteitse annettavia
rajoituksia kannattivat selkeimmin nuoret alle 34-vuotiaat toimihenkilönaiset, joilla oli korkeakoulututkinto ja jotka äänestivät edellisissä vaaleissa kokoomusta:

Nuorista 33 prosenttia
kannatti lainsäädännön tiukentamista, naisista 29 prosenttia, ja kokoomusta äänestäneistä 31. Opiskelijoista ja alemmista toimihenkilöistä lainsäädäntörajoituksia kannatti 39 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 35 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 32 prosenttia.

Kysely tehtiin
puhelinhaastatteluna 8. – 16. maaliskuuta eli ennen valtioneuvoston antamaa kalastusrajoitusasetusta. Valtioneuvosto antoi 6. huhtikuuta asetuksen, joka kieltää keväiset verkkokalastukset norpan pesimäalueilla.

Taloustutkimus kysyi
norpansuojelukantaa noin 700 suomalaiselta. Vastaajista 300 asuu Etelä-Savossa, 100 Etelä-Savon ympärysmaakunnissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Päijät-Häme), 200 pääkaupunkiseudulla ja 100 muualla Etelä-Suomessa (Itä-Uusimaa ja muu Uusimaa paitsi pääkaupunkiseutu, Kymenlaakso ja Pirkanmaa).

Kysely on osa Etelä-Savon maakuntaliiton teetättämää maakunnan imagotutkimusta. Imagotutkimus on Etelä-Savon kolmas, ja se julkistetaan maakuntapäivässä 9. toukokuuta Pieksämäellä.

Ihmisten norpansuojelunäkökantoja selvitettiin kysymyksellä: Tulisiko saimaannorppa mielestänne suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa, tiukentamalla lainsäädäntöteitse kalastus- ja liikkumisrajoituksia vai pitäisikö EU:n määrätä suojelukeinot?

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Taloustutkimuksen kysely: Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla

13.04.2011


Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa. Tätä mieltä on 69 prosenttia eteläsavolaisista, 64 prosenttia Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista ja 58 prosenttia sekä pääkaupunkiseudun että muiden eteläsuomalaisten maakuntien asukkaista.

Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 700 ihmistä. Kaikista vastaajista 64 prosenttia kannatti sopimalla suojelua.

Eniten sopimalla
suojelua kannatettiin Savonlinnan seudulla (73 prosenttia vastanneista) ja Mikkelin seudulla (71).

Lainsäädäntöteitse annettavia
kalastus- ja liikkumisrajoituksia kannatti pääkaupunkiseudun ja muun Etelä-Suomen asukkaista joka kolmas (31 pros.), Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista joka viides (21) ja eteläsavolaisista vajaa viidennes (19).

Iäkkäät, vähän koulutetut
miehet, jotka äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, olivat vapaaehtoisen sopimusmenettelyn vankimmat kannattajat:

Sopimusmenettelyn kannatus
oli vahvinta niiden vastaajien joukossa, jotka olivat äänestäneet keskustaa (81 pros.), olivat ammatiltaan yrittäjiä (80) tai eläkeläisiä (72), olivat yli 64-vuotiaita (75) ja miehiä (71), ja joilla ei ollut peruskoulun tai kansakoulun lisäksi muuta ammatillista koulutusta kuin ammattikursseja tai vastaavaa (74).

Lainsäädäntöteitse annettavia
rajoituksia kannattivat selkeimmin nuoret alle 34-vuotiaat toimihenkilönaiset, joilla oli korkeakoulututkinto ja jotka äänestivät edellisissä vaaleissa kokoomusta:

Nuorista 33 prosenttia
kannatti lainsäädännön tiukentamista, naisista 29 prosenttia, ja kokoomusta äänestäneistä 31. Opiskelijoista ja alemmista toimihenkilöistä lainsäädäntörajoituksia kannatti 39 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 35 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 32 prosenttia.

Kysely tehtiin
puhelinhaastatteluna 8. – 16. maaliskuuta eli ennen valtioneuvoston antamaa kalastusrajoitusasetusta. Valtioneuvosto antoi 6. huhtikuuta asetuksen, joka kieltää keväiset verkkokalastukset norpan pesimäalueilla.

Taloustutkimus kysyi
norpansuojelukantaa noin 700 suomalaiselta. Vastaajista 300 asuu Etelä-Savossa, 100 Etelä-Savon ympärysmaakunnissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Päijät-Häme), 200 pääkaupunkiseudulla ja 100 muualla Etelä-Suomessa (Itä-Uusimaa ja muu Uusimaa paitsi pääkaupunkiseutu, Kymenlaakso ja Pirkanmaa).

Kysely on osa Etelä-Savon maakuntaliiton teetättämää maakunnan imagotutkimusta. Imagotutkimus on Etelä-Savon kolmas, ja se julkistetaan maakuntapäivässä 9. toukokuuta Pieksämäellä.

Ihmisten norpansuojelunäkökantoja selvitettiin kysymyksellä: Tulisiko saimaannorppa mielestänne suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa, tiukentamalla lainsäädäntöteitse kalastus- ja liikkumisrajoituksia vai pitäisikö EU:n määrätä suojelukeinot?

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010