Itä-Suomen huippukokous kokosi rivejä yhteistyöhön

30.08.2011


Yhteinen edunvalvonta nähdään kynnyskysymyksenä

Tänään Savonlinnassa alkanut kaksipäiväinen Itä-Suomen huippukokous kirittää maakuntien yhteistyötä uudelle tasolle.

Ensimmäisenä huippukokouspäivänä käytiin vilkasta keskustelua muun muassa uudesta hallitusohjelmasta, vaalipiiriuudistuksesta, alueellistamisesta ja listattiin yhteisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Alustuksina kuultiin esimerkkejä Itä-Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveyspuolen kehittämishankkeista ja jo toimivista hyvistä käytännöistä.

Itäsuomalainen ISER luo mallia muulle maalle

Sosiaali- ja terveyspuolen haasteina Itä-Suomessa ovat lähivuosina kuntarahoituksen ehtyminen, eläköitymisestä johtuva työvoimapula ja kehittyvien erityispalvelujen teknologiasta aiheutuvat kustannukset. 

ISER-hanke suunnittelee Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymien toiminnan yhdistämistä. Tavoitteena on turvata Itä-Suomeen kattava terveydenhuollon erityispalvelujen järjestelmä.

Itä-Suomen erityispalvelujen suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa ja sitä varten on muodostettu kuntien ja sairaanhoitopiirien nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikkien neljän alueen kunnat ja sairaanhoitopiirit. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen.

Projektipäällikkö Seppo Tuomola sanoi, että ISER-hanke vastaa yksi yhteen hallitusohjelman tavoitteisiin. Toisaalta mietittäväksi jää, mikä organisoitumismuoto ISERille sopii.

Kainuun malli laajeni toukokuussa muualle maahan 

Tilastot piirtävät Kainuun työttömyysluvuista lohdutonta käyrää, kuitenkin vuonna 2015 arvioidaan, että 1385 ihmistä eläköityy ja työmarkkinoille tulee vain 833 ihmistä. Vuosittainen erotus on 550 ihmistä vuosittain ja tilanne jatkuu samanlaisena 2020 asti.

”Tärkeintä on turvata palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa, vaikka väestökehitys toteutuisi ennusteiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspuolella johtamista keskitetään ja palveluja tuotetaan hajautetusti”, maakuntajohtaja Alpo Jokelainen sanoo.

Tällä hetkellä esimerkiksi vanhuksille järjestettävät palvelut ovat tänä vuonna sillä tasolla, mikä on tavoitteena koko maassa. Toukokuusta alkaen Kainuun mallia on toteutettu monilta osin koko maassa.

Etelä-Karjalan Eksote kehittää liikkuvia palveluja

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitoa, kehitysvammaisten erityishuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Mukana ovat olleet kaikki Etelä-Karjalan kunnat Suomenniemeä lukuun ottamatta 2010 alusta alkaen.

Eksoten perustamisen taustalla on ollut halu tehostaa hallintoa ja tukipalveluja, olla houkutteleva työnantaja, pitää kustannukset kuntien tulokehityksen tasolla ja mukauttaa toiminta siihen, että maakunnan kuntien väestön ikääntyminen aiheuttaa nykyrakenteella noin yhden prosentin kustannusnousun vuodessa.

Eksote on kehittänyt SAS-ohjelman, jossa näkyvät kaikki alueen vuodepaikat ja jonka avulla on helpompaa löytää erikoissairaanhoidosta jatkohoitopaikka.

”Asiakas voidaan siirtää hoitoon mihin tahansa Eksoten alueella ilman, että häntä tarvitsee makuuttaa turhaan erikoissairaanhoidon hoitopaikoilla. Piirimalli on mahdollistanut tämän”, hallintojohtaja Virpi Kölhi sanoo.

Lisäksi on kehitetty maakunnallista ensihoitoa ja sairaanhoitoa sekä yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Eksoten liikkuviin palveluihin kuuluu Mallu-auto.

Mallu-autossa esimerkiksi sairaanhoitaja pitää vastaanottoa ja antaa monipuolista terveysneuvontaa, tekee pieniä toimenpiteitä, kuten tikkien poistoa ja korvahuutelua, rokottaa tarvittaessa, ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä sekä ottaa pika-laboratoriotutkimuksia. Hänellä on käytössään myös potilastietojärjestelmä.

Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan toimintaan puolestaan kuuluvat muun muassa palveluneuvonta, kuten Kelan etuudet, eläkkeensaajan hoito- ja asumistuki, omaishoidontukiasiat, neuvonta yksityisistä palveluntuottajista, kotitalousvähennyksestä, kotihoitokeskuksen toiminnasta ja päivätoiminnasta sekä avustaminen lomakkeiden täyttämisessä ja ohjaaminen apuvälineiden hankinnassa.

Kölhi muistuttaa, että Eksoten toiminnan pohjana on vuosittain sovittava kuntalaskutusmalli. Laskutus määräytyy kolmen vuoden keskiarvon pohjalta.

”Etuna ovat kiinteät maksuosuudet. Kunta saa tietää kiinteän maksuosuuden määrän etukäteen. Toki mallissa on kehittämistä.”

Alustuksia kommentoinut Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander korosti Mikkelin tavoitteena olevan, että Lahden ja Kuopion välillä on yksi 24/7 päivystävä keskussairaala, joka osana yliopistollista Itä-Suomen sairaanhoitopiiriä on kiinnostava työnantaja ja kustannustehokas palveluntuottaja valituilla osaamisaloilla. Hän oli huolissaan siitä, ettei kohta kenelläkään ole varaa ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen, jollei pian päästä jonkinlaisiin selkeisiin ratkaisuihin.

Huomenna keskustellaan koulutusrakenteista

Itä-Suomen huippukokous jatkuu huomenna. Korkeakoulurakenteista alustavat Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen, Mikkelin ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.

Maakuntajohtajat jatkoivat kokouspäivää keskustelemalla, löytyisikö yhteistä kantaa vaalipiiriuudistukseen huomisaamuna Savonlinnassa pidettäviin Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten kokouksiin.

Alla linkit päivän esityksiin:
Seppo Tuomola
Alpo Jokelainen
Virpi Kölhi
Kimmo Mikander

Lisätietoja:

Etelä-Savon maakuntaliitto yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592, sposti: teppo.leinonen@esavo.fi , www.esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä-Suomen huippukokous kokosi rivejä yhteistyöhön

30.08.2011


Yhteinen edunvalvonta nähdään kynnyskysymyksenä

Tänään Savonlinnassa alkanut kaksipäiväinen Itä-Suomen huippukokous kirittää maakuntien yhteistyötä uudelle tasolle.

Ensimmäisenä huippukokouspäivänä käytiin vilkasta keskustelua muun muassa uudesta hallitusohjelmasta, vaalipiiriuudistuksesta, alueellistamisesta ja listattiin yhteisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Alustuksina kuultiin esimerkkejä Itä-Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveyspuolen kehittämishankkeista ja jo toimivista hyvistä käytännöistä.

Itäsuomalainen ISER luo mallia muulle maalle

Sosiaali- ja terveyspuolen haasteina Itä-Suomessa ovat lähivuosina kuntarahoituksen ehtyminen, eläköitymisestä johtuva työvoimapula ja kehittyvien erityispalvelujen teknologiasta aiheutuvat kustannukset. 

ISER-hanke suunnittelee Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymien toiminnan yhdistämistä. Tavoitteena on turvata Itä-Suomeen kattava terveydenhuollon erityispalvelujen järjestelmä.

Itä-Suomen erityispalvelujen suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa ja sitä varten on muodostettu kuntien ja sairaanhoitopiirien nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikkien neljän alueen kunnat ja sairaanhoitopiirit. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen.

Projektipäällikkö Seppo Tuomola sanoi, että ISER-hanke vastaa yksi yhteen hallitusohjelman tavoitteisiin. Toisaalta mietittäväksi jää, mikä organisoitumismuoto ISERille sopii.

Kainuun malli laajeni toukokuussa muualle maahan 

Tilastot piirtävät Kainuun työttömyysluvuista lohdutonta käyrää, kuitenkin vuonna 2015 arvioidaan, että 1385 ihmistä eläköityy ja työmarkkinoille tulee vain 833 ihmistä. Vuosittainen erotus on 550 ihmistä vuosittain ja tilanne jatkuu samanlaisena 2020 asti.

”Tärkeintä on turvata palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa, vaikka väestökehitys toteutuisi ennusteiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspuolella johtamista keskitetään ja palveluja tuotetaan hajautetusti”, maakuntajohtaja Alpo Jokelainen sanoo.

Tällä hetkellä esimerkiksi vanhuksille järjestettävät palvelut ovat tänä vuonna sillä tasolla, mikä on tavoitteena koko maassa. Toukokuusta alkaen Kainuun mallia on toteutettu monilta osin koko maassa.

Etelä-Karjalan Eksote kehittää liikkuvia palveluja

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitoa, kehitysvammaisten erityishuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Mukana ovat olleet kaikki Etelä-Karjalan kunnat Suomenniemeä lukuun ottamatta 2010 alusta alkaen.

Eksoten perustamisen taustalla on ollut halu tehostaa hallintoa ja tukipalveluja, olla houkutteleva työnantaja, pitää kustannukset kuntien tulokehityksen tasolla ja mukauttaa toiminta siihen, että maakunnan kuntien väestön ikääntyminen aiheuttaa nykyrakenteella noin yhden prosentin kustannusnousun vuodessa.

Eksote on kehittänyt SAS-ohjelman, jossa näkyvät kaikki alueen vuodepaikat ja jonka avulla on helpompaa löytää erikoissairaanhoidosta jatkohoitopaikka.

”Asiakas voidaan siirtää hoitoon mihin tahansa Eksoten alueella ilman, että häntä tarvitsee makuuttaa turhaan erikoissairaanhoidon hoitopaikoilla. Piirimalli on mahdollistanut tämän”, hallintojohtaja Virpi Kölhi sanoo.

Lisäksi on kehitetty maakunnallista ensihoitoa ja sairaanhoitoa sekä yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Eksoten liikkuviin palveluihin kuuluu Mallu-auto.

Mallu-autossa esimerkiksi sairaanhoitaja pitää vastaanottoa ja antaa monipuolista terveysneuvontaa, tekee pieniä toimenpiteitä, kuten tikkien poistoa ja korvahuutelua, rokottaa tarvittaessa, ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä sekä ottaa pika-laboratoriotutkimuksia. Hänellä on käytössään myös potilastietojärjestelmä.

Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan toimintaan puolestaan kuuluvat muun muassa palveluneuvonta, kuten Kelan etuudet, eläkkeensaajan hoito- ja asumistuki, omaishoidontukiasiat, neuvonta yksityisistä palveluntuottajista, kotitalousvähennyksestä, kotihoitokeskuksen toiminnasta ja päivätoiminnasta sekä avustaminen lomakkeiden täyttämisessä ja ohjaaminen apuvälineiden hankinnassa.

Kölhi muistuttaa, että Eksoten toiminnan pohjana on vuosittain sovittava kuntalaskutusmalli. Laskutus määräytyy kolmen vuoden keskiarvon pohjalta.

”Etuna ovat kiinteät maksuosuudet. Kunta saa tietää kiinteän maksuosuuden määrän etukäteen. Toki mallissa on kehittämistä.”

Alustuksia kommentoinut Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander korosti Mikkelin tavoitteena olevan, että Lahden ja Kuopion välillä on yksi 24/7 päivystävä keskussairaala, joka osana yliopistollista Itä-Suomen sairaanhoitopiiriä on kiinnostava työnantaja ja kustannustehokas palveluntuottaja valituilla osaamisaloilla. Hän oli huolissaan siitä, ettei kohta kenelläkään ole varaa ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen, jollei pian päästä jonkinlaisiin selkeisiin ratkaisuihin.

Huomenna keskustellaan koulutusrakenteista

Itä-Suomen huippukokous jatkuu huomenna. Korkeakoulurakenteista alustavat Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen, Mikkelin ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.

Maakuntajohtajat jatkoivat kokouspäivää keskustelemalla, löytyisikö yhteistä kantaa vaalipiiriuudistukseen huomisaamuna Savonlinnassa pidettäviin Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten kokouksiin.

Alla linkit päivän esityksiin:
Seppo Tuomola
Alpo Jokelainen
Virpi Kölhi
Kimmo Mikander

Lisätietoja:

Etelä-Savon maakuntaliitto yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592, sposti: teppo.leinonen@esavo.fi , www.esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä-Suomen huippukokous kokosi rivejä yhteistyöhön

30.08.2011


Yhteinen edunvalvonta nähdään kynnyskysymyksenä

Tänään Savonlinnassa alkanut kaksipäiväinen Itä-Suomen huippukokous kirittää maakuntien yhteistyötä uudelle tasolle.

Ensimmäisenä huippukokouspäivänä käytiin vilkasta keskustelua muun muassa uudesta hallitusohjelmasta, vaalipiiriuudistuksesta, alueellistamisesta ja listattiin yhteisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Alustuksina kuultiin esimerkkejä Itä-Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveyspuolen kehittämishankkeista ja jo toimivista hyvistä käytännöistä.

Itäsuomalainen ISER luo mallia muulle maalle

Sosiaali- ja terveyspuolen haasteina Itä-Suomessa ovat lähivuosina kuntarahoituksen ehtyminen, eläköitymisestä johtuva työvoimapula ja kehittyvien erityispalvelujen teknologiasta aiheutuvat kustannukset. 

ISER-hanke suunnittelee Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymien toiminnan yhdistämistä. Tavoitteena on turvata Itä-Suomeen kattava terveydenhuollon erityispalvelujen järjestelmä.

Itä-Suomen erityispalvelujen suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa ja sitä varten on muodostettu kuntien ja sairaanhoitopiirien nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikkien neljän alueen kunnat ja sairaanhoitopiirit. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen.

Projektipäällikkö Seppo Tuomola sanoi, että ISER-hanke vastaa yksi yhteen hallitusohjelman tavoitteisiin. Toisaalta mietittäväksi jää, mikä organisoitumismuoto ISERille sopii.

Kainuun malli laajeni toukokuussa muualle maahan 

Tilastot piirtävät Kainuun työttömyysluvuista lohdutonta käyrää, kuitenkin vuonna 2015 arvioidaan, että 1385 ihmistä eläköityy ja työmarkkinoille tulee vain 833 ihmistä. Vuosittainen erotus on 550 ihmistä vuosittain ja tilanne jatkuu samanlaisena 2020 asti.

”Tärkeintä on turvata palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa, vaikka väestökehitys toteutuisi ennusteiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspuolella johtamista keskitetään ja palveluja tuotetaan hajautetusti”, maakuntajohtaja Alpo Jokelainen sanoo.

Tällä hetkellä esimerkiksi vanhuksille järjestettävät palvelut ovat tänä vuonna sillä tasolla, mikä on tavoitteena koko maassa. Toukokuusta alkaen Kainuun mallia on toteutettu monilta osin koko maassa.

Etelä-Karjalan Eksote kehittää liikkuvia palveluja

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitoa, kehitysvammaisten erityishuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Mukana ovat olleet kaikki Etelä-Karjalan kunnat Suomenniemeä lukuun ottamatta 2010 alusta alkaen.

Eksoten perustamisen taustalla on ollut halu tehostaa hallintoa ja tukipalveluja, olla houkutteleva työnantaja, pitää kustannukset kuntien tulokehityksen tasolla ja mukauttaa toiminta siihen, että maakunnan kuntien väestön ikääntyminen aiheuttaa nykyrakenteella noin yhden prosentin kustannusnousun vuodessa.

Eksote on kehittänyt SAS-ohjelman, jossa näkyvät kaikki alueen vuodepaikat ja jonka avulla on helpompaa löytää erikoissairaanhoidosta jatkohoitopaikka.

”Asiakas voidaan siirtää hoitoon mihin tahansa Eksoten alueella ilman, että häntä tarvitsee makuuttaa turhaan erikoissairaanhoidon hoitopaikoilla. Piirimalli on mahdollistanut tämän”, hallintojohtaja Virpi Kölhi sanoo.

Lisäksi on kehitetty maakunnallista ensihoitoa ja sairaanhoitoa sekä yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Eksoten liikkuviin palveluihin kuuluu Mallu-auto.

Mallu-autossa esimerkiksi sairaanhoitaja pitää vastaanottoa ja antaa monipuolista terveysneuvontaa, tekee pieniä toimenpiteitä, kuten tikkien poistoa ja korvahuutelua, rokottaa tarvittaessa, ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä sekä ottaa pika-laboratoriotutkimuksia. Hänellä on käytössään myös potilastietojärjestelmä.

Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan toimintaan puolestaan kuuluvat muun muassa palveluneuvonta, kuten Kelan etuudet, eläkkeensaajan hoito- ja asumistuki, omaishoidontukiasiat, neuvonta yksityisistä palveluntuottajista, kotitalousvähennyksestä, kotihoitokeskuksen toiminnasta ja päivätoiminnasta sekä avustaminen lomakkeiden täyttämisessä ja ohjaaminen apuvälineiden hankinnassa.

Kölhi muistuttaa, että Eksoten toiminnan pohjana on vuosittain sovittava kuntalaskutusmalli. Laskutus määräytyy kolmen vuoden keskiarvon pohjalta.

”Etuna ovat kiinteät maksuosuudet. Kunta saa tietää kiinteän maksuosuuden määrän etukäteen. Toki mallissa on kehittämistä.”

Alustuksia kommentoinut Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander korosti Mikkelin tavoitteena olevan, että Lahden ja Kuopion välillä on yksi 24/7 päivystävä keskussairaala, joka osana yliopistollista Itä-Suomen sairaanhoitopiiriä on kiinnostava työnantaja ja kustannustehokas palveluntuottaja valituilla osaamisaloilla. Hän oli huolissaan siitä, ettei kohta kenelläkään ole varaa ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen, jollei pian päästä jonkinlaisiin selkeisiin ratkaisuihin.

Huomenna keskustellaan koulutusrakenteista

Itä-Suomen huippukokous jatkuu huomenna. Korkeakoulurakenteista alustavat Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen, Mikkelin ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.

Maakuntajohtajat jatkoivat kokouspäivää keskustelemalla, löytyisikö yhteistä kantaa vaalipiiriuudistukseen huomisaamuna Savonlinnassa pidettäviin Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten kokouksiin.

Alla linkit päivän esityksiin:
Seppo Tuomola
Alpo Jokelainen
Virpi Kölhi
Kimmo Mikander

Lisätietoja:

Etelä-Savon maakuntaliitto yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592, sposti: teppo.leinonen@esavo.fi , www.esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä-Suomen huippukokous kokosi rivejä yhteistyöhön

30.08.2011


Yhteinen edunvalvonta nähdään kynnyskysymyksenä

Tänään Savonlinnassa alkanut kaksipäiväinen Itä-Suomen huippukokous kirittää maakuntien yhteistyötä uudelle tasolle.

Ensimmäisenä huippukokouspäivänä käytiin vilkasta keskustelua muun muassa uudesta hallitusohjelmasta, vaalipiiriuudistuksesta, alueellistamisesta ja listattiin yhteisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Alustuksina kuultiin esimerkkejä Itä-Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveyspuolen kehittämishankkeista ja jo toimivista hyvistä käytännöistä.

Itäsuomalainen ISER luo mallia muulle maalle

Sosiaali- ja terveyspuolen haasteina Itä-Suomessa ovat lähivuosina kuntarahoituksen ehtyminen, eläköitymisestä johtuva työvoimapula ja kehittyvien erityispalvelujen teknologiasta aiheutuvat kustannukset. 

ISER-hanke suunnittelee Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymien toiminnan yhdistämistä. Tavoitteena on turvata Itä-Suomeen kattava terveydenhuollon erityispalvelujen järjestelmä.

Itä-Suomen erityispalvelujen suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa ja sitä varten on muodostettu kuntien ja sairaanhoitopiirien nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikkien neljän alueen kunnat ja sairaanhoitopiirit. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen.

Projektipäällikkö Seppo Tuomola sanoi, että ISER-hanke vastaa yksi yhteen hallitusohjelman tavoitteisiin. Toisaalta mietittäväksi jää, mikä organisoitumismuoto ISERille sopii.

Kainuun malli laajeni toukokuussa muualle maahan 

Tilastot piirtävät Kainuun työttömyysluvuista lohdutonta käyrää, kuitenkin vuonna 2015 arvioidaan, että 1385 ihmistä eläköityy ja työmarkkinoille tulee vain 833 ihmistä. Vuosittainen erotus on 550 ihmistä vuosittain ja tilanne jatkuu samanlaisena 2020 asti.

”Tärkeintä on turvata palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa, vaikka väestökehitys toteutuisi ennusteiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspuolella johtamista keskitetään ja palveluja tuotetaan hajautetusti”, maakuntajohtaja Alpo Jokelainen sanoo.

Tällä hetkellä esimerkiksi vanhuksille järjestettävät palvelut ovat tänä vuonna sillä tasolla, mikä on tavoitteena koko maassa. Toukokuusta alkaen Kainuun mallia on toteutettu monilta osin koko maassa.

Etelä-Karjalan Eksote kehittää liikkuvia palveluja

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitoa, kehitysvammaisten erityishuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Mukana ovat olleet kaikki Etelä-Karjalan kunnat Suomenniemeä lukuun ottamatta 2010 alusta alkaen.

Eksoten perustamisen taustalla on ollut halu tehostaa hallintoa ja tukipalveluja, olla houkutteleva työnantaja, pitää kustannukset kuntien tulokehityksen tasolla ja mukauttaa toiminta siihen, että maakunnan kuntien väestön ikääntyminen aiheuttaa nykyrakenteella noin yhden prosentin kustannusnousun vuodessa.

Eksote on kehittänyt SAS-ohjelman, jossa näkyvät kaikki alueen vuodepaikat ja jonka avulla on helpompaa löytää erikoissairaanhoidosta jatkohoitopaikka.

”Asiakas voidaan siirtää hoitoon mihin tahansa Eksoten alueella ilman, että häntä tarvitsee makuuttaa turhaan erikoissairaanhoidon hoitopaikoilla. Piirimalli on mahdollistanut tämän”, hallintojohtaja Virpi Kölhi sanoo.

Lisäksi on kehitetty maakunnallista ensihoitoa ja sairaanhoitoa sekä yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Eksoten liikkuviin palveluihin kuuluu Mallu-auto.

Mallu-autossa esimerkiksi sairaanhoitaja pitää vastaanottoa ja antaa monipuolista terveysneuvontaa, tekee pieniä toimenpiteitä, kuten tikkien poistoa ja korvahuutelua, rokottaa tarvittaessa, ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä sekä ottaa pika-laboratoriotutkimuksia. Hänellä on käytössään myös potilastietojärjestelmä.

Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan toimintaan puolestaan kuuluvat muun muassa palveluneuvonta, kuten Kelan etuudet, eläkkeensaajan hoito- ja asumistuki, omaishoidontukiasiat, neuvonta yksityisistä palveluntuottajista, kotitalousvähennyksestä, kotihoitokeskuksen toiminnasta ja päivätoiminnasta sekä avustaminen lomakkeiden täyttämisessä ja ohjaaminen apuvälineiden hankinnassa.

Kölhi muistuttaa, että Eksoten toiminnan pohjana on vuosittain sovittava kuntalaskutusmalli. Laskutus määräytyy kolmen vuoden keskiarvon pohjalta.

”Etuna ovat kiinteät maksuosuudet. Kunta saa tietää kiinteän maksuosuuden määrän etukäteen. Toki mallissa on kehittämistä.”

Alustuksia kommentoinut Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander korosti Mikkelin tavoitteena olevan, että Lahden ja Kuopion välillä on yksi 24/7 päivystävä keskussairaala, joka osana yliopistollista Itä-Suomen sairaanhoitopiiriä on kiinnostava työnantaja ja kustannustehokas palveluntuottaja valituilla osaamisaloilla. Hän oli huolissaan siitä, ettei kohta kenelläkään ole varaa ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen, jollei pian päästä jonkinlaisiin selkeisiin ratkaisuihin.

Huomenna keskustellaan koulutusrakenteista

Itä-Suomen huippukokous jatkuu huomenna. Korkeakoulurakenteista alustavat Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen, Mikkelin ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.

Maakuntajohtajat jatkoivat kokouspäivää keskustelemalla, löytyisikö yhteistä kantaa vaalipiiriuudistukseen huomisaamuna Savonlinnassa pidettäviin Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten kokouksiin.

Alla linkit päivän esityksiin:
Seppo Tuomola
Alpo Jokelainen
Virpi Kölhi
Kimmo Mikander

Lisätietoja:

Etelä-Savon maakuntaliitto yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592, sposti: teppo.leinonen@esavo.fi , www.esavo.fi

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010