Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoustiedote 16.5.2016

16.05.2016

Etelä-Savon maakuntaliitto

Kokoustiedote 16.5.2016:

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen

Etelä-Savossa pyritään turvaamaan maakunnan oma turvetarve sekä huomioimaan vesistöt, linjasi viime keväänä Etelä-Savon maakuntavaltuusto eväestäessään maakuntaliiton virastoa 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan alkumetreillä. Ehdotusvaiheessa olevassa kaavassa nämä toiveet on pystytty ottamaan hyvin huomioon, totesi maakuntahallitus tänään käsitellessään kaavaehdotusta.

Etelä-Savon maakuntaliiton virasto on muokannut valmisteluvaiheen kaava-aineistosta eli luonnoksesta alkuvuodesta saadun palautteen pohjalta kaavaehdotuksen ja päätti tänään pyytää viranomaisilta ja keskeisiltä intressiryhmiltä lausunnot kaavaehdotuksesta.

Kaavaa on täydennetty mm. maankäytön kehittämisperiaatteita kuvaavilla merkinnöillä. Lisäksi käsiteltävänä olevan turvetuotannon varauksia muutettiin luonnokseen nähden siten, että kaavaehdotuksessa on nyt 11 turvetuotantoon soveltuvaa suota, kolme myöhempään käyttöön tarkoitettua reservisuota sekä 8 jo ympäristöluvan saanutta uutta tuotantoaluetta. Samassa yhteydessä kaavan on tehty joukko yksittäisiä merkintöjä koskevia täsmennyksiä.

Maakuntakaavaprosessia on vuoden alusta alkaen muutettu siten, että ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja vaan maakuntavaltuuston päätös tuo sille lainvoiman. Samassa yhteydessä kaavaprosessia on muutettu kaavan ehdotusvaiheen osalta. Asetusmuutoksessa ei ole siirtymäaikaa, joten sitä tulee noudattaa myös nyt vireillä olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa.

Muutetun asetuksen mukaan maakuntakaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu tulee järjestää ennen kuin kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä. Lisäksi samassa pykälässä määrätään, että kaavaehdotusta koskevien lausuntojen tulee olla käytettävissä viranomaisneuvottelussa. Asetuksen muutos tarkoittaa käytännössä siis sitä, että ehdotusvaiheen kuuleminen järjestetään kaksivaiheisena: ensin viranomaiskuuleminen lausuntopyyntöjen ja viranomaisneuvottelun muodossa ja näiden jälkeen  kansalaiskuuleminen nähtävillepanon muodossa. Viranomaiskuuleminen järjestetään kesän aikana ja kansalaiskuuleminen alkusyksystä. Aiemmin viranomaiskuuleminen ja kansalaiskuuleminen on järjestetty samanaikaisesti.

Tavoitteena on, että kaava saataisiin syysvaltuuston käsittelyyn loppuvuodesta.

Lisätietoja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672, janne.nulpponen@esavo.fi

Maakuntahallitus evästi strategiatyön jatkovalmistelua

Maakuntahallitus avasi Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnan valmistelutyön tammikuun 2016 kokouksessaan luoden työlle sen suuntaviivat ja reunaehdot.  Maakuntaliiton virasto on jatkanut valmistelua näiden periaatteiden mukaisesti. Valmistelun näkökulmana on kuusi teemaa, joilla haetaan maakunnan strategista tahtotilaa tavoitevuoteen 2030. Valmistelun teemat ovat:

  • Ihmisten toimeentulo ja vahva aluetalousOsaava työvoima ja kilpailukykyiset yritykset
  • Maakunnan innovaatiokyky - Älykäs erikostuminen ja arjen ratkaisut
  • Hyvinvoivat ihmiset  - Ennakoiva terveyden edistäminen ja turvallinen elinympäristö
  • Kansainvälinen ja monikulttuurinen maakunta - Etelä-Savo osana globaalia toimintaympäristöä
  • Monipuolinen ympäristö - Luonnonvaroja kestävästi käyttävä Etelä-Savo
  • Yhteinen Etelä-Savo  - Jokaisen tekemistä tarvitaan ja yhdessä saadaan enemmän aikaan

Näiden valmistelun pohjana olevien teemojen kautta on haettu laaja-alaisesti syötteitä strategian valmistelun tausta-aineistoksi. Maakuntaliiton henkilökunta on järjestänyt strategiaan keskittyneitä työpajoja huhtikuun loppuun mennessä noin 15. Näihin on osallistunut yhteensä yli 200 sidosryhmän edustajaa. Tilaisuudet ovat vaihdelleet luonteeltaan yleisten teemojen käsittelystä aina yksityiskohtaisempien alojen ja kokonaisuuksien fokusointiin.

Touko- ja kesäkuun 2016 aikana järjestetään vielä eri sidosryhmille tilaisuuksia strategian laadinnasta mm. seutukuntakierros kuntiin ja työpaja maakuntavaltuustolle. Toukokuun kokouksessaan maakuntahallitus kävi keskustelun strategian sisällöistä ja evästi liiton henkilöstöä jatkovalmistelussa. Maakuntastrategia valmistellaan vuoden 2016 aikana ja tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syyskokouksessa.

Lisätietoja aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, 0400 618489, hanna.makkula@esavo.fi

Maakuntauudistuksen valmistelu etenee

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan maakuntauudistuksen organisoinnista maakunnassa. Maakuntaliitto on toiminut koordinoijana valmistelutyössä. Lähinnä liitto on toiminut koollekutsujana erilaisissa tilaisuuksissa. Viimeisin, laajalle toimijajoukolle tarkoitettu tilaisuus, pidettiin huhtikuussa. Siellä myös linjattiin alustavasti maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatiota.

Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan, että huhtikuista linjausten mukaisesti pyydetään eri toimijoita nimeämään edustajansa uudistuksen ohjausryhmään ja johtoryhmään. Laaja-alaisessa ohjausryhmässä on poliittinen edustus mukana olevista toimijoista ja maakuntavaltuustossa edustettuina olevista puolueista, henkilöstön sekä Elyn, Avin ja Te-toimistojen edustajat.

Johtoryhmä, joka koostuu mukana olevien toimijoiden ylimmästä virkamiesjohdosta, vastaa valmistelusta ja nimeää aikanaan valmistelutyöryhmät, joissa on kunkin alan substanssiosaajia. Tarkoitus on, että maakuntahallitus voisi kesäkuun kokouksessaan vahvistaa ohjaus- ja johtoryhmät.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

Liikennekaari uudistaa taksi- ja joukkoliikennelain

Taksilain ja joukkoliikennelain sekä muun liikennemarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus eli Liikennekaari on osa hallituksen kärkihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuisivat tieliikenteen sääntelyyn ja maakuntahallitus antoi esitysluonnoksesta lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle.

Etelä-Savon maakuntaliitto pitää liikennekaarta hyvänä ja tarpeellisena keskustelun avauksena. Uutta ajattelua, avointa keskustelua ja kokeilukulttuuria tarvitaan. Nykyinen julkisen liikenteen, taksiliikenteen ja muiden liikennepalvelujen malli on ajautumassa umpikujaan. Toisaalta digitalisuuden ja uuden, asiakaslähtöisen liikenne palveluna ajattelun haasteet ja mahdollisuudet ovat vielä epäselviä. Liikennekaarta voidaan luonnehtia mittavaksi kansalliseksi asiakaspalvelu projektiksi uusien asiakaslähtöisten, digitaalisten ja älykkäiden liikennepalvelujen kehittämiseksi.

Samalla esitys herätti maakuntahallituksessa kysymyksiä. Vesistöjen rikkomassa, hajanaisessa ja maaseutumaisessa Etelä-Savossa eritasoista tieverkkoa on lähes 40 000 kilometriä ja pääosa erilaisista henkilö- ja tavarakuljetuksista kulkee tieverkolla. Asiakas- ja tavaravirrat ja koko liikennemarkkina ovat hajanaiset ja pienet. Nykymuotoinen julkinen liikenne on monella tapaa tehotonta ja sen palvelutaso on todellisuudessa riittävän kilpailukykyinen vain maakuntakeskuksen ja kaupunkikeskusten osalta. Henkilöautolla on suuri merkitys. Se on eniten käytetty liikkumismuoto ja liikennepalvelu Etelä-Savossa. Auto toimii lähes jokaisen matka- ja kuljetusketjun osana. Henkilöauto turvaa käytännössä edes jonkinlaisen kilpailukykyisen saavutettavuuden alueen eri osiin.

Maakuntaliitto korostaa liikennekaaren merkitystä osana laajempaa liikennealan ja koko aluekehityksen isoa ja nopeaa murrosta. Kysymys on esitystä laajemmin alueen saavutettavuudesta ja elinvoimasta. Liikennekaariesitys on osakokonaisuus, jota on vaikea kommentoida ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Liikennekaarta valmistellaan osissa rinnan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen kanssa. Laki vaikuttaa välillisesti myös liikenneverkkoon, sen ylläpitoon ja kehittämiseen, jota koskeva selvitys on käynnistetty omana prosessina. Nykytiedon ja kokemusten perusteella on vaikea arvioida, miten tieliikenteen markkinaehtoinen malli turvaa Etelä-Savon tapaisten alueiden saavutettavuutta, kuljetustarpeita ja liikennepalvelujen kuten taksipalvelujen saatavuuden. Liikennekaari esityksen pohjalta herää myös kysymys, kuinka Liikennekaari ja muut liikennealan murroksen hankkeet on tarkoitus koota kokonaisuudeksi kun hallitus linjaa pitkäjänteisesti maan liikennepolitiikkaa. Suomi on iso ja pitkä maa. Koko maan saavutettavuuden ja liikennepalvelun turvaaminen on tärkeä kilpailukykytekijä myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palvelukuiden, tiedon ja infrastruktuurin yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Kysymys on lain lakimuutoksesta myös isosta ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Muutos ei tapahdu vain lainsäädäntöä muuttamalla vaan vaatii paljon monitasoisia panostuksia asian käytäntöön viemiseksi. Kyse on säännellystä markkinasta, jonka toimintamallit (niin yritysten kuin asiakkaiden) ovat muotoutuneet vuosikymmenten aikana. Uudistuksen edellyttämille kuluttajakäyttäytymisen ja yritysten liiketoimintamallien muutoksille on varattava aikaa. Muutokset edellyttävät rohkeita kokeiluja ja niistä saatavien tulosten ennakkoluulotonta soveltamista.

Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa olla aktiivisesti mukana liikennekaaren jatkovalmistelussa ja maakuntaliitto esittää Etelä-Savoa liikennekaaren jatkovalmistelun ja uusien liikennepalvelujen räätälöinnin yhdeksi kokeilu- ja pilottialueeksi (living lab).

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi

Maakuntahallitus tukee arkistolaitosuudistusta

Maakuntahallitus antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta. Maakuntaliitto pitää hyvänä lakiesityksen tavoitetta tehostaa arkistolaitoksen toimintaa kehittämällä sen organisaatiota ja mahdollistamalla tilasäästöjä. Hyvää on myös se, että uudistuksella ei tavoitella toimipaikkaverkon supistamista eikä henkilöstön määrän vähentämistä.

Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa lakiteksteihin. Sen sijaan aineistojen kokoamista, säilyttämistä, jakamista ja käyttöä koskeviin määritelmiin ja tulkintoihin sekä kustannus- ja maksuperusteisiin on tarpeen koko laajemmassa lakiuudistuksessa kiinnittää huomiota.

Etelä-Savo on yhdessä Digitalmikkelin ja Mikkeliin keskittyneiden alan osaajien kanssa vahvistanut digitaalista osaamista ja edistänyt digitaalisen tiedon käyttöä, ja Mikkeliin rakennetaan arkistolaitoksen uusi keskusarkisto. Maakuntaliitto esittää, että julkiseen ja yksityiseen sähköiseen arkistointiin siirtymisen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja kehitetään edelleen Mikkeliin keskittynyttä osaamista sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresursseja. Tämä on luontevaa sisällyttää myös arkistolainsäädännön valmisteluun ja huomioida lakikokonaisuuden sisällössä.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, riitta.koskinen@esavo.fi

Viilun modifionnilla puu palokestävämmäksi

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta Mikkelin ammattikorkeakoulun Viilun modifiointi tutkimushankkeeseen. Yhteistyössä Aalto yliopiston puunjalostuslaitoksen kanssa tehtävän hankkeen tavoitteena on kehittää kemiallinen puun käsittelymenetelmä tuoreeseen viiluun, jotta puun palo-ominaisuuksia saadaan pienennettyä pysyvästi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 229 097 €, ja siihen myönnettiin tukea 160 368 €. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Aalto yliopisto ovat tehneet pitkään tutkimus- ja kehitystyötä puun modifioinnissa.

Lisätietoja kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi

Muut kokousasiat

Muut kokousasiat menivät esitysten mukaisesti.

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.

Seuraava kokous

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 20.6.2016.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoustiedote 16.5.2016

16.05.2016

Etelä-Savon maakuntaliitto

Kokoustiedote 16.5.2016:

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen

Etelä-Savossa pyritään turvaamaan maakunnan oma turvetarve sekä huomioimaan vesistöt, linjasi viime keväänä Etelä-Savon maakuntavaltuusto eväestäessään maakuntaliiton virastoa 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan alkumetreillä. Ehdotusvaiheessa olevassa kaavassa nämä toiveet on pystytty ottamaan hyvin huomioon, totesi maakuntahallitus tänään käsitellessään kaavaehdotusta.

Etelä-Savon maakuntaliiton virasto on muokannut valmisteluvaiheen kaava-aineistosta eli luonnoksesta alkuvuodesta saadun palautteen pohjalta kaavaehdotuksen ja päätti tänään pyytää viranomaisilta ja keskeisiltä intressiryhmiltä lausunnot kaavaehdotuksesta.

Kaavaa on täydennetty mm. maankäytön kehittämisperiaatteita kuvaavilla merkinnöillä. Lisäksi käsiteltävänä olevan turvetuotannon varauksia muutettiin luonnokseen nähden siten, että kaavaehdotuksessa on nyt 11 turvetuotantoon soveltuvaa suota, kolme myöhempään käyttöön tarkoitettua reservisuota sekä 8 jo ympäristöluvan saanutta uutta tuotantoaluetta. Samassa yhteydessä kaavan on tehty joukko yksittäisiä merkintöjä koskevia täsmennyksiä.

Maakuntakaavaprosessia on vuoden alusta alkaen muutettu siten, että ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja vaan maakuntavaltuuston päätös tuo sille lainvoiman. Samassa yhteydessä kaavaprosessia on muutettu kaavan ehdotusvaiheen osalta. Asetusmuutoksessa ei ole siirtymäaikaa, joten sitä tulee noudattaa myös nyt vireillä olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa.

Muutetun asetuksen mukaan maakuntakaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu tulee järjestää ennen kuin kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä. Lisäksi samassa pykälässä määrätään, että kaavaehdotusta koskevien lausuntojen tulee olla käytettävissä viranomaisneuvottelussa. Asetuksen muutos tarkoittaa käytännössä siis sitä, että ehdotusvaiheen kuuleminen järjestetään kaksivaiheisena: ensin viranomaiskuuleminen lausuntopyyntöjen ja viranomaisneuvottelun muodossa ja näiden jälkeen  kansalaiskuuleminen nähtävillepanon muodossa. Viranomaiskuuleminen järjestetään kesän aikana ja kansalaiskuuleminen alkusyksystä. Aiemmin viranomaiskuuleminen ja kansalaiskuuleminen on järjestetty samanaikaisesti.

Tavoitteena on, että kaava saataisiin syysvaltuuston käsittelyyn loppuvuodesta.

Lisätietoja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672, janne.nulpponen@esavo.fi

Maakuntahallitus evästi strategiatyön jatkovalmistelua

Maakuntahallitus avasi Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnan valmistelutyön tammikuun 2016 kokouksessaan luoden työlle sen suuntaviivat ja reunaehdot.  Maakuntaliiton virasto on jatkanut valmistelua näiden periaatteiden mukaisesti. Valmistelun näkökulmana on kuusi teemaa, joilla haetaan maakunnan strategista tahtotilaa tavoitevuoteen 2030. Valmistelun teemat ovat:

  • Ihmisten toimeentulo ja vahva aluetalousOsaava työvoima ja kilpailukykyiset yritykset
  • Maakunnan innovaatiokyky - Älykäs erikostuminen ja arjen ratkaisut
  • Hyvinvoivat ihmiset  - Ennakoiva terveyden edistäminen ja turvallinen elinympäristö
  • Kansainvälinen ja monikulttuurinen maakunta - Etelä-Savo osana globaalia toimintaympäristöä
  • Monipuolinen ympäristö - Luonnonvaroja kestävästi käyttävä Etelä-Savo
  • Yhteinen Etelä-Savo  - Jokaisen tekemistä tarvitaan ja yhdessä saadaan enemmän aikaan

Näiden valmistelun pohjana olevien teemojen kautta on haettu laaja-alaisesti syötteitä strategian valmistelun tausta-aineistoksi. Maakuntaliiton henkilökunta on järjestänyt strategiaan keskittyneitä työpajoja huhtikuun loppuun mennessä noin 15. Näihin on osallistunut yhteensä yli 200 sidosryhmän edustajaa. Tilaisuudet ovat vaihdelleet luonteeltaan yleisten teemojen käsittelystä aina yksityiskohtaisempien alojen ja kokonaisuuksien fokusointiin.

Touko- ja kesäkuun 2016 aikana järjestetään vielä eri sidosryhmille tilaisuuksia strategian laadinnasta mm. seutukuntakierros kuntiin ja työpaja maakuntavaltuustolle. Toukokuun kokouksessaan maakuntahallitus kävi keskustelun strategian sisällöistä ja evästi liiton henkilöstöä jatkovalmistelussa. Maakuntastrategia valmistellaan vuoden 2016 aikana ja tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syyskokouksessa.

Lisätietoja aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, 0400 618489, hanna.makkula@esavo.fi

Maakuntauudistuksen valmistelu etenee

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan maakuntauudistuksen organisoinnista maakunnassa. Maakuntaliitto on toiminut koordinoijana valmistelutyössä. Lähinnä liitto on toiminut koollekutsujana erilaisissa tilaisuuksissa. Viimeisin, laajalle toimijajoukolle tarkoitettu tilaisuus, pidettiin huhtikuussa. Siellä myös linjattiin alustavasti maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatiota.

Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan, että huhtikuista linjausten mukaisesti pyydetään eri toimijoita nimeämään edustajansa uudistuksen ohjausryhmään ja johtoryhmään. Laaja-alaisessa ohjausryhmässä on poliittinen edustus mukana olevista toimijoista ja maakuntavaltuustossa edustettuina olevista puolueista, henkilöstön sekä Elyn, Avin ja Te-toimistojen edustajat.

Johtoryhmä, joka koostuu mukana olevien toimijoiden ylimmästä virkamiesjohdosta, vastaa valmistelusta ja nimeää aikanaan valmistelutyöryhmät, joissa on kunkin alan substanssiosaajia. Tarkoitus on, että maakuntahallitus voisi kesäkuun kokouksessaan vahvistaa ohjaus- ja johtoryhmät.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

Liikennekaari uudistaa taksi- ja joukkoliikennelain

Taksilain ja joukkoliikennelain sekä muun liikennemarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus eli Liikennekaari on osa hallituksen kärkihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuisivat tieliikenteen sääntelyyn ja maakuntahallitus antoi esitysluonnoksesta lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle.

Etelä-Savon maakuntaliitto pitää liikennekaarta hyvänä ja tarpeellisena keskustelun avauksena. Uutta ajattelua, avointa keskustelua ja kokeilukulttuuria tarvitaan. Nykyinen julkisen liikenteen, taksiliikenteen ja muiden liikennepalvelujen malli on ajautumassa umpikujaan. Toisaalta digitalisuuden ja uuden, asiakaslähtöisen liikenne palveluna ajattelun haasteet ja mahdollisuudet ovat vielä epäselviä. Liikennekaarta voidaan luonnehtia mittavaksi kansalliseksi asiakaspalvelu projektiksi uusien asiakaslähtöisten, digitaalisten ja älykkäiden liikennepalvelujen kehittämiseksi.

Samalla esitys herätti maakuntahallituksessa kysymyksiä. Vesistöjen rikkomassa, hajanaisessa ja maaseutumaisessa Etelä-Savossa eritasoista tieverkkoa on lähes 40 000 kilometriä ja pääosa erilaisista henkilö- ja tavarakuljetuksista kulkee tieverkolla. Asiakas- ja tavaravirrat ja koko liikennemarkkina ovat hajanaiset ja pienet. Nykymuotoinen julkinen liikenne on monella tapaa tehotonta ja sen palvelutaso on todellisuudessa riittävän kilpailukykyinen vain maakuntakeskuksen ja kaupunkikeskusten osalta. Henkilöautolla on suuri merkitys. Se on eniten käytetty liikkumismuoto ja liikennepalvelu Etelä-Savossa. Auto toimii lähes jokaisen matka- ja kuljetusketjun osana. Henkilöauto turvaa käytännössä edes jonkinlaisen kilpailukykyisen saavutettavuuden alueen eri osiin.

Maakuntaliitto korostaa liikennekaaren merkitystä osana laajempaa liikennealan ja koko aluekehityksen isoa ja nopeaa murrosta. Kysymys on esitystä laajemmin alueen saavutettavuudesta ja elinvoimasta. Liikennekaariesitys on osakokonaisuus, jota on vaikea kommentoida ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Liikennekaarta valmistellaan osissa rinnan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen kanssa. Laki vaikuttaa välillisesti myös liikenneverkkoon, sen ylläpitoon ja kehittämiseen, jota koskeva selvitys on käynnistetty omana prosessina. Nykytiedon ja kokemusten perusteella on vaikea arvioida, miten tieliikenteen markkinaehtoinen malli turvaa Etelä-Savon tapaisten alueiden saavutettavuutta, kuljetustarpeita ja liikennepalvelujen kuten taksipalvelujen saatavuuden. Liikennekaari esityksen pohjalta herää myös kysymys, kuinka Liikennekaari ja muut liikennealan murroksen hankkeet on tarkoitus koota kokonaisuudeksi kun hallitus linjaa pitkäjänteisesti maan liikennepolitiikkaa. Suomi on iso ja pitkä maa. Koko maan saavutettavuuden ja liikennepalvelun turvaaminen on tärkeä kilpailukykytekijä myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palvelukuiden, tiedon ja infrastruktuurin yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Kysymys on lain lakimuutoksesta myös isosta ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Muutos ei tapahdu vain lainsäädäntöä muuttamalla vaan vaatii paljon monitasoisia panostuksia asian käytäntöön viemiseksi. Kyse on säännellystä markkinasta, jonka toimintamallit (niin yritysten kuin asiakkaiden) ovat muotoutuneet vuosikymmenten aikana. Uudistuksen edellyttämille kuluttajakäyttäytymisen ja yritysten liiketoimintamallien muutoksille on varattava aikaa. Muutokset edellyttävät rohkeita kokeiluja ja niistä saatavien tulosten ennakkoluulotonta soveltamista.

Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa olla aktiivisesti mukana liikennekaaren jatkovalmistelussa ja maakuntaliitto esittää Etelä-Savoa liikennekaaren jatkovalmistelun ja uusien liikennepalvelujen räätälöinnin yhdeksi kokeilu- ja pilottialueeksi (living lab).

Lisätietoja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi

Maakuntahallitus tukee arkistolaitosuudistusta

Maakuntahallitus antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta. Maakuntaliitto pitää hyvänä lakiesityksen tavoitetta tehostaa arkistolaitoksen toimintaa kehittämällä sen organisaatiota ja mahdollistamalla tilasäästöjä. Hyvää on myös se, että uudistuksella ei tavoitella toimipaikkaverkon supistamista eikä henkilöstön määrän vähentämistä.

Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa lakiteksteihin. Sen sijaan aineistojen kokoamista, säilyttämistä, jakamista ja käyttöä koskeviin määritelmiin ja tulkintoihin sekä kustannus- ja maksuperusteisiin on tarpeen koko laajemmassa lakiuudistuksessa kiinnittää huomiota.

Etelä-Savo on yhdessä Digitalmikkelin ja Mikkeliin keskittyneiden alan osaajien kanssa vahvistanut digitaalista osaamista ja edistänyt digitaalisen tiedon käyttöä, ja Mikkeliin rakennetaan arkistolaitoksen uusi keskusarkisto. Maakuntaliitto esittää, että julkiseen ja yksityiseen sähköiseen arkistointiin siirtymisen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja kehitetään edelleen Mikkeliin keskittynyttä osaamista sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresursseja. Tämä on luontevaa sisällyttää myös arkistolainsäädännön valmisteluun ja huomioida lakikokonaisuuden sisällössä.

Lisätietoja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, riitta.koskinen@esavo.fi

Viilun modifionnilla puu palokestävämmäksi

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta Mikkelin ammattikorkeakoulun Viilun modifiointi tutkimushankkeeseen. Yhteistyössä Aalto yliopiston puunjalostuslaitoksen kanssa tehtävän hankkeen tavoitteena on kehittää kemiallinen puun käsittelymenetelmä tuoreeseen viiluun, jotta puun palo-ominaisuuksia saadaan pienennettyä pysyvästi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 229 097 €, ja siihen myönnettiin tukea 160 368 €. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Aalto yliopisto ovat tehneet pitkään tutkimus- ja kehitystyötä puun modifioinnissa.

Lisätietoja kehittämispäällikkö Soile Laitinen, puh. 040 670 0902, soile.laitinen@esavo.fi

Muut kokousasiat

Muut kokousasiat menivät esitysten mukaisesti.

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.

Seuraava kokous

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 20.6.2016.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010