Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen kannanotto lento- ja raideliikenteestä

26.08.2015

Lento- ja raideliikenneliikenneyhteydet strategisen tärkeitä Itä- ja Pohjois-Suomelle

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous esittää kannanottonaan, että eduskunta ja maan hallitus sekä liikenne- ja viestintäministeriö mahdollistavat jatkossakin yhteistyössä maakuntien, elinkeinoelämän ja Finavian kanssa alueiden kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle elintärkeät lentoliikenneyhteydet ja -infrastruktuurin. Lakkauttamisen sijaan lentoasemia ja lentoliikennettä on kehitettävä aktiivisesti. Verkostoperiaate ja kilpailun lisääminen ovat hyviä lähtökohtia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät samalla huolensa hallitusohjelman joukkoliikenteeseen esitetyn 15 miljoonan euron säästöjen vaikutuksista VR:n kaukojunaliikenteeseen. Henkilöjunaliikenteessä on turvattava jatkossakin riittävä vuorotiheys, palvelutaso ja kapasiteetti maakunnista Helsinkiin ja maakuntien välillä. 

Lentoasemien ylläpitäminen ja toimiva lentoliikenne ovat yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannustehokas ratkaisu. Kattava lentoasemaverkosto osana muuta liikennejärjestelmää on edullista infrastruktuuria, johon satsatut investoinnit palautuvat – oikein tehtynä – moninkertaisina kansantalouteen. Globaali lentoliikenne on kasvanut koko historiansa ajan noin viisi prosenttia vuodessa ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Lentoasemaverkostoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. Lentoasemat ovat kuitenkin valtion ja alueiden elinvoiman kannalta niin kriittistä infrastruktuuria ja osa liikennejärjestelmää, että kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävien päätösten tulee olla – pelkkien markkinaratkaisujen sijaan – viime kädessä poliittisia. Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulee huomioida nykyistä paremmin lentoaseman ylläpitämisessä.

Suomen lentoliikennestrategian valmistelun yhteydessä maakuntalentoasemien lakkauttamista perusteltiin laskennallisella verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen alue- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia euroa vuodessa), voidaan alijäämän todeta olevan kustannuksellisesti merkityksetön suhteessa hyötyihin. Muualla Euroopassa ei keskustellakaan laajamittaisesta lentoasemien sulkemisesta. Ruotsissa ja Norjassa suunnitellaan jopa uusien lentoasemien avaamista.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissään ottanut vahvasti kantaa lentoliikenteeseen (valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö 2015). Mietinnössä valiokunta kiinnittää mm. vakavaa huomiota siihen, ”että kotimaisten lentoyhteyksien puute ja lentolippujen kalleus heikentävät alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä, sillä yritykset tarvitsevat toimivat yhteydet kansainvälisille lennoille”. Suomen markkinointi matkailukohteena edellyttää myös säännöllisiä ja kohtuuhintaisia lentoja matkailukeskuksiin. Valiokunta on myös katsonut, että mm. kansainvälisen teollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaamiseksi lentoliikenteen tuki on jatkossakin edelleen perusteltua, mutta se edellyttää paikallisten ja alueellisten tahojen sitoutumista kustannuksiin sekä julkisen palvelun velvoitteen asettamista. Valiokunnan lausuman mukaisesti eduskunta on myös edellyttänyt, ”että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä”.

Joensuussa 26.8.2015,
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen puolesta,

Hanna Huttunen Pentti Hyttinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Maakuntajohtaja
Pohjois-karjalan maakuntaliitto  Pohjois-karjalan maakuntaliitto 


Lapin liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen kannanotto lento- ja raideliikenteestä

26.08.2015

Lento- ja raideliikenneliikenneyhteydet strategisen tärkeitä Itä- ja Pohjois-Suomelle

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous esittää kannanottonaan, että eduskunta ja maan hallitus sekä liikenne- ja viestintäministeriö mahdollistavat jatkossakin yhteistyössä maakuntien, elinkeinoelämän ja Finavian kanssa alueiden kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle elintärkeät lentoliikenneyhteydet ja -infrastruktuurin. Lakkauttamisen sijaan lentoasemia ja lentoliikennettä on kehitettävä aktiivisesti. Verkostoperiaate ja kilpailun lisääminen ovat hyviä lähtökohtia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät samalla huolensa hallitusohjelman joukkoliikenteeseen esitetyn 15 miljoonan euron säästöjen vaikutuksista VR:n kaukojunaliikenteeseen. Henkilöjunaliikenteessä on turvattava jatkossakin riittävä vuorotiheys, palvelutaso ja kapasiteetti maakunnista Helsinkiin ja maakuntien välillä. 

Lentoasemien ylläpitäminen ja toimiva lentoliikenne ovat yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannustehokas ratkaisu. Kattava lentoasemaverkosto osana muuta liikennejärjestelmää on edullista infrastruktuuria, johon satsatut investoinnit palautuvat – oikein tehtynä – moninkertaisina kansantalouteen. Globaali lentoliikenne on kasvanut koko historiansa ajan noin viisi prosenttia vuodessa ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Lentoasemaverkostoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. Lentoasemat ovat kuitenkin valtion ja alueiden elinvoiman kannalta niin kriittistä infrastruktuuria ja osa liikennejärjestelmää, että kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävien päätösten tulee olla – pelkkien markkinaratkaisujen sijaan – viime kädessä poliittisia. Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulee huomioida nykyistä paremmin lentoaseman ylläpitämisessä.

Suomen lentoliikennestrategian valmistelun yhteydessä maakuntalentoasemien lakkauttamista perusteltiin laskennallisella verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen alue- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia euroa vuodessa), voidaan alijäämän todeta olevan kustannuksellisesti merkityksetön suhteessa hyötyihin. Muualla Euroopassa ei keskustellakaan laajamittaisesta lentoasemien sulkemisesta. Ruotsissa ja Norjassa suunnitellaan jopa uusien lentoasemien avaamista.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissään ottanut vahvasti kantaa lentoliikenteeseen (valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö 2015). Mietinnössä valiokunta kiinnittää mm. vakavaa huomiota siihen, ”että kotimaisten lentoyhteyksien puute ja lentolippujen kalleus heikentävät alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä, sillä yritykset tarvitsevat toimivat yhteydet kansainvälisille lennoille”. Suomen markkinointi matkailukohteena edellyttää myös säännöllisiä ja kohtuuhintaisia lentoja matkailukeskuksiin. Valiokunta on myös katsonut, että mm. kansainvälisen teollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaamiseksi lentoliikenteen tuki on jatkossakin edelleen perusteltua, mutta se edellyttää paikallisten ja alueellisten tahojen sitoutumista kustannuksiin sekä julkisen palvelun velvoitteen asettamista. Valiokunnan lausuman mukaisesti eduskunta on myös edellyttänyt, ”että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä”.

Joensuussa 26.8.2015,
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen puolesta,

Hanna Huttunen Pentti Hyttinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Maakuntajohtaja
Pohjois-karjalan maakuntaliitto  Pohjois-karjalan maakuntaliitto 


Lapin liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen kannanotto lento- ja raideliikenteestä

26.08.2015

Lento- ja raideliikenneliikenneyhteydet strategisen tärkeitä Itä- ja Pohjois-Suomelle

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous esittää kannanottonaan, että eduskunta ja maan hallitus sekä liikenne- ja viestintäministeriö mahdollistavat jatkossakin yhteistyössä maakuntien, elinkeinoelämän ja Finavian kanssa alueiden kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle elintärkeät lentoliikenneyhteydet ja -infrastruktuurin. Lakkauttamisen sijaan lentoasemia ja lentoliikennettä on kehitettävä aktiivisesti. Verkostoperiaate ja kilpailun lisääminen ovat hyviä lähtökohtia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät samalla huolensa hallitusohjelman joukkoliikenteeseen esitetyn 15 miljoonan euron säästöjen vaikutuksista VR:n kaukojunaliikenteeseen. Henkilöjunaliikenteessä on turvattava jatkossakin riittävä vuorotiheys, palvelutaso ja kapasiteetti maakunnista Helsinkiin ja maakuntien välillä. 

Lentoasemien ylläpitäminen ja toimiva lentoliikenne ovat yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannustehokas ratkaisu. Kattava lentoasemaverkosto osana muuta liikennejärjestelmää on edullista infrastruktuuria, johon satsatut investoinnit palautuvat – oikein tehtynä – moninkertaisina kansantalouteen. Globaali lentoliikenne on kasvanut koko historiansa ajan noin viisi prosenttia vuodessa ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Lentoasemaverkostoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. Lentoasemat ovat kuitenkin valtion ja alueiden elinvoiman kannalta niin kriittistä infrastruktuuria ja osa liikennejärjestelmää, että kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävien päätösten tulee olla – pelkkien markkinaratkaisujen sijaan – viime kädessä poliittisia. Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulee huomioida nykyistä paremmin lentoaseman ylläpitämisessä.

Suomen lentoliikennestrategian valmistelun yhteydessä maakuntalentoasemien lakkauttamista perusteltiin laskennallisella verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen alue- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia euroa vuodessa), voidaan alijäämän todeta olevan kustannuksellisesti merkityksetön suhteessa hyötyihin. Muualla Euroopassa ei keskustellakaan laajamittaisesta lentoasemien sulkemisesta. Ruotsissa ja Norjassa suunnitellaan jopa uusien lentoasemien avaamista.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissään ottanut vahvasti kantaa lentoliikenteeseen (valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö 2015). Mietinnössä valiokunta kiinnittää mm. vakavaa huomiota siihen, ”että kotimaisten lentoyhteyksien puute ja lentolippujen kalleus heikentävät alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä, sillä yritykset tarvitsevat toimivat yhteydet kansainvälisille lennoille”. Suomen markkinointi matkailukohteena edellyttää myös säännöllisiä ja kohtuuhintaisia lentoja matkailukeskuksiin. Valiokunta on myös katsonut, että mm. kansainvälisen teollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaamiseksi lentoliikenteen tuki on jatkossakin edelleen perusteltua, mutta se edellyttää paikallisten ja alueellisten tahojen sitoutumista kustannuksiin sekä julkisen palvelun velvoitteen asettamista. Valiokunnan lausuman mukaisesti eduskunta on myös edellyttänyt, ”että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä”.

Joensuussa 26.8.2015,
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen puolesta,

Hanna Huttunen Pentti Hyttinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Maakuntajohtaja
Pohjois-karjalan maakuntaliitto  Pohjois-karjalan maakuntaliitto 


Lapin liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen kannanotto lento- ja raideliikenteestä

26.08.2015

Lento- ja raideliikenneliikenneyhteydet strategisen tärkeitä Itä- ja Pohjois-Suomelle

Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous esittää kannanottonaan, että eduskunta ja maan hallitus sekä liikenne- ja viestintäministeriö mahdollistavat jatkossakin yhteistyössä maakuntien, elinkeinoelämän ja Finavian kanssa alueiden kilpailukyvylle ja kansainväliselle saavutettavuudelle elintärkeät lentoliikenneyhteydet ja -infrastruktuurin. Lakkauttamisen sijaan lentoasemia ja lentoliikennettä on kehitettävä aktiivisesti. Verkostoperiaate ja kilpailun lisääminen ovat hyviä lähtökohtia.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät samalla huolensa hallitusohjelman joukkoliikenteeseen esitetyn 15 miljoonan euron säästöjen vaikutuksista VR:n kaukojunaliikenteeseen. Henkilöjunaliikenteessä on turvattava jatkossakin riittävä vuorotiheys, palvelutaso ja kapasiteetti maakunnista Helsinkiin ja maakuntien välillä. 

Lentoasemien ylläpitäminen ja toimiva lentoliikenne ovat yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannustehokas ratkaisu. Kattava lentoasemaverkosto osana muuta liikennejärjestelmää on edullista infrastruktuuria, johon satsatut investoinnit palautuvat – oikein tehtynä – moninkertaisina kansantalouteen. Globaali lentoliikenne on kasvanut koko historiansa ajan noin viisi prosenttia vuodessa ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Lentoasemaverkostoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. Lentoasemat ovat kuitenkin valtion ja alueiden elinvoiman kannalta niin kriittistä infrastruktuuria ja osa liikennejärjestelmää, että kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävien päätösten tulee olla – pelkkien markkinaratkaisujen sijaan – viime kädessä poliittisia. Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulee huomioida nykyistä paremmin lentoaseman ylläpitämisessä.

Suomen lentoliikennestrategian valmistelun yhteydessä maakuntalentoasemien lakkauttamista perusteltiin laskennallisella verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen alue- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia euroa vuodessa), voidaan alijäämän todeta olevan kustannuksellisesti merkityksetön suhteessa hyötyihin. Muualla Euroopassa ei keskustellakaan laajamittaisesta lentoasemien sulkemisesta. Ruotsissa ja Norjassa suunnitellaan jopa uusien lentoasemien avaamista.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissään ottanut vahvasti kantaa lentoliikenteeseen (valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö 2015). Mietinnössä valiokunta kiinnittää mm. vakavaa huomiota siihen, ”että kotimaisten lentoyhteyksien puute ja lentolippujen kalleus heikentävät alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä, sillä yritykset tarvitsevat toimivat yhteydet kansainvälisille lennoille”. Suomen markkinointi matkailukohteena edellyttää myös säännöllisiä ja kohtuuhintaisia lentoja matkailukeskuksiin. Valiokunta on myös katsonut, että mm. kansainvälisen teollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaamiseksi lentoliikenteen tuki on jatkossakin edelleen perusteltua, mutta se edellyttää paikallisten ja alueellisten tahojen sitoutumista kustannuksiin sekä julkisen palvelun velvoitteen asettamista. Valiokunnan lausuman mukaisesti eduskunta on myös edellyttänyt, ”että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä”.

Joensuussa 26.8.2015,
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen puolesta,

Hanna Huttunen Pentti Hyttinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Maakuntajohtaja
Pohjois-karjalan maakuntaliitto  Pohjois-karjalan maakuntaliitto 


Lapin liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010