Maakuntahallitus: Maakuntaliitto järjestää keväällä koulutusfoorumin

16.02.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjestää keväällä 2015 koulutusfoorumin maakunnan kunnille ja korkeakouluasteen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Myös valtakunnallisia asiantuntijoita kutsutaan tilaisuuteen. Asiasta päätti maakuntahallitus 16. helmikuuta.

Foorumi pohtii erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja koulutuksen ajankohtaisiin kysymyksiin, muun muassa toisen asteen kouluttajaverkoston ja koulutuspaikkojen supistuksiin ja ammattikorkeakoulun ja alueellisten yliopistoyksikköjen tulevaisuuden uhkakuviin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Me joko teemme muutoksia itse oma-aloitteisesti tai toiset tekevät ne puolestamme, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen yhtyvät Seleniuksen näkemykseen.

Etelä-Savolla on esimerkiksi toisen asteen koulutuspaikkoja tulevaisuudessa yli oman tarpeen, samaan aikaan kuin Suomessa on alueita, joilla niitä puuttuu, Selenius muistuttaa. Ikäluokat maakunnassa pienenevät vauhdilla.

Meillä tapahtuu väistämättä suuria muutoksia. Asiaa on viisasta pohtia nyt, jotta muutos olisi sellainen kuin itse haluamme. Meidän on pohdittava esimerkiksi, onko koulutuksessa päällekkäisyyksiä ja onko nykyinen koulutuksen järjestäjärakenne tyydyttävä, Selenius sanoo.

Valtiolla on 260 miljoonan euron säästötavoite toisen asteen koulutukselle. Meidän on maakunnassa hyvä ennakoida yhteisesti sitä, mitä tapahtuu järjestämisluville ja koulutuslinjoille tai mikä on esimerkiksi yliopistofiliaalien kohtalo, toteaa Wuorinen.

Osaamisasiat ovat Etelä-Savolle hyvin tärkeitä. Haluamme turvata tutkimus- ja kehittämistoiminnan tason maakunnassa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Sote-keskustelu jatkuu seuraavaksi Savonlinnassa

Maakuntaliitto järjestää sosiaali- ja terveyden huoltouudistuksesta keskustelutilaisuuden myös Savonlinnan seudulla. Tilaisuus järjestetään muutaman viikon päästä, kun yhteinen kaikille osapuolille sopiva aika on löytynyt. Edellinen keskustelutilaisuus oli helmikuun alussa Pieksämäellä.

Peruskysymys kuuluu, mitä voisimme Etelä-Savossa tehdä maakunnallisen sote-tuotantoalueen hyväksi. Toivomme, että Savonlinna olisi siinä mukana, sanoi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 16. helmikuuta.

– Olemme omistajiemme asialla ja tukemassa hyviä yhteisiä tavoitteita. Maakuntaliitto luo alustan yhteisille keskusteluille. Liitto ei ole neuvottelukumppani, Mäkinen kuvasi liiton roolia.

– Maakuntaliitto ei ole sote-asioissa toimija. Olemme ikään kuin selvittäjäorganisaatio, sanoi myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (vasemmalla) ja puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) mielestä maakuntaliiton tavoitteena on vahvistaa maakunnallista palvelurakennetta, joka turvaisi vähintään yhden päivystävän sairaalan maakuntaan.

– Liitolla on olemassa asiasta aiemmat linjaukset, joita pyrimme edistämään. Tuomme keskusteluihin esimerkiksi tilastotietoja kuntien valintapäätösten pohjaksi. Kustannusvertailut eri toteutusmallien välillä pitää nostaa esiin keskusteluissa.

– On viisasta edetä neuvottelemalla itse ja varmistaa näin lähipalvelujen pysyminen lähellä ihmisiä, Selenius sanoi.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntakaavan vahvistusmenettelyä muutettava

Nykymuotoisesta maakuntakaavan vahvistusmenettelystä tulee luopua, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta ympäristöministeriölle. Nykyisin maakuntavaltuuston vahvistama maakuntakaava tulee voimaan vasta, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Tämä menettely on saanut osakseen voimakasta arvostelua muun muassa sen vuoksi, että se viivästyttää kaavojen voimaantuloa helposti 1 – 1,5 vuotta.


Maakuntahallitus antoi lausunnon maakuntakaavan vahvistumenettelystä.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää, että vahvistusmenettely voitaisiin korvata niin sanotulla ottomenettelyllä, jos se on sitä mieltä, että kaava sotii valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita vastaan. Uusi menettely edellyttää Etelä-Savon mielestä myös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden täsmennystä.

Muussa tapauksessa tulisi siirtyä järjestelmään, jossa nykymuotoisesta vahvistusmenettelystä luovuttaisiin, mutta ympäristöministeriöllä olisi mahdollisuus tehdä maakunnan liitolle oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä.

Maakuntahallituksen antama lausunto liittyy selvitykseen, jonka ympäristöministeriö on tehnyt erilaisista vaihtoehdoista, joilla kaava voisi tulla voimaan.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta

Aluekehitystehtäviä tulee keskittää nykyistä selvemmin maakuntahallinnolle, painottaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta työ- ja elinkeinoministeriölle. Maakuntahallinnon vahvistamista puoltaa muun muassa se, että valtio on lopettanut monia aluetoimintojaan ja keskittänyt toimintojensa ohjausta.


Satu Taavitsainen ja Mikko Hokkanen maakuntahallituksen kokouksessa.

Hallituksen lausunto liittyy selvitykseen, jonka yhteiskuntamaantieteen professori, filosofian tohtori Perttu Vartiainen on tehnyt kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta. Hän teki selvityksen selvitysmiehenä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja siitä on parhaillaan menossa lausuntokierros.

Vartiaisen saamaa toimeksiantoa Etelä-Savon maakuntahallitus pitää liian suppeana ja tarkoitushakuisena. Selvityksessä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon uusi aluekehityslaki ja erityisesti se, miten laki määrittelee aluekehitysvastuut ja muun muassa maakuntaliittojen ja maakuntaohjelmien aseman.

Selvitys ja erityisesti sen johtopäätökset heijastavat liiaksi kaipuuta vahvaan valtion ohjaukseen, maakuntahallitus kritisoi. Selvityksen toimenpide-ehdotukset saavat kiitosta yrityksestä koota hajanaista aluekehitystyötä kokonaisuudeksi. Silti entistä suurempi sirpalemaisuus saattaa olla uhkana.

Maakunnan kehittämisraha tulisi palauttaa valtion budjettiin, sen tulisi olla riittävän suuri, ja maakunnan tulisi voida päättää sen käytöstä, Etelä-Savo toteaa lausunnossaan.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Lausunto aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvasta

Ministeriöt valmistelevat parhaillaan ns. kehityskuvaa Suomen aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Kehityskuva kertoo, millaista aluerakennetta ja millaisia liikennejärjestelyjä Suomi tavoittelee vuoteen 2050 mennessä. Kehityskuva on tarkoitettu tueksi, kun eri tahot suunnittelevat pitkän aikavälin toimintojaan. Sillä ei ole lainsäädännöllistä asemaa. Ympäristöministeriön työryhmän valmistelema luonnos on lausuntokierroksella.


Maakuntahallituksen jäsen Kirsi Olkkonen

Luonnos ottaa melko hyvin huomioon maakuntien näkemyksiä, kiittää Etelä-Savon maakuntahallitus omassa lausunnossaan 16. helmikuuta. Kiitosta saa linjaus, joka haluaa kehittää Suomea monikeskuksisena ja alueiden omista lähtökohdista. Valintoja ja linjanvetoja Etelä-Savo sen sijaan kaipaa luonnokseen nykyistä enemmän.

Tavoitteiden laatimisprosessi ei myöskään kaikilta osin tyydytä Etelä-Savoa. Jatkossa vastaavia tulevaisuuden visioita tehtäessä tulisi edetä niin, että valtakunnallinen kehityskuva sovittaa yhteen ne maakuntien tavoitteet, jotka on määritelty maakuntastrategioissa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteystarpeet luonnos jättää Etelä-Savon mielestä liian vähälle huomiolle.

Etelä-Savolle on tärkeää varmistaa, ettei maakunnalle varata aluerakennesuunnitelmissa pelkästään vapaa-ajan asutusreservaatin roolia, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). – Mekin tarvitsemme kehitysväyliä, jotka tukevat taloudellista toimintaamme ja tavoitteitamme. Muun muassa yritykset ottavat investointipäätöksissään huomioon ministeriöiden laatimia tulevaisuuden kehityskuvia.

Hyvät liikenneyhteydet, esimerkiksi Venäjä-yhteydet, toimiva päärataverkko ja lentoliikenne sekä kunnossa oleva alemman asteinen tieverkko ovat maakunnalle tärkeitä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Ely-keskusten ohjausjärjestelmä uusiutuu

Ely-keskusten ohjausjärjestelmää ollaan uusimassa. Etelä-Savo on huolissaan keskittymisestä, jota uusimisprosessi mitä todennäköisimmin lisää ja näkee siinä alueiden kannalta monia riskejä. Maakunta edellyttää, ettei hallinnon muutos johda toimintojen ja työpaikkojen keskittämiseen ja että se toteutuu alueellisia periaatteita kunnioittaen.


Maakuntahallituksen jäsen Anne Otranen-Silvennoinen

Jatkuvassa keskittämisessä on vaara, että se heikentää maakuntaliittojen ja Ely-keskusten keskinäistä yhteyttä, Etelä-Savo toteaa. Myös Ely-keskusten palvelukyky ja päätöksenteon asiantuntevuus ovat vaarassa, ja niiden seurauksena voivat jopa maakuntien kehittämisresurssit pienentyä ja kohdentua nykyistä huonommin.

Yksi alueiden edustaja Ely-keskusten johtoryhmässä ei Etelä-Savon mielestä riitä. Samoin maakunta muistuttaa lausunnossaan, että maakuntaliitot ovat valmiit kantamaan nykyistä suuremman vastuun aluekehityksestä. Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle 16. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliiton tilinpäätös 2014

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen vuodelle 2014 ja esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyisi sen kokouksessaan 25. toukokuuta. Tilinpäätös on vajaat 29 000 euroa ylijäämäinen. Liiton toimintatuotot olivat 3,096 miljoonaa euroa ja toimintakulut 3,073 miljoonaa euroa.


Hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska laatii liiton tilinpäätöksen. Vasemmalla valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen.

”Maailmantalouden kriisit ovat heijastuneet valitettavan monen eteläsavolaisenkin yrityksen arkeen ja näkymiin. Heikko luottamus tulevaisuuteen näkyy erityisesti investointien vähäisyytenä maakunnassa”, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Huolimatta talouden ”harmaasta kokonaiskuvasta” Etelä-Savo on selviytynyt Mäkisen mukaan suomalaisittain kohtuullisesti.

”Liialliseen synkkyyteen Etelä-Savossa ei ollut aihetta. Syksyllä 2014 Suomen Yrittäjien julkistamassa barometrissa olivat Etelä-Savon yrityksen toiseksi kilpailukykyisimpiä heti pääkaupunkiseudun yritysten jälkeen.”

Maakuntaliittoa työllistivät vuonna 2014 erityisesti uusi maakuntaohjelma, uudet vaihemaakuntakaavat, vanhan EU-kauden lopetus ja uuden käynnistys, pienten keskusten kehittäminen ja monet maakunnan edunvalvonta-asiat, esimerkkeinä maakuntien tulevaisuus, kuntatalous, toisen asteen koulutus ja liikenneyhteyksien parantaminen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 vahvistettiin

Maakuntahallitus vahvisti jäsenkuntien maksuosuudet maakuntaliitolle vuodelle 2015. Jäsenkunnat maksavat liiton taloudesta 81 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa.


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Leskinen ja varsinainen jäsen Terttu Salo

Lopulliset summat perustuvat kunnan laskennallisiin verotuloihin vuodelta 2011. Suurin maksaja on Mikkeli, joka tilittää liitolle noin 914 000 euroa, toiseksi suurin Savonlinna, jonka maksuosuus on 581 000 euroa. Pienin maksuosuus on Enonkoskella, joka maksaa liitolle noin 20 000 euroa.

Jäsenmaksut nousevat maakuntavaltuuston päätöksellä 1,5 prosenttia vuodesta 2014. Euroina korotus on noin 35 500. Maakuntavaltuusto päätti korotuksista vuoden 2014 marraskuussa.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Yhdeksälle EU-hankkeelle vihreää valoa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan yhdeksän kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista 12 hankkeesta kolme sai maakuntahallitukselta kielteisen päätöksen. Kaikki hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.


Maakuntahallituksen jäsen Tanja Hartonen-Pulkka ja varajäsen Pekka Leskinen

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 23. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Maakuntaliitto järjestää keväällä koulutusfoorumin

16.02.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjestää keväällä 2015 koulutusfoorumin maakunnan kunnille ja korkeakouluasteen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Myös valtakunnallisia asiantuntijoita kutsutaan tilaisuuteen. Asiasta päätti maakuntahallitus 16. helmikuuta.

Foorumi pohtii erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja koulutuksen ajankohtaisiin kysymyksiin, muun muassa toisen asteen kouluttajaverkoston ja koulutuspaikkojen supistuksiin ja ammattikorkeakoulun ja alueellisten yliopistoyksikköjen tulevaisuuden uhkakuviin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Me joko teemme muutoksia itse oma-aloitteisesti tai toiset tekevät ne puolestamme, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen yhtyvät Seleniuksen näkemykseen.

Etelä-Savolla on esimerkiksi toisen asteen koulutuspaikkoja tulevaisuudessa yli oman tarpeen, samaan aikaan kuin Suomessa on alueita, joilla niitä puuttuu, Selenius muistuttaa. Ikäluokat maakunnassa pienenevät vauhdilla.

Meillä tapahtuu väistämättä suuria muutoksia. Asiaa on viisasta pohtia nyt, jotta muutos olisi sellainen kuin itse haluamme. Meidän on pohdittava esimerkiksi, onko koulutuksessa päällekkäisyyksiä ja onko nykyinen koulutuksen järjestäjärakenne tyydyttävä, Selenius sanoo.

Valtiolla on 260 miljoonan euron säästötavoite toisen asteen koulutukselle. Meidän on maakunnassa hyvä ennakoida yhteisesti sitä, mitä tapahtuu järjestämisluville ja koulutuslinjoille tai mikä on esimerkiksi yliopistofiliaalien kohtalo, toteaa Wuorinen.

Osaamisasiat ovat Etelä-Savolle hyvin tärkeitä. Haluamme turvata tutkimus- ja kehittämistoiminnan tason maakunnassa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Sote-keskustelu jatkuu seuraavaksi Savonlinnassa

Maakuntaliitto järjestää sosiaali- ja terveyden huoltouudistuksesta keskustelutilaisuuden myös Savonlinnan seudulla. Tilaisuus järjestetään muutaman viikon päästä, kun yhteinen kaikille osapuolille sopiva aika on löytynyt. Edellinen keskustelutilaisuus oli helmikuun alussa Pieksämäellä.

Peruskysymys kuuluu, mitä voisimme Etelä-Savossa tehdä maakunnallisen sote-tuotantoalueen hyväksi. Toivomme, että Savonlinna olisi siinä mukana, sanoi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 16. helmikuuta.

– Olemme omistajiemme asialla ja tukemassa hyviä yhteisiä tavoitteita. Maakuntaliitto luo alustan yhteisille keskusteluille. Liitto ei ole neuvottelukumppani, Mäkinen kuvasi liiton roolia.

– Maakuntaliitto ei ole sote-asioissa toimija. Olemme ikään kuin selvittäjäorganisaatio, sanoi myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (vasemmalla) ja puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) mielestä maakuntaliiton tavoitteena on vahvistaa maakunnallista palvelurakennetta, joka turvaisi vähintään yhden päivystävän sairaalan maakuntaan.

– Liitolla on olemassa asiasta aiemmat linjaukset, joita pyrimme edistämään. Tuomme keskusteluihin esimerkiksi tilastotietoja kuntien valintapäätösten pohjaksi. Kustannusvertailut eri toteutusmallien välillä pitää nostaa esiin keskusteluissa.

– On viisasta edetä neuvottelemalla itse ja varmistaa näin lähipalvelujen pysyminen lähellä ihmisiä, Selenius sanoi.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntakaavan vahvistusmenettelyä muutettava

Nykymuotoisesta maakuntakaavan vahvistusmenettelystä tulee luopua, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta ympäristöministeriölle. Nykyisin maakuntavaltuuston vahvistama maakuntakaava tulee voimaan vasta, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Tämä menettely on saanut osakseen voimakasta arvostelua muun muassa sen vuoksi, että se viivästyttää kaavojen voimaantuloa helposti 1 – 1,5 vuotta.


Maakuntahallitus antoi lausunnon maakuntakaavan vahvistumenettelystä.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää, että vahvistusmenettely voitaisiin korvata niin sanotulla ottomenettelyllä, jos se on sitä mieltä, että kaava sotii valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita vastaan. Uusi menettely edellyttää Etelä-Savon mielestä myös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden täsmennystä.

Muussa tapauksessa tulisi siirtyä järjestelmään, jossa nykymuotoisesta vahvistusmenettelystä luovuttaisiin, mutta ympäristöministeriöllä olisi mahdollisuus tehdä maakunnan liitolle oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä.

Maakuntahallituksen antama lausunto liittyy selvitykseen, jonka ympäristöministeriö on tehnyt erilaisista vaihtoehdoista, joilla kaava voisi tulla voimaan.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta

Aluekehitystehtäviä tulee keskittää nykyistä selvemmin maakuntahallinnolle, painottaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta työ- ja elinkeinoministeriölle. Maakuntahallinnon vahvistamista puoltaa muun muassa se, että valtio on lopettanut monia aluetoimintojaan ja keskittänyt toimintojensa ohjausta.


Satu Taavitsainen ja Mikko Hokkanen maakuntahallituksen kokouksessa.

Hallituksen lausunto liittyy selvitykseen, jonka yhteiskuntamaantieteen professori, filosofian tohtori Perttu Vartiainen on tehnyt kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta. Hän teki selvityksen selvitysmiehenä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja siitä on parhaillaan menossa lausuntokierros.

Vartiaisen saamaa toimeksiantoa Etelä-Savon maakuntahallitus pitää liian suppeana ja tarkoitushakuisena. Selvityksessä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon uusi aluekehityslaki ja erityisesti se, miten laki määrittelee aluekehitysvastuut ja muun muassa maakuntaliittojen ja maakuntaohjelmien aseman.

Selvitys ja erityisesti sen johtopäätökset heijastavat liiaksi kaipuuta vahvaan valtion ohjaukseen, maakuntahallitus kritisoi. Selvityksen toimenpide-ehdotukset saavat kiitosta yrityksestä koota hajanaista aluekehitystyötä kokonaisuudeksi. Silti entistä suurempi sirpalemaisuus saattaa olla uhkana.

Maakunnan kehittämisraha tulisi palauttaa valtion budjettiin, sen tulisi olla riittävän suuri, ja maakunnan tulisi voida päättää sen käytöstä, Etelä-Savo toteaa lausunnossaan.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Lausunto aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvasta

Ministeriöt valmistelevat parhaillaan ns. kehityskuvaa Suomen aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Kehityskuva kertoo, millaista aluerakennetta ja millaisia liikennejärjestelyjä Suomi tavoittelee vuoteen 2050 mennessä. Kehityskuva on tarkoitettu tueksi, kun eri tahot suunnittelevat pitkän aikavälin toimintojaan. Sillä ei ole lainsäädännöllistä asemaa. Ympäristöministeriön työryhmän valmistelema luonnos on lausuntokierroksella.


Maakuntahallituksen jäsen Kirsi Olkkonen

Luonnos ottaa melko hyvin huomioon maakuntien näkemyksiä, kiittää Etelä-Savon maakuntahallitus omassa lausunnossaan 16. helmikuuta. Kiitosta saa linjaus, joka haluaa kehittää Suomea monikeskuksisena ja alueiden omista lähtökohdista. Valintoja ja linjanvetoja Etelä-Savo sen sijaan kaipaa luonnokseen nykyistä enemmän.

Tavoitteiden laatimisprosessi ei myöskään kaikilta osin tyydytä Etelä-Savoa. Jatkossa vastaavia tulevaisuuden visioita tehtäessä tulisi edetä niin, että valtakunnallinen kehityskuva sovittaa yhteen ne maakuntien tavoitteet, jotka on määritelty maakuntastrategioissa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteystarpeet luonnos jättää Etelä-Savon mielestä liian vähälle huomiolle.

Etelä-Savolle on tärkeää varmistaa, ettei maakunnalle varata aluerakennesuunnitelmissa pelkästään vapaa-ajan asutusreservaatin roolia, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). – Mekin tarvitsemme kehitysväyliä, jotka tukevat taloudellista toimintaamme ja tavoitteitamme. Muun muassa yritykset ottavat investointipäätöksissään huomioon ministeriöiden laatimia tulevaisuuden kehityskuvia.

Hyvät liikenneyhteydet, esimerkiksi Venäjä-yhteydet, toimiva päärataverkko ja lentoliikenne sekä kunnossa oleva alemman asteinen tieverkko ovat maakunnalle tärkeitä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Ely-keskusten ohjausjärjestelmä uusiutuu

Ely-keskusten ohjausjärjestelmää ollaan uusimassa. Etelä-Savo on huolissaan keskittymisestä, jota uusimisprosessi mitä todennäköisimmin lisää ja näkee siinä alueiden kannalta monia riskejä. Maakunta edellyttää, ettei hallinnon muutos johda toimintojen ja työpaikkojen keskittämiseen ja että se toteutuu alueellisia periaatteita kunnioittaen.


Maakuntahallituksen jäsen Anne Otranen-Silvennoinen

Jatkuvassa keskittämisessä on vaara, että se heikentää maakuntaliittojen ja Ely-keskusten keskinäistä yhteyttä, Etelä-Savo toteaa. Myös Ely-keskusten palvelukyky ja päätöksenteon asiantuntevuus ovat vaarassa, ja niiden seurauksena voivat jopa maakuntien kehittämisresurssit pienentyä ja kohdentua nykyistä huonommin.

Yksi alueiden edustaja Ely-keskusten johtoryhmässä ei Etelä-Savon mielestä riitä. Samoin maakunta muistuttaa lausunnossaan, että maakuntaliitot ovat valmiit kantamaan nykyistä suuremman vastuun aluekehityksestä. Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle 16. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliiton tilinpäätös 2014

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen vuodelle 2014 ja esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyisi sen kokouksessaan 25. toukokuuta. Tilinpäätös on vajaat 29 000 euroa ylijäämäinen. Liiton toimintatuotot olivat 3,096 miljoonaa euroa ja toimintakulut 3,073 miljoonaa euroa.


Hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska laatii liiton tilinpäätöksen. Vasemmalla valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen.

”Maailmantalouden kriisit ovat heijastuneet valitettavan monen eteläsavolaisenkin yrityksen arkeen ja näkymiin. Heikko luottamus tulevaisuuteen näkyy erityisesti investointien vähäisyytenä maakunnassa”, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Huolimatta talouden ”harmaasta kokonaiskuvasta” Etelä-Savo on selviytynyt Mäkisen mukaan suomalaisittain kohtuullisesti.

”Liialliseen synkkyyteen Etelä-Savossa ei ollut aihetta. Syksyllä 2014 Suomen Yrittäjien julkistamassa barometrissa olivat Etelä-Savon yrityksen toiseksi kilpailukykyisimpiä heti pääkaupunkiseudun yritysten jälkeen.”

Maakuntaliittoa työllistivät vuonna 2014 erityisesti uusi maakuntaohjelma, uudet vaihemaakuntakaavat, vanhan EU-kauden lopetus ja uuden käynnistys, pienten keskusten kehittäminen ja monet maakunnan edunvalvonta-asiat, esimerkkeinä maakuntien tulevaisuus, kuntatalous, toisen asteen koulutus ja liikenneyhteyksien parantaminen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 vahvistettiin

Maakuntahallitus vahvisti jäsenkuntien maksuosuudet maakuntaliitolle vuodelle 2015. Jäsenkunnat maksavat liiton taloudesta 81 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa.


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Leskinen ja varsinainen jäsen Terttu Salo

Lopulliset summat perustuvat kunnan laskennallisiin verotuloihin vuodelta 2011. Suurin maksaja on Mikkeli, joka tilittää liitolle noin 914 000 euroa, toiseksi suurin Savonlinna, jonka maksuosuus on 581 000 euroa. Pienin maksuosuus on Enonkoskella, joka maksaa liitolle noin 20 000 euroa.

Jäsenmaksut nousevat maakuntavaltuuston päätöksellä 1,5 prosenttia vuodesta 2014. Euroina korotus on noin 35 500. Maakuntavaltuusto päätti korotuksista vuoden 2014 marraskuussa.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Yhdeksälle EU-hankkeelle vihreää valoa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan yhdeksän kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista 12 hankkeesta kolme sai maakuntahallitukselta kielteisen päätöksen. Kaikki hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.


Maakuntahallituksen jäsen Tanja Hartonen-Pulkka ja varajäsen Pekka Leskinen

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 23. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Maakuntaliitto järjestää keväällä koulutusfoorumin

16.02.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjestää keväällä 2015 koulutusfoorumin maakunnan kunnille ja korkeakouluasteen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Myös valtakunnallisia asiantuntijoita kutsutaan tilaisuuteen. Asiasta päätti maakuntahallitus 16. helmikuuta.

Foorumi pohtii erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja koulutuksen ajankohtaisiin kysymyksiin, muun muassa toisen asteen kouluttajaverkoston ja koulutuspaikkojen supistuksiin ja ammattikorkeakoulun ja alueellisten yliopistoyksikköjen tulevaisuuden uhkakuviin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Me joko teemme muutoksia itse oma-aloitteisesti tai toiset tekevät ne puolestamme, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen yhtyvät Seleniuksen näkemykseen.

Etelä-Savolla on esimerkiksi toisen asteen koulutuspaikkoja tulevaisuudessa yli oman tarpeen, samaan aikaan kuin Suomessa on alueita, joilla niitä puuttuu, Selenius muistuttaa. Ikäluokat maakunnassa pienenevät vauhdilla.

Meillä tapahtuu väistämättä suuria muutoksia. Asiaa on viisasta pohtia nyt, jotta muutos olisi sellainen kuin itse haluamme. Meidän on pohdittava esimerkiksi, onko koulutuksessa päällekkäisyyksiä ja onko nykyinen koulutuksen järjestäjärakenne tyydyttävä, Selenius sanoo.

Valtiolla on 260 miljoonan euron säästötavoite toisen asteen koulutukselle. Meidän on maakunnassa hyvä ennakoida yhteisesti sitä, mitä tapahtuu järjestämisluville ja koulutuslinjoille tai mikä on esimerkiksi yliopistofiliaalien kohtalo, toteaa Wuorinen.

Osaamisasiat ovat Etelä-Savolle hyvin tärkeitä. Haluamme turvata tutkimus- ja kehittämistoiminnan tason maakunnassa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Sote-keskustelu jatkuu seuraavaksi Savonlinnassa

Maakuntaliitto järjestää sosiaali- ja terveyden huoltouudistuksesta keskustelutilaisuuden myös Savonlinnan seudulla. Tilaisuus järjestetään muutaman viikon päästä, kun yhteinen kaikille osapuolille sopiva aika on löytynyt. Edellinen keskustelutilaisuus oli helmikuun alussa Pieksämäellä.

Peruskysymys kuuluu, mitä voisimme Etelä-Savossa tehdä maakunnallisen sote-tuotantoalueen hyväksi. Toivomme, että Savonlinna olisi siinä mukana, sanoi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 16. helmikuuta.

– Olemme omistajiemme asialla ja tukemassa hyviä yhteisiä tavoitteita. Maakuntaliitto luo alustan yhteisille keskusteluille. Liitto ei ole neuvottelukumppani, Mäkinen kuvasi liiton roolia.

– Maakuntaliitto ei ole sote-asioissa toimija. Olemme ikään kuin selvittäjäorganisaatio, sanoi myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (vasemmalla) ja puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) mielestä maakuntaliiton tavoitteena on vahvistaa maakunnallista palvelurakennetta, joka turvaisi vähintään yhden päivystävän sairaalan maakuntaan.

– Liitolla on olemassa asiasta aiemmat linjaukset, joita pyrimme edistämään. Tuomme keskusteluihin esimerkiksi tilastotietoja kuntien valintapäätösten pohjaksi. Kustannusvertailut eri toteutusmallien välillä pitää nostaa esiin keskusteluissa.

– On viisasta edetä neuvottelemalla itse ja varmistaa näin lähipalvelujen pysyminen lähellä ihmisiä, Selenius sanoi.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntakaavan vahvistusmenettelyä muutettava

Nykymuotoisesta maakuntakaavan vahvistusmenettelystä tulee luopua, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta ympäristöministeriölle. Nykyisin maakuntavaltuuston vahvistama maakuntakaava tulee voimaan vasta, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Tämä menettely on saanut osakseen voimakasta arvostelua muun muassa sen vuoksi, että se viivästyttää kaavojen voimaantuloa helposti 1 – 1,5 vuotta.


Maakuntahallitus antoi lausunnon maakuntakaavan vahvistumenettelystä.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää, että vahvistusmenettely voitaisiin korvata niin sanotulla ottomenettelyllä, jos se on sitä mieltä, että kaava sotii valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita vastaan. Uusi menettely edellyttää Etelä-Savon mielestä myös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden täsmennystä.

Muussa tapauksessa tulisi siirtyä järjestelmään, jossa nykymuotoisesta vahvistusmenettelystä luovuttaisiin, mutta ympäristöministeriöllä olisi mahdollisuus tehdä maakunnan liitolle oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä.

Maakuntahallituksen antama lausunto liittyy selvitykseen, jonka ympäristöministeriö on tehnyt erilaisista vaihtoehdoista, joilla kaava voisi tulla voimaan.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta

Aluekehitystehtäviä tulee keskittää nykyistä selvemmin maakuntahallinnolle, painottaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta työ- ja elinkeinoministeriölle. Maakuntahallinnon vahvistamista puoltaa muun muassa se, että valtio on lopettanut monia aluetoimintojaan ja keskittänyt toimintojensa ohjausta.


Satu Taavitsainen ja Mikko Hokkanen maakuntahallituksen kokouksessa.

Hallituksen lausunto liittyy selvitykseen, jonka yhteiskuntamaantieteen professori, filosofian tohtori Perttu Vartiainen on tehnyt kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta. Hän teki selvityksen selvitysmiehenä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja siitä on parhaillaan menossa lausuntokierros.

Vartiaisen saamaa toimeksiantoa Etelä-Savon maakuntahallitus pitää liian suppeana ja tarkoitushakuisena. Selvityksessä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon uusi aluekehityslaki ja erityisesti se, miten laki määrittelee aluekehitysvastuut ja muun muassa maakuntaliittojen ja maakuntaohjelmien aseman.

Selvitys ja erityisesti sen johtopäätökset heijastavat liiaksi kaipuuta vahvaan valtion ohjaukseen, maakuntahallitus kritisoi. Selvityksen toimenpide-ehdotukset saavat kiitosta yrityksestä koota hajanaista aluekehitystyötä kokonaisuudeksi. Silti entistä suurempi sirpalemaisuus saattaa olla uhkana.

Maakunnan kehittämisraha tulisi palauttaa valtion budjettiin, sen tulisi olla riittävän suuri, ja maakunnan tulisi voida päättää sen käytöstä, Etelä-Savo toteaa lausunnossaan.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Lausunto aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvasta

Ministeriöt valmistelevat parhaillaan ns. kehityskuvaa Suomen aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Kehityskuva kertoo, millaista aluerakennetta ja millaisia liikennejärjestelyjä Suomi tavoittelee vuoteen 2050 mennessä. Kehityskuva on tarkoitettu tueksi, kun eri tahot suunnittelevat pitkän aikavälin toimintojaan. Sillä ei ole lainsäädännöllistä asemaa. Ympäristöministeriön työryhmän valmistelema luonnos on lausuntokierroksella.


Maakuntahallituksen jäsen Kirsi Olkkonen

Luonnos ottaa melko hyvin huomioon maakuntien näkemyksiä, kiittää Etelä-Savon maakuntahallitus omassa lausunnossaan 16. helmikuuta. Kiitosta saa linjaus, joka haluaa kehittää Suomea monikeskuksisena ja alueiden omista lähtökohdista. Valintoja ja linjanvetoja Etelä-Savo sen sijaan kaipaa luonnokseen nykyistä enemmän.

Tavoitteiden laatimisprosessi ei myöskään kaikilta osin tyydytä Etelä-Savoa. Jatkossa vastaavia tulevaisuuden visioita tehtäessä tulisi edetä niin, että valtakunnallinen kehityskuva sovittaa yhteen ne maakuntien tavoitteet, jotka on määritelty maakuntastrategioissa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteystarpeet luonnos jättää Etelä-Savon mielestä liian vähälle huomiolle.

Etelä-Savolle on tärkeää varmistaa, ettei maakunnalle varata aluerakennesuunnitelmissa pelkästään vapaa-ajan asutusreservaatin roolia, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). – Mekin tarvitsemme kehitysväyliä, jotka tukevat taloudellista toimintaamme ja tavoitteitamme. Muun muassa yritykset ottavat investointipäätöksissään huomioon ministeriöiden laatimia tulevaisuuden kehityskuvia.

Hyvät liikenneyhteydet, esimerkiksi Venäjä-yhteydet, toimiva päärataverkko ja lentoliikenne sekä kunnossa oleva alemman asteinen tieverkko ovat maakunnalle tärkeitä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Ely-keskusten ohjausjärjestelmä uusiutuu

Ely-keskusten ohjausjärjestelmää ollaan uusimassa. Etelä-Savo on huolissaan keskittymisestä, jota uusimisprosessi mitä todennäköisimmin lisää ja näkee siinä alueiden kannalta monia riskejä. Maakunta edellyttää, ettei hallinnon muutos johda toimintojen ja työpaikkojen keskittämiseen ja että se toteutuu alueellisia periaatteita kunnioittaen.


Maakuntahallituksen jäsen Anne Otranen-Silvennoinen

Jatkuvassa keskittämisessä on vaara, että se heikentää maakuntaliittojen ja Ely-keskusten keskinäistä yhteyttä, Etelä-Savo toteaa. Myös Ely-keskusten palvelukyky ja päätöksenteon asiantuntevuus ovat vaarassa, ja niiden seurauksena voivat jopa maakuntien kehittämisresurssit pienentyä ja kohdentua nykyistä huonommin.

Yksi alueiden edustaja Ely-keskusten johtoryhmässä ei Etelä-Savon mielestä riitä. Samoin maakunta muistuttaa lausunnossaan, että maakuntaliitot ovat valmiit kantamaan nykyistä suuremman vastuun aluekehityksestä. Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle 16. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliiton tilinpäätös 2014

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen vuodelle 2014 ja esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyisi sen kokouksessaan 25. toukokuuta. Tilinpäätös on vajaat 29 000 euroa ylijäämäinen. Liiton toimintatuotot olivat 3,096 miljoonaa euroa ja toimintakulut 3,073 miljoonaa euroa.


Hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska laatii liiton tilinpäätöksen. Vasemmalla valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen.

”Maailmantalouden kriisit ovat heijastuneet valitettavan monen eteläsavolaisenkin yrityksen arkeen ja näkymiin. Heikko luottamus tulevaisuuteen näkyy erityisesti investointien vähäisyytenä maakunnassa”, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Huolimatta talouden ”harmaasta kokonaiskuvasta” Etelä-Savo on selviytynyt Mäkisen mukaan suomalaisittain kohtuullisesti.

”Liialliseen synkkyyteen Etelä-Savossa ei ollut aihetta. Syksyllä 2014 Suomen Yrittäjien julkistamassa barometrissa olivat Etelä-Savon yrityksen toiseksi kilpailukykyisimpiä heti pääkaupunkiseudun yritysten jälkeen.”

Maakuntaliittoa työllistivät vuonna 2014 erityisesti uusi maakuntaohjelma, uudet vaihemaakuntakaavat, vanhan EU-kauden lopetus ja uuden käynnistys, pienten keskusten kehittäminen ja monet maakunnan edunvalvonta-asiat, esimerkkeinä maakuntien tulevaisuus, kuntatalous, toisen asteen koulutus ja liikenneyhteyksien parantaminen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 vahvistettiin

Maakuntahallitus vahvisti jäsenkuntien maksuosuudet maakuntaliitolle vuodelle 2015. Jäsenkunnat maksavat liiton taloudesta 81 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa.


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Leskinen ja varsinainen jäsen Terttu Salo

Lopulliset summat perustuvat kunnan laskennallisiin verotuloihin vuodelta 2011. Suurin maksaja on Mikkeli, joka tilittää liitolle noin 914 000 euroa, toiseksi suurin Savonlinna, jonka maksuosuus on 581 000 euroa. Pienin maksuosuus on Enonkoskella, joka maksaa liitolle noin 20 000 euroa.

Jäsenmaksut nousevat maakuntavaltuuston päätöksellä 1,5 prosenttia vuodesta 2014. Euroina korotus on noin 35 500. Maakuntavaltuusto päätti korotuksista vuoden 2014 marraskuussa.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Yhdeksälle EU-hankkeelle vihreää valoa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan yhdeksän kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista 12 hankkeesta kolme sai maakuntahallitukselta kielteisen päätöksen. Kaikki hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.


Maakuntahallituksen jäsen Tanja Hartonen-Pulkka ja varajäsen Pekka Leskinen

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 23. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus: Maakuntaliitto järjestää keväällä koulutusfoorumin

16.02.2015

Etelä-Savon maakuntaliitto järjestää keväällä 2015 koulutusfoorumin maakunnan kunnille ja korkeakouluasteen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Myös valtakunnallisia asiantuntijoita kutsutaan tilaisuuteen. Asiasta päätti maakuntahallitus 16. helmikuuta.

Foorumi pohtii erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja koulutuksen ajankohtaisiin kysymyksiin, muun muassa toisen asteen kouluttajaverkoston ja koulutuspaikkojen supistuksiin ja ammattikorkeakoulun ja alueellisten yliopistoyksikköjen tulevaisuuden uhkakuviin.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Me joko teemme muutoksia itse oma-aloitteisesti tai toiset tekevät ne puolestamme, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen yhtyvät Seleniuksen näkemykseen.

Etelä-Savolla on esimerkiksi toisen asteen koulutuspaikkoja tulevaisuudessa yli oman tarpeen, samaan aikaan kuin Suomessa on alueita, joilla niitä puuttuu, Selenius muistuttaa. Ikäluokat maakunnassa pienenevät vauhdilla.

Meillä tapahtuu väistämättä suuria muutoksia. Asiaa on viisasta pohtia nyt, jotta muutos olisi sellainen kuin itse haluamme. Meidän on pohdittava esimerkiksi, onko koulutuksessa päällekkäisyyksiä ja onko nykyinen koulutuksen järjestäjärakenne tyydyttävä, Selenius sanoo.

Valtiolla on 260 miljoonan euron säästötavoite toisen asteen koulutukselle. Meidän on maakunnassa hyvä ennakoida yhteisesti sitä, mitä tapahtuu järjestämisluville ja koulutuslinjoille tai mikä on esimerkiksi yliopistofiliaalien kohtalo, toteaa Wuorinen.

Osaamisasiat ovat Etelä-Savolle hyvin tärkeitä. Haluamme turvata tutkimus- ja kehittämistoiminnan tason maakunnassa, korostaa maakuntajohtaja Mäkinen.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Sote-keskustelu jatkuu seuraavaksi Savonlinnassa

Maakuntaliitto järjestää sosiaali- ja terveyden huoltouudistuksesta keskustelutilaisuuden myös Savonlinnan seudulla. Tilaisuus järjestetään muutaman viikon päästä, kun yhteinen kaikille osapuolille sopiva aika on löytynyt. Edellinen keskustelutilaisuus oli helmikuun alussa Pieksämäellä.

Peruskysymys kuuluu, mitä voisimme Etelä-Savossa tehdä maakunnallisen sote-tuotantoalueen hyväksi. Toivomme, että Savonlinna olisi siinä mukana, sanoi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 16. helmikuuta.

– Olemme omistajiemme asialla ja tukemassa hyviä yhteisiä tavoitteita. Maakuntaliitto luo alustan yhteisille keskusteluille. Liitto ei ole neuvottelukumppani, Mäkinen kuvasi liiton roolia.

– Maakuntaliitto ei ole sote-asioissa toimija. Olemme ikään kuin selvittäjäorganisaatio, sanoi myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (vasemmalla) ja puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Pekka Seleniuksen (kok.) mielestä maakuntaliiton tavoitteena on vahvistaa maakunnallista palvelurakennetta, joka turvaisi vähintään yhden päivystävän sairaalan maakuntaan.

– Liitolla on olemassa asiasta aiemmat linjaukset, joita pyrimme edistämään. Tuomme keskusteluihin esimerkiksi tilastotietoja kuntien valintapäätösten pohjaksi. Kustannusvertailut eri toteutusmallien välillä pitää nostaa esiin keskusteluissa.

– On viisasta edetä neuvottelemalla itse ja varmistaa näin lähipalvelujen pysyminen lähellä ihmisiä, Selenius sanoi.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.

Maakuntakaavan vahvistusmenettelyä muutettava

Nykymuotoisesta maakuntakaavan vahvistusmenettelystä tulee luopua, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta ympäristöministeriölle. Nykyisin maakuntavaltuuston vahvistama maakuntakaava tulee voimaan vasta, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Tämä menettely on saanut osakseen voimakasta arvostelua muun muassa sen vuoksi, että se viivästyttää kaavojen voimaantuloa helposti 1 – 1,5 vuotta.


Maakuntahallitus antoi lausunnon maakuntakaavan vahvistumenettelystä.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää, että vahvistusmenettely voitaisiin korvata niin sanotulla ottomenettelyllä, jos se on sitä mieltä, että kaava sotii valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita vastaan. Uusi menettely edellyttää Etelä-Savon mielestä myös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden täsmennystä.

Muussa tapauksessa tulisi siirtyä järjestelmään, jossa nykymuotoisesta vahvistusmenettelystä luovuttaisiin, mutta ympäristöministeriöllä olisi mahdollisuus tehdä maakunnan liitolle oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä.

Maakuntahallituksen antama lausunto liittyy selvitykseen, jonka ympäristöministeriö on tehnyt erilaisista vaihtoehdoista, joilla kaava voisi tulla voimaan.

Lisätietoja antavat vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Lausunto kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta

Aluekehitystehtäviä tulee keskittää nykyistä selvemmin maakuntahallinnolle, painottaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 16. helmikuuta työ- ja elinkeinoministeriölle. Maakuntahallinnon vahvistamista puoltaa muun muassa se, että valtio on lopettanut monia aluetoimintojaan ja keskittänyt toimintojensa ohjausta.


Satu Taavitsainen ja Mikko Hokkanen maakuntahallituksen kokouksessa.

Hallituksen lausunto liittyy selvitykseen, jonka yhteiskuntamaantieteen professori, filosofian tohtori Perttu Vartiainen on tehnyt kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta. Hän teki selvityksen selvitysmiehenä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvitys valmistui joulukuussa 2014, ja siitä on parhaillaan menossa lausuntokierros.

Vartiaisen saamaa toimeksiantoa Etelä-Savon maakuntahallitus pitää liian suppeana ja tarkoitushakuisena. Selvityksessä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon uusi aluekehityslaki ja erityisesti se, miten laki määrittelee aluekehitysvastuut ja muun muassa maakuntaliittojen ja maakuntaohjelmien aseman.

Selvitys ja erityisesti sen johtopäätökset heijastavat liiaksi kaipuuta vahvaan valtion ohjaukseen, maakuntahallitus kritisoi. Selvityksen toimenpide-ehdotukset saavat kiitosta yrityksestä koota hajanaista aluekehitystyötä kokonaisuudeksi. Silti entistä suurempi sirpalemaisuus saattaa olla uhkana.

Maakunnan kehittämisraha tulisi palauttaa valtion budjettiin, sen tulisi olla riittävän suuri, ja maakunnan tulisi voida päättää sen käytöstä, Etelä-Savo toteaa lausunnossaan.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Lausunto aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvasta

Ministeriöt valmistelevat parhaillaan ns. kehityskuvaa Suomen aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Kehityskuva kertoo, millaista aluerakennetta ja millaisia liikennejärjestelyjä Suomi tavoittelee vuoteen 2050 mennessä. Kehityskuva on tarkoitettu tueksi, kun eri tahot suunnittelevat pitkän aikavälin toimintojaan. Sillä ei ole lainsäädännöllistä asemaa. Ympäristöministeriön työryhmän valmistelema luonnos on lausuntokierroksella.


Maakuntahallituksen jäsen Kirsi Olkkonen

Luonnos ottaa melko hyvin huomioon maakuntien näkemyksiä, kiittää Etelä-Savon maakuntahallitus omassa lausunnossaan 16. helmikuuta. Kiitosta saa linjaus, joka haluaa kehittää Suomea monikeskuksisena ja alueiden omista lähtökohdista. Valintoja ja linjanvetoja Etelä-Savo sen sijaan kaipaa luonnokseen nykyistä enemmän.

Tavoitteiden laatimisprosessi ei myöskään kaikilta osin tyydytä Etelä-Savoa. Jatkossa vastaavia tulevaisuuden visioita tehtäessä tulisi edetä niin, että valtakunnallinen kehityskuva sovittaa yhteen ne maakuntien tavoitteet, jotka on määritelty maakuntastrategioissa.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteystarpeet luonnos jättää Etelä-Savon mielestä liian vähälle huomiolle.

Etelä-Savolle on tärkeää varmistaa, ettei maakunnalle varata aluerakennesuunnitelmissa pelkästään vapaa-ajan asutusreservaatin roolia, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). – Mekin tarvitsemme kehitysväyliä, jotka tukevat taloudellista toimintaamme ja tavoitteitamme. Muun muassa yritykset ottavat investointipäätöksissään huomioon ministeriöiden laatimia tulevaisuuden kehityskuvia.

Hyvät liikenneyhteydet, esimerkiksi Venäjä-yhteydet, toimiva päärataverkko ja lentoliikenne sekä kunnossa oleva alemman asteinen tieverkko ovat maakunnalle tärkeitä.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Ely-keskusten ohjausjärjestelmä uusiutuu

Ely-keskusten ohjausjärjestelmää ollaan uusimassa. Etelä-Savo on huolissaan keskittymisestä, jota uusimisprosessi mitä todennäköisimmin lisää ja näkee siinä alueiden kannalta monia riskejä. Maakunta edellyttää, ettei hallinnon muutos johda toimintojen ja työpaikkojen keskittämiseen ja että se toteutuu alueellisia periaatteita kunnioittaen.


Maakuntahallituksen jäsen Anne Otranen-Silvennoinen

Jatkuvassa keskittämisessä on vaara, että se heikentää maakuntaliittojen ja Ely-keskusten keskinäistä yhteyttä, Etelä-Savo toteaa. Myös Ely-keskusten palvelukyky ja päätöksenteon asiantuntevuus ovat vaarassa, ja niiden seurauksena voivat jopa maakuntien kehittämisresurssit pienentyä ja kohdentua nykyistä huonommin.

Yksi alueiden edustaja Ely-keskusten johtoryhmässä ei Etelä-Savon mielestä riitä. Samoin maakunta muistuttaa lausunnossaan, että maakuntaliitot ovat valmiit kantamaan nykyistä suuremman vastuun aluekehityksestä. Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle 16. helmikuuta.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliiton tilinpäätös 2014

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton tilinpäätöksen vuodelle 2014 ja esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyisi sen kokouksessaan 25. toukokuuta. Tilinpäätös on vajaat 29 000 euroa ylijäämäinen. Liiton toimintatuotot olivat 3,096 miljoonaa euroa ja toimintakulut 3,073 miljoonaa euroa.


Hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska laatii liiton tilinpäätöksen. Vasemmalla valtuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen.

”Maailmantalouden kriisit ovat heijastuneet valitettavan monen eteläsavolaisenkin yrityksen arkeen ja näkymiin. Heikko luottamus tulevaisuuteen näkyy erityisesti investointien vähäisyytenä maakunnassa”, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Huolimatta talouden ”harmaasta kokonaiskuvasta” Etelä-Savo on selviytynyt Mäkisen mukaan suomalaisittain kohtuullisesti.

”Liialliseen synkkyyteen Etelä-Savossa ei ollut aihetta. Syksyllä 2014 Suomen Yrittäjien julkistamassa barometrissa olivat Etelä-Savon yrityksen toiseksi kilpailukykyisimpiä heti pääkaupunkiseudun yritysten jälkeen.”

Maakuntaliittoa työllistivät vuonna 2014 erityisesti uusi maakuntaohjelma, uudet vaihemaakuntakaavat, vanhan EU-kauden lopetus ja uuden käynnistys, pienten keskusten kehittäminen ja monet maakunnan edunvalvonta-asiat, esimerkkeinä maakuntien tulevaisuus, kuntatalous, toisen asteen koulutus ja liikenneyhteyksien parantaminen.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 vahvistettiin

Maakuntahallitus vahvisti jäsenkuntien maksuosuudet maakuntaliitolle vuodelle 2015. Jäsenkunnat maksavat liiton taloudesta 81 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa.


Maakuntahallituksen varajäsen Pekka Leskinen ja varsinainen jäsen Terttu Salo

Lopulliset summat perustuvat kunnan laskennallisiin verotuloihin vuodelta 2011. Suurin maksaja on Mikkeli, joka tilittää liitolle noin 914 000 euroa, toiseksi suurin Savonlinna, jonka maksuosuus on 581 000 euroa. Pienin maksuosuus on Enonkoskella, joka maksaa liitolle noin 20 000 euroa.

Jäsenmaksut nousevat maakuntavaltuuston päätöksellä 1,5 prosenttia vuodesta 2014. Euroina korotus on noin 35 500. Maakuntavaltuusto päätti korotuksista vuoden 2014 marraskuussa.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Yhdeksälle EU-hankkeelle vihreää valoa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan yhdeksän kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa EU:n rakennerahasto-ohjelmasta. Käsittelyssä olleista 12 hankkeesta kolme sai maakuntahallitukselta kielteisen päätöksen. Kaikki hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.


Maakuntahallituksen jäsen Tanja Hartonen-Pulkka ja varajäsen Pekka Leskinen

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 23. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja vs. aluesuunnittelujohtaja Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010