Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava eteni luonnosvaiheeseen

15.12.2014

Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 15. joulukuuta Mikkelissä. Kaava eteni näin luonnosvaiheeseen.

Maakuntahallitus hyväksyi samalla maakuntaliiton vastineet niille huomautuksille ja lausunnoille, joita liitto sai, kun Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014.

Maakuntaliitto sai syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 33 lausuntoa ja 8 huomautusta. Niiden ja ympäristöministeriön kanssa käydyn viranomaisneuvottelun pohjalta liitto täsmensi kaavaa joiltain osin ja teki osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eräitä muutoksia. Muutokset koskivat muun muassa vähittäiskaupan suuryksikköjen vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, bioenergiaa ja puunkäyttöä sekä vaarallisia aineita käsittelevien laitosten ja muinaisjäännösten esittämistapaa.

Maakuntavaltuusto linjasi kaavan sisältöjä marraskuussa Kangasniemellä. Valtuuston mielestä kaavan tulee olla yleispiirteinen. Turvetuotanto ei saa liata maakunnan vesiä, ja sen käyttöä tulee pitkällä tähtäimellä vähentää.

Liiton virasto laatii seuraavaksi kaavaan liittyviä selvityksiä ja valmistelee kaavaluonnoksen. Kaavaluonnos on tulossa nähtäville ja lausunnoille syksyyn 2015 mennessä.

Vaihemaakuntakaavat ovat kaavoja, jotka täydentävät voimassaolevaa maakuntakaavaa. Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava koskee muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi turpeen ottoa sekä arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava ohjaa suurten tuulivoimaloiden rakentamista, ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien kaavoitusta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja muut asukkaat voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisätietoa myös verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava.

Uusi EU-kausi on päässyt käyntiin

Etelä-Savon maakuntahallitus teki maanantaina 15. joulukuuta päätökset myös yli kahdestakymmenestä uuden EU-kauden kehittämishankkeesta. Uusi kausi 2014–2020 käynnistyi toukokuussa 2014, kun sähköisen Eura-järjestelmän hakuosio valmistui. Yritystukien haku käynnistyi heinäkuun alussa.

Seitsenvuotisella ohjelmakaudella Etelä-Savolla on käytettävissä alueellisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin yhteensä noin 177 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Ensimmäiset uudesta ohjelmasta rahoitettavat EU-hankkeet maakuntahallitus hyväksyi edellisessä kokouksessaan marraskuussa.

Maakunnassa on toteutettu kaksi hankehakua. Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Kahdessa haussa ohjelman rahoittajat, maakuntaliitto ja Ely-keskus, saivat yli 120 hankehakemusta. Yhteensä hankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti EU-rahalle ja valtion rahalle on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa.

Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen selvitti maakuntahallitukselle, miten uusi EU-ohjelmakausi on Etelä-Savossa käynnistynyt.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan Kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakuntahallitus hyväksyi 15. joulukuuta ison joukon kehittämishankkeita, jotka saavat rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Käsittelyssä olleista 23 hankkeesta hallitus hyväksyi rahoitettaviksi 21.

Suurin rahoitus myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan Kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Metsä on hyvä oppimisympäristö

Itä-Suomen yliopisto kehittää yhdessä Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon toimipisteen ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipisteen kanssa koulutusjärjestelmää, jossa metsän mahdollisuudet oppimisympäristönä pyritään saamaan mahdollisimman hyvään käyttöön. Hanke Metsä oppimisympäristönä – Etelä-Savo yhteisöllisenä metsätiedon avaajana sai maakuntahallituksen hyväksynnän ja reilut 590 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 355 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hanke kehittää muun muassa Openmetsa.fi-oppimisympäristön ja suunnittelee uutta oppimisteknologiaa ja uusia opetussisältöjä.

Entistä parempia kuusen taimia

Metsäntutkimuslaitos kehittää kuusen tainten alkiomonistusta ja siihen liittyvää teknologiaa hankkeessaan Kuusen kasvullinen lisäys – kohti tulevaisuuden taimituotantoa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen, ja se saa EU-ohjelmasta 536 000 euroa, josta 322 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ominaisuuksiltaan aiempaa parempia kuusen taimia, joista kasvaneet puut soveltuvat mahdollisimman hyvin esimerkiksi metsäbiomassan erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Hanke tekee yhteistyötä Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n Bio Led -hankkeen kanssa, jolle maakuntahallitus myönsi 108 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 76 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Led-teknologiaa voidaan käyttää parantamaan tehokkuutta tutkimuslaboratorioissa.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan eteläsavolaisten yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut, Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan akateemista tutkimusta Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakuntahallitukselta 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Muut maakuntahallituksen hyväksymät hankkeet olivat Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (kokonaiskustannukset 225 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 157 000 euroa), Puun modifiointimenetelmien kehittäminen (314 000/220 000), Biomassan uusien jalostusmuotojen edistäminen (100 000/70 000), Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa (306 000/184000), Puun modifiointilaitteistojen kehittäminen (250 000/175000), EcoSairilan 2015-2016 kehittämisohjelma (270 000/190000), Food meets Art for Europe2 (213 000/130 000), BaltCompet – Kilpailukykyä Baltiasta (93 000/56 000), Ekologistiikasta Etelä-Savon myyntivaltti (77 000/ 46 000), Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen (371 000 /223 000), Liikettä ja voimaa tuottavien metalliseosten ja niiden sovellutusten kehittäminen (320 000/222 000) ja Memory Park Business Plan (97 000/68 000).

Osa maakuntahallituksen hyväksymistä hankkeista tarvitsee vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen. Yhteistyöryhmä kokoontuu keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 19. tammikuuta, 16. helmikuuta ja 23. maaliskuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava eteni luonnosvaiheeseen

15.12.2014

Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 15. joulukuuta Mikkelissä. Kaava eteni näin luonnosvaiheeseen.

Maakuntahallitus hyväksyi samalla maakuntaliiton vastineet niille huomautuksille ja lausunnoille, joita liitto sai, kun Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014.

Maakuntaliitto sai syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 33 lausuntoa ja 8 huomautusta. Niiden ja ympäristöministeriön kanssa käydyn viranomaisneuvottelun pohjalta liitto täsmensi kaavaa joiltain osin ja teki osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eräitä muutoksia. Muutokset koskivat muun muassa vähittäiskaupan suuryksikköjen vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, bioenergiaa ja puunkäyttöä sekä vaarallisia aineita käsittelevien laitosten ja muinaisjäännösten esittämistapaa.

Maakuntavaltuusto linjasi kaavan sisältöjä marraskuussa Kangasniemellä. Valtuuston mielestä kaavan tulee olla yleispiirteinen. Turvetuotanto ei saa liata maakunnan vesiä, ja sen käyttöä tulee pitkällä tähtäimellä vähentää.

Liiton virasto laatii seuraavaksi kaavaan liittyviä selvityksiä ja valmistelee kaavaluonnoksen. Kaavaluonnos on tulossa nähtäville ja lausunnoille syksyyn 2015 mennessä.

Vaihemaakuntakaavat ovat kaavoja, jotka täydentävät voimassaolevaa maakuntakaavaa. Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava koskee muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi turpeen ottoa sekä arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava ohjaa suurten tuulivoimaloiden rakentamista, ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien kaavoitusta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja muut asukkaat voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisätietoa myös verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava.

Uusi EU-kausi on päässyt käyntiin

Etelä-Savon maakuntahallitus teki maanantaina 15. joulukuuta päätökset myös yli kahdestakymmenestä uuden EU-kauden kehittämishankkeesta. Uusi kausi 2014–2020 käynnistyi toukokuussa 2014, kun sähköisen Eura-järjestelmän hakuosio valmistui. Yritystukien haku käynnistyi heinäkuun alussa.

Seitsenvuotisella ohjelmakaudella Etelä-Savolla on käytettävissä alueellisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin yhteensä noin 177 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Ensimmäiset uudesta ohjelmasta rahoitettavat EU-hankkeet maakuntahallitus hyväksyi edellisessä kokouksessaan marraskuussa.

Maakunnassa on toteutettu kaksi hankehakua. Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Kahdessa haussa ohjelman rahoittajat, maakuntaliitto ja Ely-keskus, saivat yli 120 hankehakemusta. Yhteensä hankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti EU-rahalle ja valtion rahalle on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa.

Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen selvitti maakuntahallitukselle, miten uusi EU-ohjelmakausi on Etelä-Savossa käynnistynyt.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan Kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakuntahallitus hyväksyi 15. joulukuuta ison joukon kehittämishankkeita, jotka saavat rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Käsittelyssä olleista 23 hankkeesta hallitus hyväksyi rahoitettaviksi 21.

Suurin rahoitus myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan Kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Metsä on hyvä oppimisympäristö

Itä-Suomen yliopisto kehittää yhdessä Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon toimipisteen ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipisteen kanssa koulutusjärjestelmää, jossa metsän mahdollisuudet oppimisympäristönä pyritään saamaan mahdollisimman hyvään käyttöön. Hanke Metsä oppimisympäristönä – Etelä-Savo yhteisöllisenä metsätiedon avaajana sai maakuntahallituksen hyväksynnän ja reilut 590 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 355 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hanke kehittää muun muassa Openmetsa.fi-oppimisympäristön ja suunnittelee uutta oppimisteknologiaa ja uusia opetussisältöjä.

Entistä parempia kuusen taimia

Metsäntutkimuslaitos kehittää kuusen tainten alkiomonistusta ja siihen liittyvää teknologiaa hankkeessaan Kuusen kasvullinen lisäys – kohti tulevaisuuden taimituotantoa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen, ja se saa EU-ohjelmasta 536 000 euroa, josta 322 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ominaisuuksiltaan aiempaa parempia kuusen taimia, joista kasvaneet puut soveltuvat mahdollisimman hyvin esimerkiksi metsäbiomassan erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Hanke tekee yhteistyötä Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n Bio Led -hankkeen kanssa, jolle maakuntahallitus myönsi 108 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 76 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Led-teknologiaa voidaan käyttää parantamaan tehokkuutta tutkimuslaboratorioissa.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan eteläsavolaisten yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut, Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan akateemista tutkimusta Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakuntahallitukselta 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Muut maakuntahallituksen hyväksymät hankkeet olivat Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (kokonaiskustannukset 225 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 157 000 euroa), Puun modifiointimenetelmien kehittäminen (314 000/220 000), Biomassan uusien jalostusmuotojen edistäminen (100 000/70 000), Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa (306 000/184000), Puun modifiointilaitteistojen kehittäminen (250 000/175000), EcoSairilan 2015-2016 kehittämisohjelma (270 000/190000), Food meets Art for Europe2 (213 000/130 000), BaltCompet – Kilpailukykyä Baltiasta (93 000/56 000), Ekologistiikasta Etelä-Savon myyntivaltti (77 000/ 46 000), Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen (371 000 /223 000), Liikettä ja voimaa tuottavien metalliseosten ja niiden sovellutusten kehittäminen (320 000/222 000) ja Memory Park Business Plan (97 000/68 000).

Osa maakuntahallituksen hyväksymistä hankkeista tarvitsee vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen. Yhteistyöryhmä kokoontuu keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 19. tammikuuta, 16. helmikuuta ja 23. maaliskuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava eteni luonnosvaiheeseen

15.12.2014

Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 15. joulukuuta Mikkelissä. Kaava eteni näin luonnosvaiheeseen.

Maakuntahallitus hyväksyi samalla maakuntaliiton vastineet niille huomautuksille ja lausunnoille, joita liitto sai, kun Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014.

Maakuntaliitto sai syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 33 lausuntoa ja 8 huomautusta. Niiden ja ympäristöministeriön kanssa käydyn viranomaisneuvottelun pohjalta liitto täsmensi kaavaa joiltain osin ja teki osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eräitä muutoksia. Muutokset koskivat muun muassa vähittäiskaupan suuryksikköjen vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, bioenergiaa ja puunkäyttöä sekä vaarallisia aineita käsittelevien laitosten ja muinaisjäännösten esittämistapaa.

Maakuntavaltuusto linjasi kaavan sisältöjä marraskuussa Kangasniemellä. Valtuuston mielestä kaavan tulee olla yleispiirteinen. Turvetuotanto ei saa liata maakunnan vesiä, ja sen käyttöä tulee pitkällä tähtäimellä vähentää.

Liiton virasto laatii seuraavaksi kaavaan liittyviä selvityksiä ja valmistelee kaavaluonnoksen. Kaavaluonnos on tulossa nähtäville ja lausunnoille syksyyn 2015 mennessä.

Vaihemaakuntakaavat ovat kaavoja, jotka täydentävät voimassaolevaa maakuntakaavaa. Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava koskee muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi turpeen ottoa sekä arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava ohjaa suurten tuulivoimaloiden rakentamista, ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien kaavoitusta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja muut asukkaat voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisätietoa myös verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava.

Uusi EU-kausi on päässyt käyntiin

Etelä-Savon maakuntahallitus teki maanantaina 15. joulukuuta päätökset myös yli kahdestakymmenestä uuden EU-kauden kehittämishankkeesta. Uusi kausi 2014–2020 käynnistyi toukokuussa 2014, kun sähköisen Eura-järjestelmän hakuosio valmistui. Yritystukien haku käynnistyi heinäkuun alussa.

Seitsenvuotisella ohjelmakaudella Etelä-Savolla on käytettävissä alueellisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin yhteensä noin 177 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Ensimmäiset uudesta ohjelmasta rahoitettavat EU-hankkeet maakuntahallitus hyväksyi edellisessä kokouksessaan marraskuussa.

Maakunnassa on toteutettu kaksi hankehakua. Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Kahdessa haussa ohjelman rahoittajat, maakuntaliitto ja Ely-keskus, saivat yli 120 hankehakemusta. Yhteensä hankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti EU-rahalle ja valtion rahalle on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa.

Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen selvitti maakuntahallitukselle, miten uusi EU-ohjelmakausi on Etelä-Savossa käynnistynyt.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan Kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakuntahallitus hyväksyi 15. joulukuuta ison joukon kehittämishankkeita, jotka saavat rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Käsittelyssä olleista 23 hankkeesta hallitus hyväksyi rahoitettaviksi 21.

Suurin rahoitus myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan Kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Metsä on hyvä oppimisympäristö

Itä-Suomen yliopisto kehittää yhdessä Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon toimipisteen ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipisteen kanssa koulutusjärjestelmää, jossa metsän mahdollisuudet oppimisympäristönä pyritään saamaan mahdollisimman hyvään käyttöön. Hanke Metsä oppimisympäristönä – Etelä-Savo yhteisöllisenä metsätiedon avaajana sai maakuntahallituksen hyväksynnän ja reilut 590 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 355 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hanke kehittää muun muassa Openmetsa.fi-oppimisympäristön ja suunnittelee uutta oppimisteknologiaa ja uusia opetussisältöjä.

Entistä parempia kuusen taimia

Metsäntutkimuslaitos kehittää kuusen tainten alkiomonistusta ja siihen liittyvää teknologiaa hankkeessaan Kuusen kasvullinen lisäys – kohti tulevaisuuden taimituotantoa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen, ja se saa EU-ohjelmasta 536 000 euroa, josta 322 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ominaisuuksiltaan aiempaa parempia kuusen taimia, joista kasvaneet puut soveltuvat mahdollisimman hyvin esimerkiksi metsäbiomassan erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Hanke tekee yhteistyötä Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n Bio Led -hankkeen kanssa, jolle maakuntahallitus myönsi 108 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 76 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Led-teknologiaa voidaan käyttää parantamaan tehokkuutta tutkimuslaboratorioissa.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan eteläsavolaisten yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut, Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan akateemista tutkimusta Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakuntahallitukselta 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Muut maakuntahallituksen hyväksymät hankkeet olivat Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (kokonaiskustannukset 225 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 157 000 euroa), Puun modifiointimenetelmien kehittäminen (314 000/220 000), Biomassan uusien jalostusmuotojen edistäminen (100 000/70 000), Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa (306 000/184000), Puun modifiointilaitteistojen kehittäminen (250 000/175000), EcoSairilan 2015-2016 kehittämisohjelma (270 000/190000), Food meets Art for Europe2 (213 000/130 000), BaltCompet – Kilpailukykyä Baltiasta (93 000/56 000), Ekologistiikasta Etelä-Savon myyntivaltti (77 000/ 46 000), Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen (371 000 /223 000), Liikettä ja voimaa tuottavien metalliseosten ja niiden sovellutusten kehittäminen (320 000/222 000) ja Memory Park Business Plan (97 000/68 000).

Osa maakuntahallituksen hyväksymistä hankkeista tarvitsee vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen. Yhteistyöryhmä kokoontuu keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 19. tammikuuta, 16. helmikuuta ja 23. maaliskuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava eteni luonnosvaiheeseen

15.12.2014

Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 15. joulukuuta Mikkelissä. Kaava eteni näin luonnosvaiheeseen.

Maakuntahallitus hyväksyi samalla maakuntaliiton vastineet niille huomautuksille ja lausunnoille, joita liitto sai, kun Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014.

Maakuntaliitto sai syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 33 lausuntoa ja 8 huomautusta. Niiden ja ympäristöministeriön kanssa käydyn viranomaisneuvottelun pohjalta liitto täsmensi kaavaa joiltain osin ja teki osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eräitä muutoksia. Muutokset koskivat muun muassa vähittäiskaupan suuryksikköjen vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, bioenergiaa ja puunkäyttöä sekä vaarallisia aineita käsittelevien laitosten ja muinaisjäännösten esittämistapaa.

Maakuntavaltuusto linjasi kaavan sisältöjä marraskuussa Kangasniemellä. Valtuuston mielestä kaavan tulee olla yleispiirteinen. Turvetuotanto ei saa liata maakunnan vesiä, ja sen käyttöä tulee pitkällä tähtäimellä vähentää.

Liiton virasto laatii seuraavaksi kaavaan liittyviä selvityksiä ja valmistelee kaavaluonnoksen. Kaavaluonnos on tulossa nähtäville ja lausunnoille syksyyn 2015 mennessä.

Vaihemaakuntakaavat ovat kaavoja, jotka täydentävät voimassaolevaa maakuntakaavaa. Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava koskee muun muassa maa-ainesten eli esimerkiksi turpeen ottoa sekä arvokkaita maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava ohjaa suurten tuulivoimaloiden rakentamista, ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Maakuntakaava on maankäytön suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien kaavoitusta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertaa, miten kaavatyö etenee ja miten maanomistajat ja muut asukkaat voivat osallistua kaavan laadintaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Lisätietoja maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Lisätietoa myös verkkosivuilla osoitteessa www.esavo.fi/maakuntakaava.

Uusi EU-kausi on päässyt käyntiin

Etelä-Savon maakuntahallitus teki maanantaina 15. joulukuuta päätökset myös yli kahdestakymmenestä uuden EU-kauden kehittämishankkeesta. Uusi kausi 2014–2020 käynnistyi toukokuussa 2014, kun sähköisen Eura-järjestelmän hakuosio valmistui. Yritystukien haku käynnistyi heinäkuun alussa.

Seitsenvuotisella ohjelmakaudella Etelä-Savolla on käytettävissä alueellisiin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin yhteensä noin 177 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Ensimmäiset uudesta ohjelmasta rahoitettavat EU-hankkeet maakuntahallitus hyväksyi edellisessä kokouksessaan marraskuussa.

Maakunnassa on toteutettu kaksi hankehakua. Ensimmäinen haku päättyi elokuun ja toinen lokakuun lopussa. Hakujen teemat liittyivät muun muassa hyvinvointiin, älykkääseen erikoistumiseen, työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä vähähiilisyyteen, avainalojen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Kolmas hankehaku on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 16. helmikuuta 2015.

Kahdessa haussa ohjelman rahoittajat, maakuntaliitto ja Ely-keskus, saivat yli 120 hankehakemusta. Yhteensä hankkeisiin haettiin Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa, josta maakuntaliitolta 14,7 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja Ely-keskukselta 2,9 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja 12,4 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.

Maakuntaliitolta haettiin noin kolme kertaa enemmän ja Ely-keskukselta noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ohjelman vuosibudjetti EU-rahalle ja valtion rahalle on. Etelä-Savon rahoitusvolyymi vuodelle 2014 on kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa.

Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen selvitti maakuntahallitukselle, miten uusi EU-ohjelmakausi on Etelä-Savossa käynnistynyt.

EU-komissio ei ole vielä hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hyväksymispäätöstä odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Suomi on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet omalla vastuulla.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.

Savonlinnan Kuitulaboratoriolle 1,1 miljoonaa

Maakuntahallitus hyväksyi 15. joulukuuta ison joukon kehittämishankkeita, jotka saavat rahoitusta uuden EU-kauden rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakausi ulottuu vuoden 2014 alusta vuoden 2020 loppuun. Käsittelyssä olleista 23 hankkeesta hallitus hyväksyi rahoitettaviksi 21.

Suurin rahoitus myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun biomassahankkeille Savonlinnan Kuitulaboratorioon. Hankkeista toinen kehittää 554 000 eurolla uusia ja kilpailukykyisiä tuotantoprosesseja ja tuotteita biomassalle. Tavoitteena on kehittää puun käyttöön uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Rahoituksesta 388 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Toinen Kuitulaboratorion hankkeista on 550 000 euron investointihanke, jolla rakennetaan laboratorioon tuotantoympäristö ja laitteisto mikroselluloosapohjaisten tuotteiden valmistukseen. Hankkeen kustannuksista 385 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Metsä on hyvä oppimisympäristö

Itä-Suomen yliopisto kehittää yhdessä Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon toimipisteen ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipisteen kanssa koulutusjärjestelmää, jossa metsän mahdollisuudet oppimisympäristönä pyritään saamaan mahdollisimman hyvään käyttöön. Hanke Metsä oppimisympäristönä – Etelä-Savo yhteisöllisenä metsätiedon avaajana sai maakuntahallituksen hyväksynnän ja reilut 590 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 355 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hanke kehittää muun muassa Openmetsa.fi-oppimisympäristön ja suunnittelee uutta oppimisteknologiaa ja uusia opetussisältöjä.

Entistä parempia kuusen taimia

Metsäntutkimuslaitos kehittää kuusen tainten alkiomonistusta ja siihen liittyvää teknologiaa hankkeessaan Kuusen kasvullinen lisäys – kohti tulevaisuuden taimituotantoa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen, ja se saa EU-ohjelmasta 536 000 euroa, josta 322 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ominaisuuksiltaan aiempaa parempia kuusen taimia, joista kasvaneet puut soveltuvat mahdollisimman hyvin esimerkiksi metsäbiomassan erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Hanke tekee yhteistyötä Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n Bio Led -hankkeen kanssa, jolle maakuntahallitus myönsi 108 000 euroa EU-ohjelmarahaa. Rahasta 76 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Led-teknologiaa voidaan käyttää parantamaan tehokkuutta tutkimuslaboratorioissa.

Yritystoiminnan tarpeet painopisteenä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii ja kehittää Vihreän kemian laboratoriossaan Mikkelissä uusia biomateriaaleja ja tekniikoita ilman ja veden puhdistukseen. Vihreän kemian laboratorio pyrkii erityisesti vastaamaan eteläsavolaisten yritysten tarpeisiin uudessa hankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 540 000 EU-ohjelmarahaa. Rahasta vajaat 200 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta. Tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi UPM, Ekokem-Palvelut, Teolllisuuden Vesi ja vesilaitokset. Hanke on nimeltään Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen.

Taito- ja taidepainotteista opettajankoulutusta Savonlinnaan

Itä-Suomen yliopisto vahvistaa opettajankoulutuksen ja kasvatusalan akateemista tutkimusta Savonlinnassa. Se käynnistää taito- ja taideaineisiin ja monipuoliseen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat opettajankoulutuksen yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien ja Etelä-Savon koulutus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopiston hankkeelle Taito- ja taidepainotteinen opetus teknologistuvassa oppimisympäristössä 643 000 euroa, josta 386 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Teknologiateollisuudelle uusia ratkaisuja

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ratkaisuja ja menetelmiä Etelä-Savon teknologiateollisuudelle ja metsätaloudelle sekä ympäristö-, energia- ja puutuoteliiketoiminnalle kehittämishankkeessaan, jolle maakuntahallitus myönsi 574 000 euroa maakunnan EU-ohjelmasta. Rahoituksesta 345 000 tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Hanke Materiaalit ja ympäristöturvallisuus – strateginen kehittäminen edistää muun muassa materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja jätteiden kierrätystä sekä metsäbiomassan ja uusiutuvien energioiden käyttöä.

Kestävää hyvinvointia

Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää eteläsavolaisten terveyttä ja hyvinvointia kehittämällä erityisesti kolmea strategiseksi arvioimaansa asiaa. Päämääränä on edistää omaehtoisia terveys- ja hyvinvointitoimia, kohentaa syrjäseutujen nuorten hyvinvointia ja parantaa elintarviketurvallisuutta. Hanke Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen sai maakuntahallitukselta 550 000 EU-ohjelmarahaa, josta vajaat 330 000 euroa tulee EU:lta ja Suomen valtiolta.

Muut maakuntahallituksen hyväksymät hankkeet olivat Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (kokonaiskustannukset 225 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa 157 000 euroa), Puun modifiointimenetelmien kehittäminen (314 000/220 000), Biomassan uusien jalostusmuotojen edistäminen (100 000/70 000), Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa (306 000/184000), Puun modifiointilaitteistojen kehittäminen (250 000/175000), EcoSairilan 2015-2016 kehittämisohjelma (270 000/190000), Food meets Art for Europe2 (213 000/130 000), BaltCompet – Kilpailukykyä Baltiasta (93 000/56 000), Ekologistiikasta Etelä-Savon myyntivaltti (77 000/ 46 000), Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen (371 000 /223 000), Liikettä ja voimaa tuottavien metalliseosten ja niiden sovellutusten kehittäminen (320 000/222 000) ja Memory Park Business Plan (97 000/68 000).

Osa maakuntahallituksen hyväksymistä hankkeista tarvitsee vielä maakunnan yhteistyöryhmän siunauksen. Yhteistyöryhmä kokoontuu keskiviikkona 17. joulukuuta Mikkelissä.

Seuraavat kokoukset

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat 19. tammikuuta, 16. helmikuuta ja 23. maaliskuuta.

Maakuntaliiton virasto on suljettu vuoden vaihteen molemmin puolin eli 29. joulukuuta 2014 – 6. tammikuuta 2015.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtajan varajäsen Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisesti.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010