Kuntien ajankohtaisseminaari pohti sotea ja taloutta

11.04.2014

Etelä-Savon maakuntaliitto ja Kuntaliitto järjestivät perinteisen ajankohtaispäivän kunnille 11. huhtikuuta 2014 Mikkelissä. Tilaisuudessa pohdittiin kuntatalouden ja sote-ratkaisun ajankohtaisia pulmia.

Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta nosti esiin sosiaali- ja terveydenhuollon isoja kysymyksiä, joihin pitäisi kiireesti löytää ratkaisu. Tärkein kysymyksistä on hänen mielestään se, mikä on kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Yleensäkin palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kysymyksiä pitää selkiyttää.


Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta

Myös kuntien työntekijöiden asema on selvitettävä. Auki ovat myös käytännön rahoitusratkaisut sekä esimerkiksi kiinteistöihin ja hankintoihin liittyvät asiat.

- Tärkeää on, että kunta voi olla palvelujen tuottaja uudelle sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kunnan tulee säilyä vahvana hyvinvointitoimijana, ettei Suomi menetä  hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Tämä on elintärkeää muistaa, Haatainen sanoi.

Myös kuntien työntekijöiden on hänen mielestään oltava joko kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Sote-uudistuksen aikataulua Haatainen piti äärimmäisen tiukkana. Säädösten on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyllä ja astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Voiko kunta vaikuttaa?

- Mikään lainsäädäntö ei ole estänyt kuntia laittamasta sosiaali- ja terveyspalveluja kuntoon. Kuntakenttä on keskittynyt taistelemaan hallinnosta ja vallasta. Kansalaisten palvelu ei ole ollut toiminnan keskiössä, kärjisti omien sanojensa mukaan epäortodoksisesti ja inhorealistisesti näkemyksiään Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen. Laukkanen johtaa puhetta Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmässä.

- Olemme jämähtäneet jonnekin 70-luvun toimintamalleihin.


Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

Laukkanen esitteli noin sadalle kuulijalle Etelä-Savon kuntien tuoreimpia talouslukuja. Vuoden 2013 kuntatilinpäätöksiä hän piti ’säällisinä’ sekä Etelä-Savossa että koko maassa. Kohtuullisesta tuloksesta on kuitenkin kiittäminen kertaluonteisia verotuloja. Ilman noita ’rytmihäiriöitä’ tulos Etelä-Savossa olisi ollut huono.

Etelä-Savon kuntien vuosikate 2013 oli 233 euroa asukasta kohden. Paras vuosikate oli Puumalassa (lähes 800 e/as.) ja heikoin Rantasalmella (-90). Kuntien yhteenlaskettu tilikauden 2013 alijäämä oli 2, 6 miljoonaa euroa. Alijäämä oli suurin Mikkelissä (-5,2 milj. e) ja ylijäämä Mäntyharjulla (2,7 milj. e). Mikkeli nosti vuonna 2013 huomattavasti poistojen tasoa.

- Toimintakate kasvoi 3,9 prosenttia. Kasvu oli korkea. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hintojen nosto näkyy kuntien tuloksessa.

Valtionosuusleikkaukset, verotulojen tasauksen muutos ja uusi valtionosuusjärjestelmä kohtelevat Laukkasen mukaan eteläsavolaisia kuntia perin eri tavoin ja ainakin osin selvästi epäoikeudenmukaisesti. Laukkasen laskelmien mukaan Puumala voisi niiden yhteisvaikutusten jälkeen laskea veroprosenttiaan1,1:llä, mutta Rantasalmella on 6,2 prosentin nostopaineet.

Laukkanen esitti laskelmiinsa perustuen myös tahallisesti kärjistetyn väitteen:

- Jos kaikki eteläsavolaiset kunnat hoitaisivat sote-palvelut yhtä hyvin kuin Mikkeli ja muut palvelut yhtä hyvin kuin Savonlinna, kunnat säästäisivät yhteensä 90 miljoonaa euroa vuodessa.

- On liian paljon sanottu, etteivät kunnat voi tehdä mitään. Erot kuntien välillä ovat todella suuret. Ne syntyvät poliittisista päätöksistä, joita kunnissa tehdään joka päivä.

Kunnat joutuvat sopeuttamaan

- Etelä-Savon kunnat joutuvat tekemään sopteuttamistoimia varsin vahvasti, sanoi puheenvuorossaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Veroja kunnat eivät voi nostaa niin paljon, kuin nykytilanne edellyttäisi.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

Wuorinen pohti myös maakuntien tulevaisuutta.

- Jos maakuntien määrää vähennetään yhtä radikaalisti kuin läänien määrää vähennettiin, todennäköisesti kohta ei ole olemassa minkäänlaista maakunta- tai aluehallintoa. Tarvitsemme aluehallintoa kuitenkin ehdottomasti.

- Vain maakunnalla on riittävän laajat mahdollisuudet tarvittavaan edunvalvontaan, Wuorinen sanoi.

Sote-uudistus ei tuo nopeita säästöjä

- On vaikea nähdä, että sote-uudistus toisi julkiseen talouteen nopeita säästöjä, sanoi puheenvuorossaan Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.


Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander

Mikander epäili uudistusta muutenkin monilta osin. Miten suuret sote-alueet voivat olla kuntien ohjausvallassa? hän kysyi. Kireää aikataulua hän piti mahdottomana.

- Sote-toiminnan menot ovat 10 miljardia euroa ja alalla työskentelee 200 000 työntekijää. Myllerrys kuntakentällä jatkuu.

Kunnan ihannekoko?

- Mikä on kunnan ihannekoko, kysyi Etelä-Savon pienimmän kunnan johtaja Kari Kuuramaa.

Vastauksen kysymykseensä hän jätti kuulijoiden pääteltäväksi esittelemällä oman kuntansa ja esillä olleen liitoskunnan talous- ja muita lukuja.


Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen johti puhetta.

Toivoa paremmasta?

Viime päivien talousuutiset maakunnan yritysostoista ja -tilauksista olivat herättäneet lievää toiveikkuutta vt. maakuntajohtaja Riitta Koskisessa.

- Voisiko Etelä-Savossa olla merkkejä myönteisistä kehityksestä? hän kysyi uutisiin viitaten ja muistutti, että maakunnan muuttoluvutkin ovat olleet hieman ennakoitua paremmat.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Tilaisuuden aineistot

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntien ajankohtaisseminaari pohti sotea ja taloutta

11.04.2014

Etelä-Savon maakuntaliitto ja Kuntaliitto järjestivät perinteisen ajankohtaispäivän kunnille 11. huhtikuuta 2014 Mikkelissä. Tilaisuudessa pohdittiin kuntatalouden ja sote-ratkaisun ajankohtaisia pulmia.

Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta nosti esiin sosiaali- ja terveydenhuollon isoja kysymyksiä, joihin pitäisi kiireesti löytää ratkaisu. Tärkein kysymyksistä on hänen mielestään se, mikä on kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Yleensäkin palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kysymyksiä pitää selkiyttää.


Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta

Myös kuntien työntekijöiden asema on selvitettävä. Auki ovat myös käytännön rahoitusratkaisut sekä esimerkiksi kiinteistöihin ja hankintoihin liittyvät asiat.

- Tärkeää on, että kunta voi olla palvelujen tuottaja uudelle sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kunnan tulee säilyä vahvana hyvinvointitoimijana, ettei Suomi menetä  hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Tämä on elintärkeää muistaa, Haatainen sanoi.

Myös kuntien työntekijöiden on hänen mielestään oltava joko kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Sote-uudistuksen aikataulua Haatainen piti äärimmäisen tiukkana. Säädösten on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyllä ja astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Voiko kunta vaikuttaa?

- Mikään lainsäädäntö ei ole estänyt kuntia laittamasta sosiaali- ja terveyspalveluja kuntoon. Kuntakenttä on keskittynyt taistelemaan hallinnosta ja vallasta. Kansalaisten palvelu ei ole ollut toiminnan keskiössä, kärjisti omien sanojensa mukaan epäortodoksisesti ja inhorealistisesti näkemyksiään Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen. Laukkanen johtaa puhetta Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmässä.

- Olemme jämähtäneet jonnekin 70-luvun toimintamalleihin.


Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

Laukkanen esitteli noin sadalle kuulijalle Etelä-Savon kuntien tuoreimpia talouslukuja. Vuoden 2013 kuntatilinpäätöksiä hän piti ’säällisinä’ sekä Etelä-Savossa että koko maassa. Kohtuullisesta tuloksesta on kuitenkin kiittäminen kertaluonteisia verotuloja. Ilman noita ’rytmihäiriöitä’ tulos Etelä-Savossa olisi ollut huono.

Etelä-Savon kuntien vuosikate 2013 oli 233 euroa asukasta kohden. Paras vuosikate oli Puumalassa (lähes 800 e/as.) ja heikoin Rantasalmella (-90). Kuntien yhteenlaskettu tilikauden 2013 alijäämä oli 2, 6 miljoonaa euroa. Alijäämä oli suurin Mikkelissä (-5,2 milj. e) ja ylijäämä Mäntyharjulla (2,7 milj. e). Mikkeli nosti vuonna 2013 huomattavasti poistojen tasoa.

- Toimintakate kasvoi 3,9 prosenttia. Kasvu oli korkea. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hintojen nosto näkyy kuntien tuloksessa.

Valtionosuusleikkaukset, verotulojen tasauksen muutos ja uusi valtionosuusjärjestelmä kohtelevat Laukkasen mukaan eteläsavolaisia kuntia perin eri tavoin ja ainakin osin selvästi epäoikeudenmukaisesti. Laukkasen laskelmien mukaan Puumala voisi niiden yhteisvaikutusten jälkeen laskea veroprosenttiaan1,1:llä, mutta Rantasalmella on 6,2 prosentin nostopaineet.

Laukkanen esitti laskelmiinsa perustuen myös tahallisesti kärjistetyn väitteen:

- Jos kaikki eteläsavolaiset kunnat hoitaisivat sote-palvelut yhtä hyvin kuin Mikkeli ja muut palvelut yhtä hyvin kuin Savonlinna, kunnat säästäisivät yhteensä 90 miljoonaa euroa vuodessa.

- On liian paljon sanottu, etteivät kunnat voi tehdä mitään. Erot kuntien välillä ovat todella suuret. Ne syntyvät poliittisista päätöksistä, joita kunnissa tehdään joka päivä.

Kunnat joutuvat sopeuttamaan

- Etelä-Savon kunnat joutuvat tekemään sopteuttamistoimia varsin vahvasti, sanoi puheenvuorossaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Veroja kunnat eivät voi nostaa niin paljon, kuin nykytilanne edellyttäisi.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

Wuorinen pohti myös maakuntien tulevaisuutta.

- Jos maakuntien määrää vähennetään yhtä radikaalisti kuin läänien määrää vähennettiin, todennäköisesti kohta ei ole olemassa minkäänlaista maakunta- tai aluehallintoa. Tarvitsemme aluehallintoa kuitenkin ehdottomasti.

- Vain maakunnalla on riittävän laajat mahdollisuudet tarvittavaan edunvalvontaan, Wuorinen sanoi.

Sote-uudistus ei tuo nopeita säästöjä

- On vaikea nähdä, että sote-uudistus toisi julkiseen talouteen nopeita säästöjä, sanoi puheenvuorossaan Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.


Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander

Mikander epäili uudistusta muutenkin monilta osin. Miten suuret sote-alueet voivat olla kuntien ohjausvallassa? hän kysyi. Kireää aikataulua hän piti mahdottomana.

- Sote-toiminnan menot ovat 10 miljardia euroa ja alalla työskentelee 200 000 työntekijää. Myllerrys kuntakentällä jatkuu.

Kunnan ihannekoko?

- Mikä on kunnan ihannekoko, kysyi Etelä-Savon pienimmän kunnan johtaja Kari Kuuramaa.

Vastauksen kysymykseensä hän jätti kuulijoiden pääteltäväksi esittelemällä oman kuntansa ja esillä olleen liitoskunnan talous- ja muita lukuja.


Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen johti puhetta.

Toivoa paremmasta?

Viime päivien talousuutiset maakunnan yritysostoista ja -tilauksista olivat herättäneet lievää toiveikkuutta vt. maakuntajohtaja Riitta Koskisessa.

- Voisiko Etelä-Savossa olla merkkejä myönteisistä kehityksestä? hän kysyi uutisiin viitaten ja muistutti, että maakunnan muuttoluvutkin ovat olleet hieman ennakoitua paremmat.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Tilaisuuden aineistot

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntien ajankohtaisseminaari pohti sotea ja taloutta

11.04.2014

Etelä-Savon maakuntaliitto ja Kuntaliitto järjestivät perinteisen ajankohtaispäivän kunnille 11. huhtikuuta 2014 Mikkelissä. Tilaisuudessa pohdittiin kuntatalouden ja sote-ratkaisun ajankohtaisia pulmia.

Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta nosti esiin sosiaali- ja terveydenhuollon isoja kysymyksiä, joihin pitäisi kiireesti löytää ratkaisu. Tärkein kysymyksistä on hänen mielestään se, mikä on kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Yleensäkin palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kysymyksiä pitää selkiyttää.


Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta

Myös kuntien työntekijöiden asema on selvitettävä. Auki ovat myös käytännön rahoitusratkaisut sekä esimerkiksi kiinteistöihin ja hankintoihin liittyvät asiat.

- Tärkeää on, että kunta voi olla palvelujen tuottaja uudelle sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kunnan tulee säilyä vahvana hyvinvointitoimijana, ettei Suomi menetä  hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Tämä on elintärkeää muistaa, Haatainen sanoi.

Myös kuntien työntekijöiden on hänen mielestään oltava joko kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Sote-uudistuksen aikataulua Haatainen piti äärimmäisen tiukkana. Säädösten on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyllä ja astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Voiko kunta vaikuttaa?

- Mikään lainsäädäntö ei ole estänyt kuntia laittamasta sosiaali- ja terveyspalveluja kuntoon. Kuntakenttä on keskittynyt taistelemaan hallinnosta ja vallasta. Kansalaisten palvelu ei ole ollut toiminnan keskiössä, kärjisti omien sanojensa mukaan epäortodoksisesti ja inhorealistisesti näkemyksiään Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen. Laukkanen johtaa puhetta Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmässä.

- Olemme jämähtäneet jonnekin 70-luvun toimintamalleihin.


Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

Laukkanen esitteli noin sadalle kuulijalle Etelä-Savon kuntien tuoreimpia talouslukuja. Vuoden 2013 kuntatilinpäätöksiä hän piti ’säällisinä’ sekä Etelä-Savossa että koko maassa. Kohtuullisesta tuloksesta on kuitenkin kiittäminen kertaluonteisia verotuloja. Ilman noita ’rytmihäiriöitä’ tulos Etelä-Savossa olisi ollut huono.

Etelä-Savon kuntien vuosikate 2013 oli 233 euroa asukasta kohden. Paras vuosikate oli Puumalassa (lähes 800 e/as.) ja heikoin Rantasalmella (-90). Kuntien yhteenlaskettu tilikauden 2013 alijäämä oli 2, 6 miljoonaa euroa. Alijäämä oli suurin Mikkelissä (-5,2 milj. e) ja ylijäämä Mäntyharjulla (2,7 milj. e). Mikkeli nosti vuonna 2013 huomattavasti poistojen tasoa.

- Toimintakate kasvoi 3,9 prosenttia. Kasvu oli korkea. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hintojen nosto näkyy kuntien tuloksessa.

Valtionosuusleikkaukset, verotulojen tasauksen muutos ja uusi valtionosuusjärjestelmä kohtelevat Laukkasen mukaan eteläsavolaisia kuntia perin eri tavoin ja ainakin osin selvästi epäoikeudenmukaisesti. Laukkasen laskelmien mukaan Puumala voisi niiden yhteisvaikutusten jälkeen laskea veroprosenttiaan1,1:llä, mutta Rantasalmella on 6,2 prosentin nostopaineet.

Laukkanen esitti laskelmiinsa perustuen myös tahallisesti kärjistetyn väitteen:

- Jos kaikki eteläsavolaiset kunnat hoitaisivat sote-palvelut yhtä hyvin kuin Mikkeli ja muut palvelut yhtä hyvin kuin Savonlinna, kunnat säästäisivät yhteensä 90 miljoonaa euroa vuodessa.

- On liian paljon sanottu, etteivät kunnat voi tehdä mitään. Erot kuntien välillä ovat todella suuret. Ne syntyvät poliittisista päätöksistä, joita kunnissa tehdään joka päivä.

Kunnat joutuvat sopeuttamaan

- Etelä-Savon kunnat joutuvat tekemään sopteuttamistoimia varsin vahvasti, sanoi puheenvuorossaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Veroja kunnat eivät voi nostaa niin paljon, kuin nykytilanne edellyttäisi.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

Wuorinen pohti myös maakuntien tulevaisuutta.

- Jos maakuntien määrää vähennetään yhtä radikaalisti kuin läänien määrää vähennettiin, todennäköisesti kohta ei ole olemassa minkäänlaista maakunta- tai aluehallintoa. Tarvitsemme aluehallintoa kuitenkin ehdottomasti.

- Vain maakunnalla on riittävän laajat mahdollisuudet tarvittavaan edunvalvontaan, Wuorinen sanoi.

Sote-uudistus ei tuo nopeita säästöjä

- On vaikea nähdä, että sote-uudistus toisi julkiseen talouteen nopeita säästöjä, sanoi puheenvuorossaan Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.


Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander

Mikander epäili uudistusta muutenkin monilta osin. Miten suuret sote-alueet voivat olla kuntien ohjausvallassa? hän kysyi. Kireää aikataulua hän piti mahdottomana.

- Sote-toiminnan menot ovat 10 miljardia euroa ja alalla työskentelee 200 000 työntekijää. Myllerrys kuntakentällä jatkuu.

Kunnan ihannekoko?

- Mikä on kunnan ihannekoko, kysyi Etelä-Savon pienimmän kunnan johtaja Kari Kuuramaa.

Vastauksen kysymykseensä hän jätti kuulijoiden pääteltäväksi esittelemällä oman kuntansa ja esillä olleen liitoskunnan talous- ja muita lukuja.


Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen johti puhetta.

Toivoa paremmasta?

Viime päivien talousuutiset maakunnan yritysostoista ja -tilauksista olivat herättäneet lievää toiveikkuutta vt. maakuntajohtaja Riitta Koskisessa.

- Voisiko Etelä-Savossa olla merkkejä myönteisistä kehityksestä? hän kysyi uutisiin viitaten ja muistutti, että maakunnan muuttoluvutkin ovat olleet hieman ennakoitua paremmat.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Tilaisuuden aineistot

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntien ajankohtaisseminaari pohti sotea ja taloutta

11.04.2014

Etelä-Savon maakuntaliitto ja Kuntaliitto järjestivät perinteisen ajankohtaispäivän kunnille 11. huhtikuuta 2014 Mikkelissä. Tilaisuudessa pohdittiin kuntatalouden ja sote-ratkaisun ajankohtaisia pulmia.

Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta nosti esiin sosiaali- ja terveydenhuollon isoja kysymyksiä, joihin pitäisi kiireesti löytää ratkaisu. Tärkein kysymyksistä on hänen mielestään se, mikä on kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Yleensäkin palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kysymyksiä pitää selkiyttää.


Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta

Myös kuntien työntekijöiden asema on selvitettävä. Auki ovat myös käytännön rahoitusratkaisut sekä esimerkiksi kiinteistöihin ja hankintoihin liittyvät asiat.

- Tärkeää on, että kunta voi olla palvelujen tuottaja uudelle sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kunnan tulee säilyä vahvana hyvinvointitoimijana, ettei Suomi menetä  hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Tämä on elintärkeää muistaa, Haatainen sanoi.

Myös kuntien työntekijöiden on hänen mielestään oltava joko kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Sote-uudistuksen aikataulua Haatainen piti äärimmäisen tiukkana. Säädösten on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyllä ja astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Voiko kunta vaikuttaa?

- Mikään lainsäädäntö ei ole estänyt kuntia laittamasta sosiaali- ja terveyspalveluja kuntoon. Kuntakenttä on keskittynyt taistelemaan hallinnosta ja vallasta. Kansalaisten palvelu ei ole ollut toiminnan keskiössä, kärjisti omien sanojensa mukaan epäortodoksisesti ja inhorealistisesti näkemyksiään Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen. Laukkanen johtaa puhetta Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmässä.

- Olemme jämähtäneet jonnekin 70-luvun toimintamalleihin.


Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

Laukkanen esitteli noin sadalle kuulijalle Etelä-Savon kuntien tuoreimpia talouslukuja. Vuoden 2013 kuntatilinpäätöksiä hän piti ’säällisinä’ sekä Etelä-Savossa että koko maassa. Kohtuullisesta tuloksesta on kuitenkin kiittäminen kertaluonteisia verotuloja. Ilman noita ’rytmihäiriöitä’ tulos Etelä-Savossa olisi ollut huono.

Etelä-Savon kuntien vuosikate 2013 oli 233 euroa asukasta kohden. Paras vuosikate oli Puumalassa (lähes 800 e/as.) ja heikoin Rantasalmella (-90). Kuntien yhteenlaskettu tilikauden 2013 alijäämä oli 2, 6 miljoonaa euroa. Alijäämä oli suurin Mikkelissä (-5,2 milj. e) ja ylijäämä Mäntyharjulla (2,7 milj. e). Mikkeli nosti vuonna 2013 huomattavasti poistojen tasoa.

- Toimintakate kasvoi 3,9 prosenttia. Kasvu oli korkea. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hintojen nosto näkyy kuntien tuloksessa.

Valtionosuusleikkaukset, verotulojen tasauksen muutos ja uusi valtionosuusjärjestelmä kohtelevat Laukkasen mukaan eteläsavolaisia kuntia perin eri tavoin ja ainakin osin selvästi epäoikeudenmukaisesti. Laukkasen laskelmien mukaan Puumala voisi niiden yhteisvaikutusten jälkeen laskea veroprosenttiaan1,1:llä, mutta Rantasalmella on 6,2 prosentin nostopaineet.

Laukkanen esitti laskelmiinsa perustuen myös tahallisesti kärjistetyn väitteen:

- Jos kaikki eteläsavolaiset kunnat hoitaisivat sote-palvelut yhtä hyvin kuin Mikkeli ja muut palvelut yhtä hyvin kuin Savonlinna, kunnat säästäisivät yhteensä 90 miljoonaa euroa vuodessa.

- On liian paljon sanottu, etteivät kunnat voi tehdä mitään. Erot kuntien välillä ovat todella suuret. Ne syntyvät poliittisista päätöksistä, joita kunnissa tehdään joka päivä.

Kunnat joutuvat sopeuttamaan

- Etelä-Savon kunnat joutuvat tekemään sopteuttamistoimia varsin vahvasti, sanoi puheenvuorossaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Veroja kunnat eivät voi nostaa niin paljon, kuin nykytilanne edellyttäisi.


Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen

Wuorinen pohti myös maakuntien tulevaisuutta.

- Jos maakuntien määrää vähennetään yhtä radikaalisti kuin läänien määrää vähennettiin, todennäköisesti kohta ei ole olemassa minkäänlaista maakunta- tai aluehallintoa. Tarvitsemme aluehallintoa kuitenkin ehdottomasti.

- Vain maakunnalla on riittävän laajat mahdollisuudet tarvittavaan edunvalvontaan, Wuorinen sanoi.

Sote-uudistus ei tuo nopeita säästöjä

- On vaikea nähdä, että sote-uudistus toisi julkiseen talouteen nopeita säästöjä, sanoi puheenvuorossaan Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.


Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander

Mikander epäili uudistusta muutenkin monilta osin. Miten suuret sote-alueet voivat olla kuntien ohjausvallassa? hän kysyi. Kireää aikataulua hän piti mahdottomana.

- Sote-toiminnan menot ovat 10 miljardia euroa ja alalla työskentelee 200 000 työntekijää. Myllerrys kuntakentällä jatkuu.

Kunnan ihannekoko?

- Mikä on kunnan ihannekoko, kysyi Etelä-Savon pienimmän kunnan johtaja Kari Kuuramaa.

Vastauksen kysymykseensä hän jätti kuulijoiden pääteltäväksi esittelemällä oman kuntansa ja esillä olleen liitoskunnan talous- ja muita lukuja.


Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen johti puhetta.

Toivoa paremmasta?

Viime päivien talousuutiset maakunnan yritysostoista ja -tilauksista olivat herättäneet lievää toiveikkuutta vt. maakuntajohtaja Riitta Koskisessa.

- Voisiko Etelä-Savossa olla merkkejä myönteisistä kehityksestä? hän kysyi uutisiin viitaten ja muistutti, että maakunnan muuttoluvutkin ovat olleet hieman ennakoitua paremmat.

Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Tilaisuuden aineistot

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010