Viisumivapaus toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä

25.11.2013

Viisumivapaus Suomen itärajalla toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä. Venäläisturistien määrä kasvaisi nykyisestä noin 220 000 kävijästä reiluun 434 000 kävijään. Samalla matkailutulot kolminkertaistuisivat ja ylittäisivät 120 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia työpaikkoja viisumivapaus toisi kuusisataa.

Arviot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jonka Itä-Suomen yliopisto ja Tutkimus- ja analysointikeskus TAK ovat tehneet. Tutkimuksessa selvitettiin viisumivapauden vaikutuksia Etelä-Savon lisäksi myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Selvityksen valtakunnalliset tulokset julkaistiin jo syyskuussa.


Olavinlinna on Etelä-Savon matkailun vetonaula.

Moskovalaiset suuntaisivat Saimaalle

Viisumivapaus toisi selvityksen mukaan Etelä-Savoon matkailijoita entistä enemmän Moskovasta. Sen sijaan esimerkiksi Kymenlaaksossa vierailevat venäläiset olisivat edelleen ostosmatkalaisia Pietarista ja moskovalaisia, jotka ovat läpikulkumatkalla.

Suora venäläismatkailusta saatava matkailutulo kasvaisi viisumivapauden vuoksi Etelä-Savossa 81 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tulo oli noin 40 miljoonaa euroa. Matkailutulon määrittämisessä on huomioitu majoitus- ja ravitsemuspalvelut, vähittäiskauppa, liikenne, korjaamo- ja huoltamotoiminta sekä virkistys- ja muut palvelut.

Uusia työpaikkoja viisumivapaus synnyttäisi kerrannaisvaikutuksineen noin 600 nykyisen 300 työpaikan lisäksi.

Jos Etelä-Savon tulo- ja työpaikkalukuihin lasketaan mukaan kaikki heijastusvaikutukset eri toimialoilta, viisumivapaus kasvattaisi jokavuotista liikevaihtoa noin 136 miljoonaa euroa ja loisi 746 työpaikkaa. Tällöin huomioon on otettu muun muassa palkansaajien ostovoiman kasvu ja erilaiset alihankintaostot.

Viisumivapaus haastaa maakunnan

- Itä-Suomi, luonnonvara-Suomi, on osa koko Suomen kilpailukykyä. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole metropoli-Suomen tapaan kasvukeskustarina. Silti nopea rakennemuutos ja uusiutuminen edellyttävät myös Itä-Suomessa investointeja, sanoo aluekehitysjohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta


Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

– Viisumivapaus vahvistaisi osaltaan Itä-Suomen kehitystä nykyisestä ja loisi tulevaisuuden uskoa sekä edellytyksiä uusille investoinneille.

Etelä-Savossa viisumivapaus asettaa Vauhkosen mukaan selvät haasteet muun muassa kaupalle, matkailulle, rajaliikenteelle (esim. Parikkala) ja maakunnan markkinoinnille.

- Moskovassa ei välttämättä tiedetä edes koko Saimaan olemassa oloa. Maakunnan on otettava piilevät potentiaalinsa täysimääräisesti käyttöön, Vauhkonen painottaa.

Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen viesti valtakunnan päättäjille on selvä:

- Suomea ei saa tarkastella vain metropolikeskeisenä pullona, johon kaikki tulee sisään ja menee ulos Helsingin kautta. Tämä näkökulma on otettava huomioon muun muassa valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelussa.

Etelä-Savon maakuntaliitto tekee parhaillaan selvitystä, jonka turvin vähittäiskaupan kokonaismitoitus Etelä-Savossa voidaan määrittää. Työn alla on myös Etelä-Savon matkailun strateginen kehittämisohjelma 2014–2020.

Lisätietoja antavat professori Antti Honkanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 525 9827, antti.honkanen@uef.fi, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Viisumivapaus toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä

25.11.2013

Viisumivapaus Suomen itärajalla toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä. Venäläisturistien määrä kasvaisi nykyisestä noin 220 000 kävijästä reiluun 434 000 kävijään. Samalla matkailutulot kolminkertaistuisivat ja ylittäisivät 120 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia työpaikkoja viisumivapaus toisi kuusisataa.

Arviot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jonka Itä-Suomen yliopisto ja Tutkimus- ja analysointikeskus TAK ovat tehneet. Tutkimuksessa selvitettiin viisumivapauden vaikutuksia Etelä-Savon lisäksi myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Selvityksen valtakunnalliset tulokset julkaistiin jo syyskuussa.


Olavinlinna on Etelä-Savon matkailun vetonaula.

Moskovalaiset suuntaisivat Saimaalle

Viisumivapaus toisi selvityksen mukaan Etelä-Savoon matkailijoita entistä enemmän Moskovasta. Sen sijaan esimerkiksi Kymenlaaksossa vierailevat venäläiset olisivat edelleen ostosmatkalaisia Pietarista ja moskovalaisia, jotka ovat läpikulkumatkalla.

Suora venäläismatkailusta saatava matkailutulo kasvaisi viisumivapauden vuoksi Etelä-Savossa 81 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tulo oli noin 40 miljoonaa euroa. Matkailutulon määrittämisessä on huomioitu majoitus- ja ravitsemuspalvelut, vähittäiskauppa, liikenne, korjaamo- ja huoltamotoiminta sekä virkistys- ja muut palvelut.

Uusia työpaikkoja viisumivapaus synnyttäisi kerrannaisvaikutuksineen noin 600 nykyisen 300 työpaikan lisäksi.

Jos Etelä-Savon tulo- ja työpaikkalukuihin lasketaan mukaan kaikki heijastusvaikutukset eri toimialoilta, viisumivapaus kasvattaisi jokavuotista liikevaihtoa noin 136 miljoonaa euroa ja loisi 746 työpaikkaa. Tällöin huomioon on otettu muun muassa palkansaajien ostovoiman kasvu ja erilaiset alihankintaostot.

Viisumivapaus haastaa maakunnan

- Itä-Suomi, luonnonvara-Suomi, on osa koko Suomen kilpailukykyä. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole metropoli-Suomen tapaan kasvukeskustarina. Silti nopea rakennemuutos ja uusiutuminen edellyttävät myös Itä-Suomessa investointeja, sanoo aluekehitysjohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta


Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

– Viisumivapaus vahvistaisi osaltaan Itä-Suomen kehitystä nykyisestä ja loisi tulevaisuuden uskoa sekä edellytyksiä uusille investoinneille.

Etelä-Savossa viisumivapaus asettaa Vauhkosen mukaan selvät haasteet muun muassa kaupalle, matkailulle, rajaliikenteelle (esim. Parikkala) ja maakunnan markkinoinnille.

- Moskovassa ei välttämättä tiedetä edes koko Saimaan olemassa oloa. Maakunnan on otettava piilevät potentiaalinsa täysimääräisesti käyttöön, Vauhkonen painottaa.

Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen viesti valtakunnan päättäjille on selvä:

- Suomea ei saa tarkastella vain metropolikeskeisenä pullona, johon kaikki tulee sisään ja menee ulos Helsingin kautta. Tämä näkökulma on otettava huomioon muun muassa valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelussa.

Etelä-Savon maakuntaliitto tekee parhaillaan selvitystä, jonka turvin vähittäiskaupan kokonaismitoitus Etelä-Savossa voidaan määrittää. Työn alla on myös Etelä-Savon matkailun strateginen kehittämisohjelma 2014–2020.

Lisätietoja antavat professori Antti Honkanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 525 9827, antti.honkanen@uef.fi, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Viisumivapaus toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä

25.11.2013

Viisumivapaus Suomen itärajalla toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä. Venäläisturistien määrä kasvaisi nykyisestä noin 220 000 kävijästä reiluun 434 000 kävijään. Samalla matkailutulot kolminkertaistuisivat ja ylittäisivät 120 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia työpaikkoja viisumivapaus toisi kuusisataa.

Arviot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jonka Itä-Suomen yliopisto ja Tutkimus- ja analysointikeskus TAK ovat tehneet. Tutkimuksessa selvitettiin viisumivapauden vaikutuksia Etelä-Savon lisäksi myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Selvityksen valtakunnalliset tulokset julkaistiin jo syyskuussa.


Olavinlinna on Etelä-Savon matkailun vetonaula.

Moskovalaiset suuntaisivat Saimaalle

Viisumivapaus toisi selvityksen mukaan Etelä-Savoon matkailijoita entistä enemmän Moskovasta. Sen sijaan esimerkiksi Kymenlaaksossa vierailevat venäläiset olisivat edelleen ostosmatkalaisia Pietarista ja moskovalaisia, jotka ovat läpikulkumatkalla.

Suora venäläismatkailusta saatava matkailutulo kasvaisi viisumivapauden vuoksi Etelä-Savossa 81 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tulo oli noin 40 miljoonaa euroa. Matkailutulon määrittämisessä on huomioitu majoitus- ja ravitsemuspalvelut, vähittäiskauppa, liikenne, korjaamo- ja huoltamotoiminta sekä virkistys- ja muut palvelut.

Uusia työpaikkoja viisumivapaus synnyttäisi kerrannaisvaikutuksineen noin 600 nykyisen 300 työpaikan lisäksi.

Jos Etelä-Savon tulo- ja työpaikkalukuihin lasketaan mukaan kaikki heijastusvaikutukset eri toimialoilta, viisumivapaus kasvattaisi jokavuotista liikevaihtoa noin 136 miljoonaa euroa ja loisi 746 työpaikkaa. Tällöin huomioon on otettu muun muassa palkansaajien ostovoiman kasvu ja erilaiset alihankintaostot.

Viisumivapaus haastaa maakunnan

- Itä-Suomi, luonnonvara-Suomi, on osa koko Suomen kilpailukykyä. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole metropoli-Suomen tapaan kasvukeskustarina. Silti nopea rakennemuutos ja uusiutuminen edellyttävät myös Itä-Suomessa investointeja, sanoo aluekehitysjohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta


Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

– Viisumivapaus vahvistaisi osaltaan Itä-Suomen kehitystä nykyisestä ja loisi tulevaisuuden uskoa sekä edellytyksiä uusille investoinneille.

Etelä-Savossa viisumivapaus asettaa Vauhkosen mukaan selvät haasteet muun muassa kaupalle, matkailulle, rajaliikenteelle (esim. Parikkala) ja maakunnan markkinoinnille.

- Moskovassa ei välttämättä tiedetä edes koko Saimaan olemassa oloa. Maakunnan on otettava piilevät potentiaalinsa täysimääräisesti käyttöön, Vauhkonen painottaa.

Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen viesti valtakunnan päättäjille on selvä:

- Suomea ei saa tarkastella vain metropolikeskeisenä pullona, johon kaikki tulee sisään ja menee ulos Helsingin kautta. Tämä näkökulma on otettava huomioon muun muassa valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelussa.

Etelä-Savon maakuntaliitto tekee parhaillaan selvitystä, jonka turvin vähittäiskaupan kokonaismitoitus Etelä-Savossa voidaan määrittää. Työn alla on myös Etelä-Savon matkailun strateginen kehittämisohjelma 2014–2020.

Lisätietoja antavat professori Antti Honkanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 525 9827, antti.honkanen@uef.fi, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Viisumivapaus toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä

25.11.2013

Viisumivapaus Suomen itärajalla toisi Etelä-Savoon tuplasti turisteja Venäjältä. Venäläisturistien määrä kasvaisi nykyisestä noin 220 000 kävijästä reiluun 434 000 kävijään. Samalla matkailutulot kolminkertaistuisivat ja ylittäisivät 120 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia työpaikkoja viisumivapaus toisi kuusisataa.

Arviot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jonka Itä-Suomen yliopisto ja Tutkimus- ja analysointikeskus TAK ovat tehneet. Tutkimuksessa selvitettiin viisumivapauden vaikutuksia Etelä-Savon lisäksi myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Selvityksen valtakunnalliset tulokset julkaistiin jo syyskuussa.


Olavinlinna on Etelä-Savon matkailun vetonaula.

Moskovalaiset suuntaisivat Saimaalle

Viisumivapaus toisi selvityksen mukaan Etelä-Savoon matkailijoita entistä enemmän Moskovasta. Sen sijaan esimerkiksi Kymenlaaksossa vierailevat venäläiset olisivat edelleen ostosmatkalaisia Pietarista ja moskovalaisia, jotka ovat läpikulkumatkalla.

Suora venäläismatkailusta saatava matkailutulo kasvaisi viisumivapauden vuoksi Etelä-Savossa 81 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tulo oli noin 40 miljoonaa euroa. Matkailutulon määrittämisessä on huomioitu majoitus- ja ravitsemuspalvelut, vähittäiskauppa, liikenne, korjaamo- ja huoltamotoiminta sekä virkistys- ja muut palvelut.

Uusia työpaikkoja viisumivapaus synnyttäisi kerrannaisvaikutuksineen noin 600 nykyisen 300 työpaikan lisäksi.

Jos Etelä-Savon tulo- ja työpaikkalukuihin lasketaan mukaan kaikki heijastusvaikutukset eri toimialoilta, viisumivapaus kasvattaisi jokavuotista liikevaihtoa noin 136 miljoonaa euroa ja loisi 746 työpaikkaa. Tällöin huomioon on otettu muun muassa palkansaajien ostovoiman kasvu ja erilaiset alihankintaostot.

Viisumivapaus haastaa maakunnan

- Itä-Suomi, luonnonvara-Suomi, on osa koko Suomen kilpailukykyä. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole metropoli-Suomen tapaan kasvukeskustarina. Silti nopea rakennemuutos ja uusiutuminen edellyttävät myös Itä-Suomessa investointeja, sanoo aluekehitysjohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta


Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ja vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen

– Viisumivapaus vahvistaisi osaltaan Itä-Suomen kehitystä nykyisestä ja loisi tulevaisuuden uskoa sekä edellytyksiä uusille investoinneille.

Etelä-Savossa viisumivapaus asettaa Vauhkosen mukaan selvät haasteet muun muassa kaupalle, matkailulle, rajaliikenteelle (esim. Parikkala) ja maakunnan markkinoinnille.

- Moskovassa ei välttämättä tiedetä edes koko Saimaan olemassa oloa. Maakunnan on otettava piilevät potentiaalinsa täysimääräisesti käyttöön, Vauhkonen painottaa.

Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen viesti valtakunnan päättäjille on selvä:

- Suomea ei saa tarkastella vain metropolikeskeisenä pullona, johon kaikki tulee sisään ja menee ulos Helsingin kautta. Tämä näkökulma on otettava huomioon muun muassa valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelussa.

Etelä-Savon maakuntaliitto tekee parhaillaan selvitystä, jonka turvin vähittäiskaupan kokonaismitoitus Etelä-Savossa voidaan määrittää. Työn alla on myös Etelä-Savon matkailun strateginen kehittämisohjelma 2014–2020.

Lisätietoja antavat professori Antti Honkanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 525 9827, antti.honkanen@uef.fi, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010