Tuulivoimakaava palasi lausuntokierrokselta

18.03.2013

Maakuntahallitus korosti edelleen matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa tuulivoiman rakentamisessa 18. maaliskuuta Mikkelissä. Tuulivoimakaavoitus oli esillä maakuntahallituksessa, kun tuulivoimaa linjaava maakuntakaava palasi lausuntokierrokselta.

- Maakuntahallituksen mielestä tuulivoimapuistot eivät saa vaarantaa maakunnan matkailua eivätkä vapaa-ajan asutusta, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Maakuntahallitus selvittää myös vaihtoehtoja, joilla tuulivoimalat voitaisiin kieltää kokonaan luonnonoloiltaan ja maisemiltaan erityisen herkillä alueilla, kertoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Harkittava on hänen mielestään esimerkiksi, pitäisikö Puumalan mäkiä lainkaan sisällyttää tuulivoimakaavaan.

Lausuntokierros oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan suhteellisen maltillinen. Kaavan suuret linjaukset eivät tule muuttumaan.

- Emme voi toteuttaa kaikkien maanomistajien toiveita.

Jalat on Viialaisen mukaan myös pidettävä maassa: ei Etelä-Savo tule koskaan olemaan tuulivoiman suurtuottaja.

Kakriainen kummeksui suomalaista energiapolitiikkaan, erityisesti sitä, miten tuulivoimaa lukuun ottamatta muu kotimainen energia on menettänyt tukisyistä kilpailukykyään ja hiilen poltosta on tullut erittäin kannattavaa. Kehitys on Kakriaisen mielestä erittäin valitettavaa.

Tuulivoimakaavasta 38 lausuntoa ja runsaat sata palautetta

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittävät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita uusi vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantavat Linnansaaren kansallispuiston maisemista. Tuulivoiman vaikutukset Linnansaaren maisemiin huolettaa muun muassa Etelä-Savon ELY-keskusta.

Lisäksi lausunnot arvostelevat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä. Toteutuessaan tuulivoimalat aiheuttaisivat palautteen mukaan häiriöitä muun muassa ihmisille, linnustolle, maisemalle ja muulle ympäristölle. UPM-Kymmene puolestaan esittää laajennusta alueen eteläosaan, joka yhtiän mielestä sopii hyvin tuulivoimatuotantoon.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle, sanoo kaavapäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, Nulpponen korostaa.

Maakuntahallitus sai kokouksessa kaavalausunnot ja muun palautteen tiedokseen. Vastineen hallitus saa hyväksyttäväkseen 15. huhtikuuta. Tämän jälkeen maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Luonnoksessa seitsemän tuulivoimapuistoa

Etelä-Savon tuulivoimakaavaluonnos eli ensimmäinen vaihemaakuntakaava oli nähtävillä tammikuun 2013 loppuun ja lausunnoilla helmikuun 2013 loppuun. Nähtävillä olon aikana maanomistajat ja muut osalliset saivat kommentoida kaavaluonnosta.

Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Luonnos sijoitti Etelä-Savoon seitsemän aluetta, jotka soveltuvat laajamittaisen tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun. Alueet sijaitsevat Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi luonnos määritteli puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Juvan Vuorenmaan maisemat valtakunnallisesti arvokkaita

Etelä-Savon arvokkaista maisema-alueista on valmistunut uusi raporttiluonnos. Päivitetty kartoitus sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi.

Ainoana uutena alueena valtakunnallisesti arvokkaidenmaisema-alueiden joukkoon raporttiluonnos nostaa Juvan Vuorenmaan. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen. Eräitä valtakunnallisesti arvokkaita alueita raporttiluonnos esittää tarkistettavaksi.

Uuden inventoinnin perusteella aiemmista maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista 23 on menettänyt osan arvoistaan niin, että ne ovat nykyisin vain paikallisesti arvokkaita.

Maisema-alueiden päivitys ajantasaistaa tiedot Etelä-Savon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Inventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Päivitysinventointi on perusselvitys, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Inventoinnin teetätti Etelä-Savon ELY-keskus, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto (47 000 e) ja ympäristöministeriö (20 000 e). Työstä vastasi ProAgria Etelä-Savon maisemasuunnitelija Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 18. maaliskuuta raporttiluonnosta hyvin tehdyksi. Hallitus korostaa kuitenkin, että eteläsavolaisten kuntien aluerajausehdotukset on otettava luettelossa huomioon.

Liitto yhtyy kuntien näkemyksiin, jotka koskevat esimerkiksi Savonlinnan Olavinlinnan ympäristön saaria. Saaret tulee nähdä osana kaupungin keskustan kehittämistä, eikä arvokasta maisema-aluetta tule laajentaa niille. Lopullinen luettelo tuodaan vielä maakuntahallituksen käsittelyyn.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Maahanmuuttajat tarvitsevat työtä ja työelämä maahanmuuttajia

Työelämälähtöisyys on Etelä-Savon maahanmuuttostrategian kärki, korostaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 18. maaliskuuta sisäasiainministeriölle Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän esityksestä. Vain työelämään mukaan pääsy varmistaa maahanmuuttajien pysyvän asettautumisen myös itäiseen Suomeen.

Maahanmuuttajat ovat lausunnon mukaan Etelä-Savolle ja koko Itä-Suomelle tärkeä voimavara. Heidän avullaan väestön muuttotappio saadaan osaltaan pysähtymään ja toivottavasti kääntymään myös muuttovoitoksi.

Työryhmän loppuraportissa tulisi lausunnon mukaan korostaa nykyistä enemmän kansainvälistymisen hyötyjä. Itä-Suomen elinkeinoelämä kaipaa kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Osaavan työvoiman tarpeet edellyttävät myös kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia, jollaisia maahanmuuttajat voivat olla.

Suomen kielen taitoa ei voi yliarvioida maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kuntien vastuulla oleva kotouttaminen tulee toteuttaa pääsääntöisesti seudullisina toimina, lausunto painottaa.

Etelä-Savon maakuntahallitus linjasi maakunnan maahanmuuttostrategiaa osana Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa vuonna 2012. Maakuntahallituksen lausunto 18. maaliskuuta perustuu näihin linjauksiin.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotus sisältää näkemyksen Suomen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoiksi ja tavoitteiksi. Valtioneuvosto vahvistaa strategian lausuntokierroksen jälkeen keväällä 2013.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoimakaava palasi lausuntokierrokselta

18.03.2013

Maakuntahallitus korosti edelleen matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa tuulivoiman rakentamisessa 18. maaliskuuta Mikkelissä. Tuulivoimakaavoitus oli esillä maakuntahallituksessa, kun tuulivoimaa linjaava maakuntakaava palasi lausuntokierrokselta.

- Maakuntahallituksen mielestä tuulivoimapuistot eivät saa vaarantaa maakunnan matkailua eivätkä vapaa-ajan asutusta, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Maakuntahallitus selvittää myös vaihtoehtoja, joilla tuulivoimalat voitaisiin kieltää kokonaan luonnonoloiltaan ja maisemiltaan erityisen herkillä alueilla, kertoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Harkittava on hänen mielestään esimerkiksi, pitäisikö Puumalan mäkiä lainkaan sisällyttää tuulivoimakaavaan.

Lausuntokierros oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan suhteellisen maltillinen. Kaavan suuret linjaukset eivät tule muuttumaan.

- Emme voi toteuttaa kaikkien maanomistajien toiveita.

Jalat on Viialaisen mukaan myös pidettävä maassa: ei Etelä-Savo tule koskaan olemaan tuulivoiman suurtuottaja.

Kakriainen kummeksui suomalaista energiapolitiikkaan, erityisesti sitä, miten tuulivoimaa lukuun ottamatta muu kotimainen energia on menettänyt tukisyistä kilpailukykyään ja hiilen poltosta on tullut erittäin kannattavaa. Kehitys on Kakriaisen mielestä erittäin valitettavaa.

Tuulivoimakaavasta 38 lausuntoa ja runsaat sata palautetta

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittävät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita uusi vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantavat Linnansaaren kansallispuiston maisemista. Tuulivoiman vaikutukset Linnansaaren maisemiin huolettaa muun muassa Etelä-Savon ELY-keskusta.

Lisäksi lausunnot arvostelevat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä. Toteutuessaan tuulivoimalat aiheuttaisivat palautteen mukaan häiriöitä muun muassa ihmisille, linnustolle, maisemalle ja muulle ympäristölle. UPM-Kymmene puolestaan esittää laajennusta alueen eteläosaan, joka yhtiän mielestä sopii hyvin tuulivoimatuotantoon.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle, sanoo kaavapäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, Nulpponen korostaa.

Maakuntahallitus sai kokouksessa kaavalausunnot ja muun palautteen tiedokseen. Vastineen hallitus saa hyväksyttäväkseen 15. huhtikuuta. Tämän jälkeen maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Luonnoksessa seitsemän tuulivoimapuistoa

Etelä-Savon tuulivoimakaavaluonnos eli ensimmäinen vaihemaakuntakaava oli nähtävillä tammikuun 2013 loppuun ja lausunnoilla helmikuun 2013 loppuun. Nähtävillä olon aikana maanomistajat ja muut osalliset saivat kommentoida kaavaluonnosta.

Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Luonnos sijoitti Etelä-Savoon seitsemän aluetta, jotka soveltuvat laajamittaisen tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun. Alueet sijaitsevat Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi luonnos määritteli puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Juvan Vuorenmaan maisemat valtakunnallisesti arvokkaita

Etelä-Savon arvokkaista maisema-alueista on valmistunut uusi raporttiluonnos. Päivitetty kartoitus sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi.

Ainoana uutena alueena valtakunnallisesti arvokkaidenmaisema-alueiden joukkoon raporttiluonnos nostaa Juvan Vuorenmaan. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen. Eräitä valtakunnallisesti arvokkaita alueita raporttiluonnos esittää tarkistettavaksi.

Uuden inventoinnin perusteella aiemmista maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista 23 on menettänyt osan arvoistaan niin, että ne ovat nykyisin vain paikallisesti arvokkaita.

Maisema-alueiden päivitys ajantasaistaa tiedot Etelä-Savon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Inventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Päivitysinventointi on perusselvitys, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Inventoinnin teetätti Etelä-Savon ELY-keskus, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto (47 000 e) ja ympäristöministeriö (20 000 e). Työstä vastasi ProAgria Etelä-Savon maisemasuunnitelija Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 18. maaliskuuta raporttiluonnosta hyvin tehdyksi. Hallitus korostaa kuitenkin, että eteläsavolaisten kuntien aluerajausehdotukset on otettava luettelossa huomioon.

Liitto yhtyy kuntien näkemyksiin, jotka koskevat esimerkiksi Savonlinnan Olavinlinnan ympäristön saaria. Saaret tulee nähdä osana kaupungin keskustan kehittämistä, eikä arvokasta maisema-aluetta tule laajentaa niille. Lopullinen luettelo tuodaan vielä maakuntahallituksen käsittelyyn.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Maahanmuuttajat tarvitsevat työtä ja työelämä maahanmuuttajia

Työelämälähtöisyys on Etelä-Savon maahanmuuttostrategian kärki, korostaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 18. maaliskuuta sisäasiainministeriölle Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän esityksestä. Vain työelämään mukaan pääsy varmistaa maahanmuuttajien pysyvän asettautumisen myös itäiseen Suomeen.

Maahanmuuttajat ovat lausunnon mukaan Etelä-Savolle ja koko Itä-Suomelle tärkeä voimavara. Heidän avullaan väestön muuttotappio saadaan osaltaan pysähtymään ja toivottavasti kääntymään myös muuttovoitoksi.

Työryhmän loppuraportissa tulisi lausunnon mukaan korostaa nykyistä enemmän kansainvälistymisen hyötyjä. Itä-Suomen elinkeinoelämä kaipaa kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Osaavan työvoiman tarpeet edellyttävät myös kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia, jollaisia maahanmuuttajat voivat olla.

Suomen kielen taitoa ei voi yliarvioida maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kuntien vastuulla oleva kotouttaminen tulee toteuttaa pääsääntöisesti seudullisina toimina, lausunto painottaa.

Etelä-Savon maakuntahallitus linjasi maakunnan maahanmuuttostrategiaa osana Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa vuonna 2012. Maakuntahallituksen lausunto 18. maaliskuuta perustuu näihin linjauksiin.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotus sisältää näkemyksen Suomen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoiksi ja tavoitteiksi. Valtioneuvosto vahvistaa strategian lausuntokierroksen jälkeen keväällä 2013.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoimakaava palasi lausuntokierrokselta

18.03.2013

Maakuntahallitus korosti edelleen matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa tuulivoiman rakentamisessa 18. maaliskuuta Mikkelissä. Tuulivoimakaavoitus oli esillä maakuntahallituksessa, kun tuulivoimaa linjaava maakuntakaava palasi lausuntokierrokselta.

- Maakuntahallituksen mielestä tuulivoimapuistot eivät saa vaarantaa maakunnan matkailua eivätkä vapaa-ajan asutusta, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Maakuntahallitus selvittää myös vaihtoehtoja, joilla tuulivoimalat voitaisiin kieltää kokonaan luonnonoloiltaan ja maisemiltaan erityisen herkillä alueilla, kertoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Harkittava on hänen mielestään esimerkiksi, pitäisikö Puumalan mäkiä lainkaan sisällyttää tuulivoimakaavaan.

Lausuntokierros oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan suhteellisen maltillinen. Kaavan suuret linjaukset eivät tule muuttumaan.

- Emme voi toteuttaa kaikkien maanomistajien toiveita.

Jalat on Viialaisen mukaan myös pidettävä maassa: ei Etelä-Savo tule koskaan olemaan tuulivoiman suurtuottaja.

Kakriainen kummeksui suomalaista energiapolitiikkaan, erityisesti sitä, miten tuulivoimaa lukuun ottamatta muu kotimainen energia on menettänyt tukisyistä kilpailukykyään ja hiilen poltosta on tullut erittäin kannattavaa. Kehitys on Kakriaisen mielestä erittäin valitettavaa.

Tuulivoimakaavasta 38 lausuntoa ja runsaat sata palautetta

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittävät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita uusi vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantavat Linnansaaren kansallispuiston maisemista. Tuulivoiman vaikutukset Linnansaaren maisemiin huolettaa muun muassa Etelä-Savon ELY-keskusta.

Lisäksi lausunnot arvostelevat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä. Toteutuessaan tuulivoimalat aiheuttaisivat palautteen mukaan häiriöitä muun muassa ihmisille, linnustolle, maisemalle ja muulle ympäristölle. UPM-Kymmene puolestaan esittää laajennusta alueen eteläosaan, joka yhtiän mielestä sopii hyvin tuulivoimatuotantoon.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle, sanoo kaavapäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, Nulpponen korostaa.

Maakuntahallitus sai kokouksessa kaavalausunnot ja muun palautteen tiedokseen. Vastineen hallitus saa hyväksyttäväkseen 15. huhtikuuta. Tämän jälkeen maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Luonnoksessa seitsemän tuulivoimapuistoa

Etelä-Savon tuulivoimakaavaluonnos eli ensimmäinen vaihemaakuntakaava oli nähtävillä tammikuun 2013 loppuun ja lausunnoilla helmikuun 2013 loppuun. Nähtävillä olon aikana maanomistajat ja muut osalliset saivat kommentoida kaavaluonnosta.

Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Luonnos sijoitti Etelä-Savoon seitsemän aluetta, jotka soveltuvat laajamittaisen tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun. Alueet sijaitsevat Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi luonnos määritteli puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Juvan Vuorenmaan maisemat valtakunnallisesti arvokkaita

Etelä-Savon arvokkaista maisema-alueista on valmistunut uusi raporttiluonnos. Päivitetty kartoitus sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi.

Ainoana uutena alueena valtakunnallisesti arvokkaidenmaisema-alueiden joukkoon raporttiluonnos nostaa Juvan Vuorenmaan. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen. Eräitä valtakunnallisesti arvokkaita alueita raporttiluonnos esittää tarkistettavaksi.

Uuden inventoinnin perusteella aiemmista maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista 23 on menettänyt osan arvoistaan niin, että ne ovat nykyisin vain paikallisesti arvokkaita.

Maisema-alueiden päivitys ajantasaistaa tiedot Etelä-Savon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Inventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Päivitysinventointi on perusselvitys, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Inventoinnin teetätti Etelä-Savon ELY-keskus, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto (47 000 e) ja ympäristöministeriö (20 000 e). Työstä vastasi ProAgria Etelä-Savon maisemasuunnitelija Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 18. maaliskuuta raporttiluonnosta hyvin tehdyksi. Hallitus korostaa kuitenkin, että eteläsavolaisten kuntien aluerajausehdotukset on otettava luettelossa huomioon.

Liitto yhtyy kuntien näkemyksiin, jotka koskevat esimerkiksi Savonlinnan Olavinlinnan ympäristön saaria. Saaret tulee nähdä osana kaupungin keskustan kehittämistä, eikä arvokasta maisema-aluetta tule laajentaa niille. Lopullinen luettelo tuodaan vielä maakuntahallituksen käsittelyyn.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Maahanmuuttajat tarvitsevat työtä ja työelämä maahanmuuttajia

Työelämälähtöisyys on Etelä-Savon maahanmuuttostrategian kärki, korostaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 18. maaliskuuta sisäasiainministeriölle Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän esityksestä. Vain työelämään mukaan pääsy varmistaa maahanmuuttajien pysyvän asettautumisen myös itäiseen Suomeen.

Maahanmuuttajat ovat lausunnon mukaan Etelä-Savolle ja koko Itä-Suomelle tärkeä voimavara. Heidän avullaan väestön muuttotappio saadaan osaltaan pysähtymään ja toivottavasti kääntymään myös muuttovoitoksi.

Työryhmän loppuraportissa tulisi lausunnon mukaan korostaa nykyistä enemmän kansainvälistymisen hyötyjä. Itä-Suomen elinkeinoelämä kaipaa kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Osaavan työvoiman tarpeet edellyttävät myös kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia, jollaisia maahanmuuttajat voivat olla.

Suomen kielen taitoa ei voi yliarvioida maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kuntien vastuulla oleva kotouttaminen tulee toteuttaa pääsääntöisesti seudullisina toimina, lausunto painottaa.

Etelä-Savon maakuntahallitus linjasi maakunnan maahanmuuttostrategiaa osana Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa vuonna 2012. Maakuntahallituksen lausunto 18. maaliskuuta perustuu näihin linjauksiin.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotus sisältää näkemyksen Suomen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoiksi ja tavoitteiksi. Valtioneuvosto vahvistaa strategian lausuntokierroksen jälkeen keväällä 2013.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoimakaava palasi lausuntokierrokselta

18.03.2013

Maakuntahallitus korosti edelleen matkailun ja vapaa-ajan näkökulmaa tuulivoiman rakentamisessa 18. maaliskuuta Mikkelissä. Tuulivoimakaavoitus oli esillä maakuntahallituksessa, kun tuulivoimaa linjaava maakuntakaava palasi lausuntokierrokselta.

- Maakuntahallituksen mielestä tuulivoimapuistot eivät saa vaarantaa maakunnan matkailua eivätkä vapaa-ajan asutusta, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Maakuntahallitus selvittää myös vaihtoehtoja, joilla tuulivoimalat voitaisiin kieltää kokonaan luonnonoloiltaan ja maisemiltaan erityisen herkillä alueilla, kertoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Harkittava on hänen mielestään esimerkiksi, pitäisikö Puumalan mäkiä lainkaan sisällyttää tuulivoimakaavaan.

Lausuntokierros oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan suhteellisen maltillinen. Kaavan suuret linjaukset eivät tule muuttumaan.

- Emme voi toteuttaa kaikkien maanomistajien toiveita.

Jalat on Viialaisen mukaan myös pidettävä maassa: ei Etelä-Savo tule koskaan olemaan tuulivoiman suurtuottaja.

Kakriainen kummeksui suomalaista energiapolitiikkaan, erityisesti sitä, miten tuulivoimaa lukuun ottamatta muu kotimainen energia on menettänyt tukisyistä kilpailukykyään ja hiilen poltosta on tullut erittäin kannattavaa. Kehitys on Kakriaisen mielestä erittäin valitettavaa.

Tuulivoimakaavasta 38 lausuntoa ja runsaat sata palautetta

Etelä-Savon tuulivoimakaavan ensimmäisestä luonnoksesta annettiin maakuntaliitolle 38 lausuntoa. Lausuntoja liitto pyysi 65 viranomaiselta ja etujärjestöltä. Lausuntojen lisäksi runsaat sata (115) yksityistä kansalaista ja kolme yhteisöä antoi kaavaluonnoksesta kirjallista palautetta.

Viranomaisten ja eräiden muiden tahojen lausunnot esittävät sekä poistoja ja lisäyksiä että täsmennyksiä alueisiin, joita uusi vaihemaakuntakaavaluonnos esittää tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi.

Kaavan vaikutuksia luontoon, muuhun ympäristöön, ihmisiin ja elinkeinoihin tulee tarkastella useiden kommenttien mukaan tarkemmin kuin luonnoksessa. Erityistä huolta sekä lausunnot että useat yksityishenkilöt kantavat Linnansaaren kansallispuiston maisemista. Tuulivoiman vaikutukset Linnansaaren maisemiin huolettaa muun muassa Etelä-Savon ELY-keskusta.

Lisäksi lausunnot arvostelevat muun muassa etäisyyskriteereitä, joilla tuulivoimakaava rajaa potentiaalisia tuulivoima-alueita. Palautteen mukaan etäisyyskriteerit ovat tarpeettoman kriittisiä. Lausunnot esittivät myös täsmennyksiä kaavamääräyksiin.

Yksittäisistä alueista eniten palautetta tuli Heinäveden Kangaslamminmäen, Tynnörmäen ja Kangasmäen alueista, joiden osoittamista tuulivoima-alueiksi vastustaa noin 80 yksityishenkilöä. Toteutuessaan tuulivoimalat aiheuttaisivat palautteen mukaan häiriöitä muun muassa ihmisille, linnustolle, maisemalle ja muulle ympäristölle. UPM-Kymmene puolestaan esittää laajennusta alueen eteläosaan, joka yhtiän mielestä sopii hyvin tuulivoimatuotantoon.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

- Kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle, sanoo kaavapäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, Nulpponen korostaa.

Maakuntahallitus sai kokouksessa kaavalausunnot ja muun palautteen tiedokseen. Vastineen hallitus saa hyväksyttäväkseen 15. huhtikuuta. Tämän jälkeen maakuntaliiton virasto valmistelee kaavaehdotuksen, joka asetetaan nähtäville ja lausunnoille myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan vuoden 2013 lopulla.

Luonnoksessa seitsemän tuulivoimapuistoa

Etelä-Savon tuulivoimakaavaluonnos eli ensimmäinen vaihemaakuntakaava oli nähtävillä tammikuun 2013 loppuun ja lausunnoilla helmikuun 2013 loppuun. Nähtävillä olon aikana maanomistajat ja muut osalliset saivat kommentoida kaavaluonnosta.

Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Siihen merkitään alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman jatkosuunnitteluun. Lisäksi kaava ohjaa yleismääräyksellä myös yksittäisten suurten tuulivoimaloiden suunnittelua.

Luonnos sijoitti Etelä-Savoon seitsemän aluetta, jotka soveltuvat laajamittaisen tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun. Alueet sijaitsevat Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Rantasalmella ja Savonlinnassa.

Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi luonnos määritteli puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Tuulivoima-alueita selvitettäessä maakuntaliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota maisema-arvoihin. Järvimaisema on keskeinen tekijä Etelä-Savon vapaa-ajan asutukselle ja matkailulle. Samoin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet on jätetty tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.

Juvan Vuorenmaan maisemat valtakunnallisesti arvokkaita

Etelä-Savon arvokkaista maisema-alueista on valmistunut uusi raporttiluonnos. Päivitetty kartoitus sisältää maakunnallisen maisemaselvityksen ja kohdekohtaiset kuvaukset ja rajaukset yhteensä 104 alueelta. Alueista 15 on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 72 maakunnallisesti arvokkaiksi. Muut mukana olevat maisema-alueet on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi.

Ainoana uutena alueena valtakunnallisesti arvokkaidenmaisema-alueiden joukkoon raporttiluonnos nostaa Juvan Vuorenmaan. Vuorenmaa edustaa selvityksen mukaan poikkeuksellisen laajaa ja harvinaista, jopa vuoristoista viljelyaluetta, joka on vakiintunut seudun korkeimmille moreenirinteille kaskiviljelyn jälkeen. Eräitä valtakunnallisesti arvokkaita alueita raporttiluonnos esittää tarkistettavaksi.

Uuden inventoinnin perusteella aiemmista maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista 23 on menettänyt osan arvoistaan niin, että ne ovat nykyisin vain paikallisesti arvokkaita.

Maisema-alueiden päivitys ajantasaistaa tiedot Etelä-Savon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Inventointi on osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivittämistä. Päivitysinventointi on perusselvitys, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Inventoinnin teetätti Etelä-Savon ELY-keskus, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto (47 000 e) ja ympäristöministeriö (20 000 e). Työstä vastasi ProAgria Etelä-Savon maisemasuunnitelija Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Maakuntahallitus kiittää lausunnossaan 18. maaliskuuta raporttiluonnosta hyvin tehdyksi. Hallitus korostaa kuitenkin, että eteläsavolaisten kuntien aluerajausehdotukset on otettava luettelossa huomioon.

Liitto yhtyy kuntien näkemyksiin, jotka koskevat esimerkiksi Savonlinnan Olavinlinnan ympäristön saaria. Saaret tulee nähdä osana kaupungin keskustan kehittämistä, eikä arvokasta maisema-aluetta tule laajentaa niille. Lopullinen luettelo tuodaan vielä maakuntahallituksen käsittelyyn.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 7249618.

Maahanmuuttajat tarvitsevat työtä ja työelämä maahanmuuttajia

Työelämälähtöisyys on Etelä-Savon maahanmuuttostrategian kärki, korostaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 18. maaliskuuta sisäasiainministeriölle Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän esityksestä. Vain työelämään mukaan pääsy varmistaa maahanmuuttajien pysyvän asettautumisen myös itäiseen Suomeen.

Maahanmuuttajat ovat lausunnon mukaan Etelä-Savolle ja koko Itä-Suomelle tärkeä voimavara. Heidän avullaan väestön muuttotappio saadaan osaltaan pysähtymään ja toivottavasti kääntymään myös muuttovoitoksi.

Työryhmän loppuraportissa tulisi lausunnon mukaan korostaa nykyistä enemmän kansainvälistymisen hyötyjä. Itä-Suomen elinkeinoelämä kaipaa kansainvälistymistä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia työllistää alueen väestöä. Osaavan työvoiman tarpeet edellyttävät myös kansainvälisiä verkostoja hallitsevia osaajia, jollaisia maahanmuuttajat voivat olla.

Suomen kielen taitoa ei voi yliarvioida maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kuntien vastuulla oleva kotouttaminen tulee toteuttaa pääsääntöisesti seudullisina toimina, lausunto painottaa.

Etelä-Savon maakuntahallitus linjasi maakunnan maahanmuuttostrategiaa osana Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa vuonna 2012. Maakuntahallituksen lausunto 18. maaliskuuta perustuu näihin linjauksiin.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotus sisältää näkemyksen Suomen maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoiksi ja tavoitteiksi. Valtioneuvosto vahvistaa strategian lausuntokierroksen jälkeen keväällä 2013.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.

Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010