Kuntauudistus keskustelutti maakuntavaltuustoa myönteisessä hengessä

28.11.2011


Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen on kuntarakenneuudistuksen tärkein tavoite, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 28. marraskuuta Mikkelissä.

- Tarvitaan vahvoja ja elinvoimaisia kuntia ja pidempiä työuria, jotta palvelut voidaan turvata. Kuntauudistus olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Pelkät kuntaliitokset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia, Toivakka sanoi.

Toivakan mielestä
kuntapäättäjien vastuu muutoksessa on erittäin suuri. Jos mitään ei tehdä, ovat seuraukset erityisesti muuttotappiosta kärsivässä ja vanhusvoittoisessa Etelä-Savossa dramaattiset. Muutaman vuoden kuluttua Etelä-Savo saattaa olla Suomen ainoa maakunta, jossa väestökehitys on kaikissa kunnissa negatiivinen. Toivakka käytti yhtenä esimerkkinä eteläsavolaisten kuntien ongelmista huoltosuhdetta, joka on maakunnan kaikissa kunnissa jo nyt huono.

Hyvän tulevaisuuden
eteen on kuntapäättäjien tehtävä kovasti töitä. Erityisesti Toivakka korosti yksimielisyyttä ja yhteisiä ponnisteluja oman maakunnan hyväksi. Päätökset tulee valmistella keskustellen.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen
nosti hyviksi maakunnallisiksi uutisiksi Viitostien kunnostustöiden etenemisen ja EU-komission tuoreen päätöksen, joka edistää ratkaisevasti Parikkalan kehittymistä kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi.

Huolenaiheita Viialainen listasi kuitenkin huomattavasti myönteisiä asioita enemmän. Suuri huoli on muun muassa se, että EU-rahoituksen taso Etelä-Savossa uhkaa pudota ratkaisevasti. Huolta aiheuttaa lisäksi liikennehankkeiden eteneminen eli mitä hankkeita maakunta saa mukaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon ja vaalipiiriuudistus, mutta ennen kaikkea kuntarakenneuudistus.

Viialainen esitteli
eräitä keskeisiä tilastoja maakuntaliiton kunnille kokoamasta tietopaketista. Yksi suurista huolenaiheista on se, että jos mitään ei tehdä maakunnan yrityksiltä loppuu työvoima.

Liiton keräämät
asiointi- ja muut tiedot osoittavat Viialaisen mukaan, että maakunnan laidalla olevat kunnat eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

- Oma kantani on, että Etelä-Savossa tarvitaan järkeviä, ihmisten arkeen perustuvia kuntaliitoksia. Keinotekoisia liitoksia ei pidä tehdä, ja isäntäkuntamalliin perustuvia ratkaisuja on myös harkittava. Uudistuksen lopputuloksena tulee olla kustannustehokas kunta- ja palvelurakenne, Viialainen tiivisti.

Pyydetyn puheenvuoron
maakuntavaltuustossa käytti kansanedustaja, Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Backman alusti sekä kuntarakenneuudistuksesta että Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän työstä. Hän toimii työryhmän puheenjohtajana.

Kuntarakenneuudistusta taustoittaessaan
Backman korosti, että uudistustyö jatkuu aiempien hallitusten linjausten pohjalta. Lainsäädäntö, jonka pohjalta uudistus etenee, on esimerkiksi säädetty vuonna 2007. Uudistusten taustalla on ollut laaja yksimielisyys.

Hän kiitti
eteläsavolaisia kuntia niiden liitosaktiivisuudesta ja kehotti kiivailijoita laittamaan jäitä hattuun. Uudistusmalleja on tulossa useita, hän lupasi.

- Kyse on
palveluiden järjestämisestä. Siltä pohjalta tulee luontainen kuntakoko, hän sanoi.

Kaikille kunnille
liitos ei hänen mukaansa ole kuitenkaan oikea ratkaisu, vaan paras ratkaisu voi esimerkiksi olla ns. vastuu- tai isäntäkuntamalli.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntauudistus keskustelutti maakuntavaltuustoa myönteisessä hengessä

28.11.2011


Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen on kuntarakenneuudistuksen tärkein tavoite, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 28. marraskuuta Mikkelissä.

- Tarvitaan vahvoja ja elinvoimaisia kuntia ja pidempiä työuria, jotta palvelut voidaan turvata. Kuntauudistus olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Pelkät kuntaliitokset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia, Toivakka sanoi.

Toivakan mielestä
kuntapäättäjien vastuu muutoksessa on erittäin suuri. Jos mitään ei tehdä, ovat seuraukset erityisesti muuttotappiosta kärsivässä ja vanhusvoittoisessa Etelä-Savossa dramaattiset. Muutaman vuoden kuluttua Etelä-Savo saattaa olla Suomen ainoa maakunta, jossa väestökehitys on kaikissa kunnissa negatiivinen. Toivakka käytti yhtenä esimerkkinä eteläsavolaisten kuntien ongelmista huoltosuhdetta, joka on maakunnan kaikissa kunnissa jo nyt huono.

Hyvän tulevaisuuden
eteen on kuntapäättäjien tehtävä kovasti töitä. Erityisesti Toivakka korosti yksimielisyyttä ja yhteisiä ponnisteluja oman maakunnan hyväksi. Päätökset tulee valmistella keskustellen.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen
nosti hyviksi maakunnallisiksi uutisiksi Viitostien kunnostustöiden etenemisen ja EU-komission tuoreen päätöksen, joka edistää ratkaisevasti Parikkalan kehittymistä kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi.

Huolenaiheita Viialainen listasi kuitenkin huomattavasti myönteisiä asioita enemmän. Suuri huoli on muun muassa se, että EU-rahoituksen taso Etelä-Savossa uhkaa pudota ratkaisevasti. Huolta aiheuttaa lisäksi liikennehankkeiden eteneminen eli mitä hankkeita maakunta saa mukaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon ja vaalipiiriuudistus, mutta ennen kaikkea kuntarakenneuudistus.

Viialainen esitteli
eräitä keskeisiä tilastoja maakuntaliiton kunnille kokoamasta tietopaketista. Yksi suurista huolenaiheista on se, että jos mitään ei tehdä maakunnan yrityksiltä loppuu työvoima.

Liiton keräämät
asiointi- ja muut tiedot osoittavat Viialaisen mukaan, että maakunnan laidalla olevat kunnat eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

- Oma kantani on, että Etelä-Savossa tarvitaan järkeviä, ihmisten arkeen perustuvia kuntaliitoksia. Keinotekoisia liitoksia ei pidä tehdä, ja isäntäkuntamalliin perustuvia ratkaisuja on myös harkittava. Uudistuksen lopputuloksena tulee olla kustannustehokas kunta- ja palvelurakenne, Viialainen tiivisti.

Pyydetyn puheenvuoron
maakuntavaltuustossa käytti kansanedustaja, Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Backman alusti sekä kuntarakenneuudistuksesta että Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän työstä. Hän toimii työryhmän puheenjohtajana.

Kuntarakenneuudistusta taustoittaessaan
Backman korosti, että uudistustyö jatkuu aiempien hallitusten linjausten pohjalta. Lainsäädäntö, jonka pohjalta uudistus etenee, on esimerkiksi säädetty vuonna 2007. Uudistusten taustalla on ollut laaja yksimielisyys.

Hän kiitti
eteläsavolaisia kuntia niiden liitosaktiivisuudesta ja kehotti kiivailijoita laittamaan jäitä hattuun. Uudistusmalleja on tulossa useita, hän lupasi.

- Kyse on
palveluiden järjestämisestä. Siltä pohjalta tulee luontainen kuntakoko, hän sanoi.

Kaikille kunnille
liitos ei hänen mukaansa ole kuitenkaan oikea ratkaisu, vaan paras ratkaisu voi esimerkiksi olla ns. vastuu- tai isäntäkuntamalli.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntauudistus keskustelutti maakuntavaltuustoa myönteisessä hengessä

28.11.2011


Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen on kuntarakenneuudistuksen tärkein tavoite, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 28. marraskuuta Mikkelissä.

- Tarvitaan vahvoja ja elinvoimaisia kuntia ja pidempiä työuria, jotta palvelut voidaan turvata. Kuntauudistus olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Pelkät kuntaliitokset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia, Toivakka sanoi.

Toivakan mielestä
kuntapäättäjien vastuu muutoksessa on erittäin suuri. Jos mitään ei tehdä, ovat seuraukset erityisesti muuttotappiosta kärsivässä ja vanhusvoittoisessa Etelä-Savossa dramaattiset. Muutaman vuoden kuluttua Etelä-Savo saattaa olla Suomen ainoa maakunta, jossa väestökehitys on kaikissa kunnissa negatiivinen. Toivakka käytti yhtenä esimerkkinä eteläsavolaisten kuntien ongelmista huoltosuhdetta, joka on maakunnan kaikissa kunnissa jo nyt huono.

Hyvän tulevaisuuden
eteen on kuntapäättäjien tehtävä kovasti töitä. Erityisesti Toivakka korosti yksimielisyyttä ja yhteisiä ponnisteluja oman maakunnan hyväksi. Päätökset tulee valmistella keskustellen.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen
nosti hyviksi maakunnallisiksi uutisiksi Viitostien kunnostustöiden etenemisen ja EU-komission tuoreen päätöksen, joka edistää ratkaisevasti Parikkalan kehittymistä kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi.

Huolenaiheita Viialainen listasi kuitenkin huomattavasti myönteisiä asioita enemmän. Suuri huoli on muun muassa se, että EU-rahoituksen taso Etelä-Savossa uhkaa pudota ratkaisevasti. Huolta aiheuttaa lisäksi liikennehankkeiden eteneminen eli mitä hankkeita maakunta saa mukaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon ja vaalipiiriuudistus, mutta ennen kaikkea kuntarakenneuudistus.

Viialainen esitteli
eräitä keskeisiä tilastoja maakuntaliiton kunnille kokoamasta tietopaketista. Yksi suurista huolenaiheista on se, että jos mitään ei tehdä maakunnan yrityksiltä loppuu työvoima.

Liiton keräämät
asiointi- ja muut tiedot osoittavat Viialaisen mukaan, että maakunnan laidalla olevat kunnat eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

- Oma kantani on, että Etelä-Savossa tarvitaan järkeviä, ihmisten arkeen perustuvia kuntaliitoksia. Keinotekoisia liitoksia ei pidä tehdä, ja isäntäkuntamalliin perustuvia ratkaisuja on myös harkittava. Uudistuksen lopputuloksena tulee olla kustannustehokas kunta- ja palvelurakenne, Viialainen tiivisti.

Pyydetyn puheenvuoron
maakuntavaltuustossa käytti kansanedustaja, Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Backman alusti sekä kuntarakenneuudistuksesta että Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän työstä. Hän toimii työryhmän puheenjohtajana.

Kuntarakenneuudistusta taustoittaessaan
Backman korosti, että uudistustyö jatkuu aiempien hallitusten linjausten pohjalta. Lainsäädäntö, jonka pohjalta uudistus etenee, on esimerkiksi säädetty vuonna 2007. Uudistusten taustalla on ollut laaja yksimielisyys.

Hän kiitti
eteläsavolaisia kuntia niiden liitosaktiivisuudesta ja kehotti kiivailijoita laittamaan jäitä hattuun. Uudistusmalleja on tulossa useita, hän lupasi.

- Kyse on
palveluiden järjestämisestä. Siltä pohjalta tulee luontainen kuntakoko, hän sanoi.

Kaikille kunnille
liitos ei hänen mukaansa ole kuitenkaan oikea ratkaisu, vaan paras ratkaisu voi esimerkiksi olla ns. vastuu- tai isäntäkuntamalli.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Kuntauudistus keskustelutti maakuntavaltuustoa myönteisessä hengessä

28.11.2011


Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen on kuntarakenneuudistuksen tärkein tavoite, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 28. marraskuuta Mikkelissä.

- Tarvitaan vahvoja ja elinvoimaisia kuntia ja pidempiä työuria, jotta palvelut voidaan turvata. Kuntauudistus olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Pelkät kuntaliitokset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia, Toivakka sanoi.

Toivakan mielestä
kuntapäättäjien vastuu muutoksessa on erittäin suuri. Jos mitään ei tehdä, ovat seuraukset erityisesti muuttotappiosta kärsivässä ja vanhusvoittoisessa Etelä-Savossa dramaattiset. Muutaman vuoden kuluttua Etelä-Savo saattaa olla Suomen ainoa maakunta, jossa väestökehitys on kaikissa kunnissa negatiivinen. Toivakka käytti yhtenä esimerkkinä eteläsavolaisten kuntien ongelmista huoltosuhdetta, joka on maakunnan kaikissa kunnissa jo nyt huono.

Hyvän tulevaisuuden
eteen on kuntapäättäjien tehtävä kovasti töitä. Erityisesti Toivakka korosti yksimielisyyttä ja yhteisiä ponnisteluja oman maakunnan hyväksi. Päätökset tulee valmistella keskustellen.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen
nosti hyviksi maakunnallisiksi uutisiksi Viitostien kunnostustöiden etenemisen ja EU-komission tuoreen päätöksen, joka edistää ratkaisevasti Parikkalan kehittymistä kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi.

Huolenaiheita Viialainen listasi kuitenkin huomattavasti myönteisiä asioita enemmän. Suuri huoli on muun muassa se, että EU-rahoituksen taso Etelä-Savossa uhkaa pudota ratkaisevasti. Huolta aiheuttaa lisäksi liikennehankkeiden eteneminen eli mitä hankkeita maakunta saa mukaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon ja vaalipiiriuudistus, mutta ennen kaikkea kuntarakenneuudistus.

Viialainen esitteli
eräitä keskeisiä tilastoja maakuntaliiton kunnille kokoamasta tietopaketista. Yksi suurista huolenaiheista on se, että jos mitään ei tehdä maakunnan yrityksiltä loppuu työvoima.

Liiton keräämät
asiointi- ja muut tiedot osoittavat Viialaisen mukaan, että maakunnan laidalla olevat kunnat eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

- Oma kantani on, että Etelä-Savossa tarvitaan järkeviä, ihmisten arkeen perustuvia kuntaliitoksia. Keinotekoisia liitoksia ei pidä tehdä, ja isäntäkuntamalliin perustuvia ratkaisuja on myös harkittava. Uudistuksen lopputuloksena tulee olla kustannustehokas kunta- ja palvelurakenne, Viialainen tiivisti.

Pyydetyn puheenvuoron
maakuntavaltuustossa käytti kansanedustaja, Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Backman alusti sekä kuntarakenneuudistuksesta että Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän työstä. Hän toimii työryhmän puheenjohtajana.

Kuntarakenneuudistusta taustoittaessaan
Backman korosti, että uudistustyö jatkuu aiempien hallitusten linjausten pohjalta. Lainsäädäntö, jonka pohjalta uudistus etenee, on esimerkiksi säädetty vuonna 2007. Uudistusten taustalla on ollut laaja yksimielisyys.

Hän kiitti
eteläsavolaisia kuntia niiden liitosaktiivisuudesta ja kehotti kiivailijoita laittamaan jäitä hattuun. Uudistusmalleja on tulossa useita, hän lupasi.

- Kyse on
palveluiden järjestämisestä. Siltä pohjalta tulee luontainen kuntakoko, hän sanoi.

Kaikille kunnille
liitos ei hänen mukaansa ole kuitenkaan oikea ratkaisu, vaan paras ratkaisu voi esimerkiksi olla ns. vastuu- tai isäntäkuntamalli.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010