Maakuntavaltuusto koolla Ristiinassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne huolestuttaa

26.11.2012

- Sosiaali- ja terveyshuollon uudistamisella on Etelä-Savossa todella kiire. Nykytilanne on kestämätön, sanoi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 26. marraskuuta Ristiinassa.

Etelä-Savon kuntien talous ei Toivakan mukaan kestä kahta pientä sairaanhoitopiiriä. Järkevintä on tiivistää edelleen Mikkelin ja Savonlinnan välistä yhteistyötä.

- Kuntarakenteiden uudistustyö on aloitettava ja siinä on katsottava kauemmas kuin lähitulevaisuuteen. Kyse on eteläsavolaisten hyvinvoinnista. Haasteet ovat tiedossa. Nyt kuntapäättäjien on viisasta pohtia, mitä voimme tehdä turvataksemme palvelut.

Alueelliset erot ja erityispiirteet on Toivakan mukaan selvitettävä. Jos mitään ei tehdä, edessä ovat rajut kuntaveron kiristykset. Veroprosentti saattaa kivuta yli kolmenkymmenen prosentin.


Etelä-Savon nykyinen maakuntavaltuusto piti viimeisen kokouksensa 26. marraskuuta Ristiinassa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen (oik.) ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska (vas.) kiittivät valtuustoa luotsanneita puheenjohtajia pieksämäkeläistä Eino Törröstä, savonlinnalaista Jarkko Wuorista ja mikkeliläistä Lenita Toivakkaa.

Puheessaan Toivakka nosti esiin myös tiemäärärahat ja erityisesti Etelä-Savoa huolettavat Viitostien korjaukset Mikkelin ja Juvan välillä. Toivakka kertoi saaneensa liikenne- ja viestintäministeriöstä lupauksen, että tie toteutetaan uuteen tielinjaan.

Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ovat Toivakan mukaan rankat. Leikkauksia tehtäessä on kuunneltava erityisesti elinkeinoelämän tarpeita, sillä yritysten menestys ratkaisee koko Etelä-Savon menestyksen. Toivakka sanoi.

Keskusarkiston sijaintiin Toivakka otti kantaa toteamalla, etteivät eteläsavolaiset päättäjät voi missään nimessä hyväksyä sitä, että opetusministeriön vaihtoehtoinen halpa tilaratkaisu syrjäyttää Mikkelin keskusarkiston sijaintipaikkakuntana.


Taistelu kovenee

- Olemmeko menossa kohti aurinkoa vai atrain kädessä kohti uhkaavaa sumua, kysyi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja totesi, että myrsky on kova.

Kakriainen odottaa Etelä-Savolle kovenevaa taistelua omista eduista. Hän otti esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen supistukset.

- Etelä-Savossa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on kasvuintoa ja jotka tarvitsevat niin työvoimaa kuin hyvää infrastruktuuria. Jos kotimaasta ei löydy työvoimaa, pitää sitä hakea aktiivisesti muualta Ruotsin malliin.


Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, savonlinnalainen Jarkko Wuorinen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja, mikkeliläinen Markku Kakriainen seurasivat tarkkana valtuuston kokouspuheenvuoroja.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen nosti esiin huolensa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista. Tavoitteena on onnistua turvaamaan maakuntaan ympärivuorokautinen päivystys.

- Oleellista on löytää sote-asiaan maakunnalle ja sen asukkaille hyvä ratkaisu. Jos hanskaamme soten, tämä maakunta selviää, Viialainen uskoo.

- Viitostien korjaamisessa ei pitäisi näpelöidä valmisteltua tiesuunnitelmaa, vaan edetä sen mukaisesti; Viialainen korosti. – Laskelmien mukaan tien parantaminen vanhaan tielinjaan tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen rakentaminen.


Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Suomen hallituksen on kunnioitettava alueiden vahvuuksia hallitusohjelman mukaisesti, vaati keskustan ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja ja maakuntavaltuutettu Jari Leppä.

Maakunnalta itseltään Leppä vaati yhteinäisyyttä.

- Meiltä itseltämme on tultava selkeä viesti, että haluamme kehittää tätä maakuntaa ja että tahtotilamme on yhteinen, Leppä sanoi. Selkeä viesti on tultava niin kuntarakenteista kuin sairaanhoitopiiriratkaisuista.

- Meidän on myös perusteltua olettaa, että yhteistä tahtotilaamme kuunnellaan. Maan hallituksen jälki on kuitenkin ollut tyrmäävä. Etelä-Savon strategia ei toteudu, jos hallituksen linja säilyy tällaisena kuin se on ollut. Havaittavissa on maakuntien alasajoa, mitä emme pidä hyvänä.

Reipasta kritiikkiä keskustalta sai myös hallituksen ”sekasotkuinen” liikennepolitiikka ja koulutuspaikkaleikkaukset.

- Keskusta ei hyväksy hallituksen liikennepoliittista poukkoilua. Edellytämme johdonmukaisuutta, jotta isot hankkeet pääsevät etenemään. Toisen asteen aloituspaikkojen leikkaukset eivät myöskään meille käy.


Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoro

- Etelä-Savo tarvitsee tuotannollisia teollisuustyöpaikkoja ja palvelutyöpaikkoja voidakseen turvata maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Satu Taavitsainen.

- Meille on kyllä tulijoita, mikäli vain on työpaikkoja.

Tulevaisuudessa yritysten hyvinvoinnissa korostuvat sosiaalidemokraattien mielestä muun muassa niukkuustuotteet ja -palvelut, esimerkiksi ympäristöä säästävät tuotteet ja palvelut ja digitaalisuus.

- Sijainti muuttaa merkitystään – yrityksellä voi olla toimintaa Etelä-Savossa mutta samalla se voi olla täysin maailmanlaajuisesti verkottunut. Meidän pitää tarjota etuja suhteessa muihin paikkakuntiin, jotta yritystoiminnan siivu saadaan meille.

- Etumme on Etelä-Savon laadukas puhdas luonnonympäristö, joka on valtti ajatellen kansalaisia ja yrityksiä. Monipaikka-asumisen ja etätyön yleistyessä alueemme muodostaa houkuttelevan vaihtoehdon tehdä työtä ja asua. Lähiruoka ja luomu ovat valtteja Suomelle ja luontaisia alueemme vahvuuksia.

Työpaikkojen ylläpitämiseen ja uusien luomiseen Etelä-Savo tarvitsee Taavitsaisen mukaan ehdottomasti myös hyvät liikenneyhteydet ja maan hallituksen on toteutettava lupauksensa eli että Valtatie 5 välillä Mikkeli-Juva rakennetaan suunnitelmien mukaisesti uuteen maastokäytävään, nykyisen tien länsipuolelle.

Kuntauudistuksessa Etelä-Savo tarvitsee myös vahvoja maaseutukuntia. Esimerkeiksi Taavitsainen nosti Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen maakunnassa. Koulutuspaikkajako ei saa vaarantaa yritysten työvoiman saantia, mikä tarkoittaa Itä-Suomeen suunniteltujen aloituspaikkaleikkausten kohtuullistamista.


Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ovat kokoomuksen mielestä avaimet Etelä-Savon hyvinvointiin. Yhdessä toimimista maakunta tarvitsee kaikilta, niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen.

Painopisteinä tulee olla maakuntastrategian keskeinen kohta menestyvä yritystoiminta. Kuntarakenteita ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava. Valtatie 5:n ja arkistolaitoksen kohtalo huolettavat myös kokoomusta.


Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Vihreät tukivat ryhmäpuheenvuorossaan tuulivoimaa. Etelä-Savon tuulivoimakaavasta on tulossa koko Suomen tiukin, mikä on erittäin huono asia muun muassa Pieksämäelle, sanoi ryhmäpuheenvuorossa Martta Kantele.

- Etelä-Savossa tuuliolot ovat Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan hyvät. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja tavoitteena tulee olla turvata tuulivoimateollisuuden toimintaedellytykset maakunnassa.

Vihreät tekivät muutaman tuulivoimaa ja liiton kansalaistiedottamista koskevan muutosesityksen maakuntastrategiaan ja maakuntaliiton vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan.


Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorot

Perussuomalaiset yhtyivät ryhmäpuheenvuorossaan Pekka Leskisen suulla täysin keskustan puheenvuoroon.

Kristillisdemokraattien puheenvuorossa Olavi Kietäväinen muistutti Etelä-Savon Venäjä-mahdollisuuksista.

- Aurinko nousee idästä, hän sanoi.

- Vahvuutemme metsät ja vedet ja vesistöihin pohjautuvat matkailu sekä uusi tekniikka tuovat meille työtä ja menestystä. Liikennesuunnitelmat on toteutettava ja myös pienistä teistä pidettävä huolta, hän sanoi.

Yksittäisiä valtuutettuja puhuttivat muun muassa maakunnan tuulivoima- ja muut energiaratkaisut sekä kuntauudistus ja koulutuspaikat.


Valtuusto hyväksyi maakuntastrategian tarkistuksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistuksen. Tarkistusprossissa maakuntaliitto päivitti strategiaa siten, että se vastaa vuoden 2020 haasteisiin. Aikatähtäin siirtyi näin viisi vuotta eteenpäin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen.

Uudeksi keskeiseksi maakunnan menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita. Niiden sisällöt täsmentyivät aiemmasta.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksissä strategia painottaa erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia, mutta korostaa myös, että Venäjä-näkökulma on pidettävä mielessä kaikessa kehittämistoiminnassa.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.

Nykyinen maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian ensimmäisessä kokouksessaan keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi. Vuonna 2013 liitto päivittää nykyisen maakuntaohjelman.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Vähittäiskauppa ja tuulivoima tarvitsevat maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Muun muassa tämä seudullinen tarve tuli esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa.
Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013. Maakuntakaavan päivitystarvetta maakuntavaltuustolle esitteli aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen.


Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Tuulivoimakaava tulee yleisön nähtäville 3. joulukuuta. Kommentteja voi antaa tammikuun 2013 loppuun.
Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisistä päättää maakuntahallitus.


Luonnonvarojen kaavatarve selvitetään

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään.

Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Maakuntavaltuusto sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Maakuntaliiton toiminta 2013

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukset, useat keskeiset lakimuutokset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa painopisteenä on muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman ja päättää nykyisen EU-ohjelmakauden rakennerahastohankkeet ja -ohjelmat sekä osallistuu aktiivisesti uuden rakennerahastokauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminnalliset tavoitteet eräin pienin lisäyksin.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Huhtikuussa Etelä-Savo saa uuden maakuntavaltuuston

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu Etelä-Savossa yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Ristiinan kokous oli nykyisen maakuntavaltuuston viimeinen kokous. Kuntien edustajainkokous valitsee Etelä-Savolle uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Uudessa maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä (nykyisessä 72), joista 24 edustaa keskustaa, 18 sosiaalidemokraatteja, 13 kokoomusta, 5 perussuomalaisia, 3 vihreitä, 3 kristillisdemokraatteja ja 1 vasemmistoliittoa. Valtuuston pieneneminen johtuu väestön vähenemisestä ja kuntaliitoksista.

Maakuntavaltuuston poliittinen koostumus määräytyy kunnallisvaalien perusteella. Valtuustossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä.

Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 27. toukokuuta. Tuolloin se valitsee Etelä-Savolle muun muassa maakuntahallituksen.

Valtuuston kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräin pienehköin täsmennyksin

Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouspäätöksistä antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen, puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto koolla Ristiinassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne huolestuttaa

26.11.2012

- Sosiaali- ja terveyshuollon uudistamisella on Etelä-Savossa todella kiire. Nykytilanne on kestämätön, sanoi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 26. marraskuuta Ristiinassa.

Etelä-Savon kuntien talous ei Toivakan mukaan kestä kahta pientä sairaanhoitopiiriä. Järkevintä on tiivistää edelleen Mikkelin ja Savonlinnan välistä yhteistyötä.

- Kuntarakenteiden uudistustyö on aloitettava ja siinä on katsottava kauemmas kuin lähitulevaisuuteen. Kyse on eteläsavolaisten hyvinvoinnista. Haasteet ovat tiedossa. Nyt kuntapäättäjien on viisasta pohtia, mitä voimme tehdä turvataksemme palvelut.

Alueelliset erot ja erityispiirteet on Toivakan mukaan selvitettävä. Jos mitään ei tehdä, edessä ovat rajut kuntaveron kiristykset. Veroprosentti saattaa kivuta yli kolmenkymmenen prosentin.


Etelä-Savon nykyinen maakuntavaltuusto piti viimeisen kokouksensa 26. marraskuuta Ristiinassa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen (oik.) ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska (vas.) kiittivät valtuustoa luotsanneita puheenjohtajia pieksämäkeläistä Eino Törröstä, savonlinnalaista Jarkko Wuorista ja mikkeliläistä Lenita Toivakkaa.

Puheessaan Toivakka nosti esiin myös tiemäärärahat ja erityisesti Etelä-Savoa huolettavat Viitostien korjaukset Mikkelin ja Juvan välillä. Toivakka kertoi saaneensa liikenne- ja viestintäministeriöstä lupauksen, että tie toteutetaan uuteen tielinjaan.

Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ovat Toivakan mukaan rankat. Leikkauksia tehtäessä on kuunneltava erityisesti elinkeinoelämän tarpeita, sillä yritysten menestys ratkaisee koko Etelä-Savon menestyksen. Toivakka sanoi.

Keskusarkiston sijaintiin Toivakka otti kantaa toteamalla, etteivät eteläsavolaiset päättäjät voi missään nimessä hyväksyä sitä, että opetusministeriön vaihtoehtoinen halpa tilaratkaisu syrjäyttää Mikkelin keskusarkiston sijaintipaikkakuntana.


Taistelu kovenee

- Olemmeko menossa kohti aurinkoa vai atrain kädessä kohti uhkaavaa sumua, kysyi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja totesi, että myrsky on kova.

Kakriainen odottaa Etelä-Savolle kovenevaa taistelua omista eduista. Hän otti esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen supistukset.

- Etelä-Savossa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on kasvuintoa ja jotka tarvitsevat niin työvoimaa kuin hyvää infrastruktuuria. Jos kotimaasta ei löydy työvoimaa, pitää sitä hakea aktiivisesti muualta Ruotsin malliin.


Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, savonlinnalainen Jarkko Wuorinen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja, mikkeliläinen Markku Kakriainen seurasivat tarkkana valtuuston kokouspuheenvuoroja.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen nosti esiin huolensa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista. Tavoitteena on onnistua turvaamaan maakuntaan ympärivuorokautinen päivystys.

- Oleellista on löytää sote-asiaan maakunnalle ja sen asukkaille hyvä ratkaisu. Jos hanskaamme soten, tämä maakunta selviää, Viialainen uskoo.

- Viitostien korjaamisessa ei pitäisi näpelöidä valmisteltua tiesuunnitelmaa, vaan edetä sen mukaisesti; Viialainen korosti. – Laskelmien mukaan tien parantaminen vanhaan tielinjaan tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen rakentaminen.


Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Suomen hallituksen on kunnioitettava alueiden vahvuuksia hallitusohjelman mukaisesti, vaati keskustan ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja ja maakuntavaltuutettu Jari Leppä.

Maakunnalta itseltään Leppä vaati yhteinäisyyttä.

- Meiltä itseltämme on tultava selkeä viesti, että haluamme kehittää tätä maakuntaa ja että tahtotilamme on yhteinen, Leppä sanoi. Selkeä viesti on tultava niin kuntarakenteista kuin sairaanhoitopiiriratkaisuista.

- Meidän on myös perusteltua olettaa, että yhteistä tahtotilaamme kuunnellaan. Maan hallituksen jälki on kuitenkin ollut tyrmäävä. Etelä-Savon strategia ei toteudu, jos hallituksen linja säilyy tällaisena kuin se on ollut. Havaittavissa on maakuntien alasajoa, mitä emme pidä hyvänä.

Reipasta kritiikkiä keskustalta sai myös hallituksen ”sekasotkuinen” liikennepolitiikka ja koulutuspaikkaleikkaukset.

- Keskusta ei hyväksy hallituksen liikennepoliittista poukkoilua. Edellytämme johdonmukaisuutta, jotta isot hankkeet pääsevät etenemään. Toisen asteen aloituspaikkojen leikkaukset eivät myöskään meille käy.


Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoro

- Etelä-Savo tarvitsee tuotannollisia teollisuustyöpaikkoja ja palvelutyöpaikkoja voidakseen turvata maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Satu Taavitsainen.

- Meille on kyllä tulijoita, mikäli vain on työpaikkoja.

Tulevaisuudessa yritysten hyvinvoinnissa korostuvat sosiaalidemokraattien mielestä muun muassa niukkuustuotteet ja -palvelut, esimerkiksi ympäristöä säästävät tuotteet ja palvelut ja digitaalisuus.

- Sijainti muuttaa merkitystään – yrityksellä voi olla toimintaa Etelä-Savossa mutta samalla se voi olla täysin maailmanlaajuisesti verkottunut. Meidän pitää tarjota etuja suhteessa muihin paikkakuntiin, jotta yritystoiminnan siivu saadaan meille.

- Etumme on Etelä-Savon laadukas puhdas luonnonympäristö, joka on valtti ajatellen kansalaisia ja yrityksiä. Monipaikka-asumisen ja etätyön yleistyessä alueemme muodostaa houkuttelevan vaihtoehdon tehdä työtä ja asua. Lähiruoka ja luomu ovat valtteja Suomelle ja luontaisia alueemme vahvuuksia.

Työpaikkojen ylläpitämiseen ja uusien luomiseen Etelä-Savo tarvitsee Taavitsaisen mukaan ehdottomasti myös hyvät liikenneyhteydet ja maan hallituksen on toteutettava lupauksensa eli että Valtatie 5 välillä Mikkeli-Juva rakennetaan suunnitelmien mukaisesti uuteen maastokäytävään, nykyisen tien länsipuolelle.

Kuntauudistuksessa Etelä-Savo tarvitsee myös vahvoja maaseutukuntia. Esimerkeiksi Taavitsainen nosti Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen maakunnassa. Koulutuspaikkajako ei saa vaarantaa yritysten työvoiman saantia, mikä tarkoittaa Itä-Suomeen suunniteltujen aloituspaikkaleikkausten kohtuullistamista.


Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ovat kokoomuksen mielestä avaimet Etelä-Savon hyvinvointiin. Yhdessä toimimista maakunta tarvitsee kaikilta, niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen.

Painopisteinä tulee olla maakuntastrategian keskeinen kohta menestyvä yritystoiminta. Kuntarakenteita ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava. Valtatie 5:n ja arkistolaitoksen kohtalo huolettavat myös kokoomusta.


Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Vihreät tukivat ryhmäpuheenvuorossaan tuulivoimaa. Etelä-Savon tuulivoimakaavasta on tulossa koko Suomen tiukin, mikä on erittäin huono asia muun muassa Pieksämäelle, sanoi ryhmäpuheenvuorossa Martta Kantele.

- Etelä-Savossa tuuliolot ovat Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan hyvät. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja tavoitteena tulee olla turvata tuulivoimateollisuuden toimintaedellytykset maakunnassa.

Vihreät tekivät muutaman tuulivoimaa ja liiton kansalaistiedottamista koskevan muutosesityksen maakuntastrategiaan ja maakuntaliiton vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan.


Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorot

Perussuomalaiset yhtyivät ryhmäpuheenvuorossaan Pekka Leskisen suulla täysin keskustan puheenvuoroon.

Kristillisdemokraattien puheenvuorossa Olavi Kietäväinen muistutti Etelä-Savon Venäjä-mahdollisuuksista.

- Aurinko nousee idästä, hän sanoi.

- Vahvuutemme metsät ja vedet ja vesistöihin pohjautuvat matkailu sekä uusi tekniikka tuovat meille työtä ja menestystä. Liikennesuunnitelmat on toteutettava ja myös pienistä teistä pidettävä huolta, hän sanoi.

Yksittäisiä valtuutettuja puhuttivat muun muassa maakunnan tuulivoima- ja muut energiaratkaisut sekä kuntauudistus ja koulutuspaikat.


Valtuusto hyväksyi maakuntastrategian tarkistuksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistuksen. Tarkistusprossissa maakuntaliitto päivitti strategiaa siten, että se vastaa vuoden 2020 haasteisiin. Aikatähtäin siirtyi näin viisi vuotta eteenpäin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen.

Uudeksi keskeiseksi maakunnan menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita. Niiden sisällöt täsmentyivät aiemmasta.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksissä strategia painottaa erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia, mutta korostaa myös, että Venäjä-näkökulma on pidettävä mielessä kaikessa kehittämistoiminnassa.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.

Nykyinen maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian ensimmäisessä kokouksessaan keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi. Vuonna 2013 liitto päivittää nykyisen maakuntaohjelman.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Vähittäiskauppa ja tuulivoima tarvitsevat maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Muun muassa tämä seudullinen tarve tuli esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa.
Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013. Maakuntakaavan päivitystarvetta maakuntavaltuustolle esitteli aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen.


Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Tuulivoimakaava tulee yleisön nähtäville 3. joulukuuta. Kommentteja voi antaa tammikuun 2013 loppuun.
Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisistä päättää maakuntahallitus.


Luonnonvarojen kaavatarve selvitetään

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään.

Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Maakuntavaltuusto sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Maakuntaliiton toiminta 2013

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukset, useat keskeiset lakimuutokset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa painopisteenä on muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman ja päättää nykyisen EU-ohjelmakauden rakennerahastohankkeet ja -ohjelmat sekä osallistuu aktiivisesti uuden rakennerahastokauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminnalliset tavoitteet eräin pienin lisäyksin.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Huhtikuussa Etelä-Savo saa uuden maakuntavaltuuston

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu Etelä-Savossa yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Ristiinan kokous oli nykyisen maakuntavaltuuston viimeinen kokous. Kuntien edustajainkokous valitsee Etelä-Savolle uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Uudessa maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä (nykyisessä 72), joista 24 edustaa keskustaa, 18 sosiaalidemokraatteja, 13 kokoomusta, 5 perussuomalaisia, 3 vihreitä, 3 kristillisdemokraatteja ja 1 vasemmistoliittoa. Valtuuston pieneneminen johtuu väestön vähenemisestä ja kuntaliitoksista.

Maakuntavaltuuston poliittinen koostumus määräytyy kunnallisvaalien perusteella. Valtuustossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä.

Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 27. toukokuuta. Tuolloin se valitsee Etelä-Savolle muun muassa maakuntahallituksen.

Valtuuston kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräin pienehköin täsmennyksin

Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouspäätöksistä antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen, puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto koolla Ristiinassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne huolestuttaa

26.11.2012

- Sosiaali- ja terveyshuollon uudistamisella on Etelä-Savossa todella kiire. Nykytilanne on kestämätön, sanoi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 26. marraskuuta Ristiinassa.

Etelä-Savon kuntien talous ei Toivakan mukaan kestä kahta pientä sairaanhoitopiiriä. Järkevintä on tiivistää edelleen Mikkelin ja Savonlinnan välistä yhteistyötä.

- Kuntarakenteiden uudistustyö on aloitettava ja siinä on katsottava kauemmas kuin lähitulevaisuuteen. Kyse on eteläsavolaisten hyvinvoinnista. Haasteet ovat tiedossa. Nyt kuntapäättäjien on viisasta pohtia, mitä voimme tehdä turvataksemme palvelut.

Alueelliset erot ja erityispiirteet on Toivakan mukaan selvitettävä. Jos mitään ei tehdä, edessä ovat rajut kuntaveron kiristykset. Veroprosentti saattaa kivuta yli kolmenkymmenen prosentin.


Etelä-Savon nykyinen maakuntavaltuusto piti viimeisen kokouksensa 26. marraskuuta Ristiinassa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen (oik.) ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska (vas.) kiittivät valtuustoa luotsanneita puheenjohtajia pieksämäkeläistä Eino Törröstä, savonlinnalaista Jarkko Wuorista ja mikkeliläistä Lenita Toivakkaa.

Puheessaan Toivakka nosti esiin myös tiemäärärahat ja erityisesti Etelä-Savoa huolettavat Viitostien korjaukset Mikkelin ja Juvan välillä. Toivakka kertoi saaneensa liikenne- ja viestintäministeriöstä lupauksen, että tie toteutetaan uuteen tielinjaan.

Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ovat Toivakan mukaan rankat. Leikkauksia tehtäessä on kuunneltava erityisesti elinkeinoelämän tarpeita, sillä yritysten menestys ratkaisee koko Etelä-Savon menestyksen. Toivakka sanoi.

Keskusarkiston sijaintiin Toivakka otti kantaa toteamalla, etteivät eteläsavolaiset päättäjät voi missään nimessä hyväksyä sitä, että opetusministeriön vaihtoehtoinen halpa tilaratkaisu syrjäyttää Mikkelin keskusarkiston sijaintipaikkakuntana.


Taistelu kovenee

- Olemmeko menossa kohti aurinkoa vai atrain kädessä kohti uhkaavaa sumua, kysyi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja totesi, että myrsky on kova.

Kakriainen odottaa Etelä-Savolle kovenevaa taistelua omista eduista. Hän otti esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen supistukset.

- Etelä-Savossa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on kasvuintoa ja jotka tarvitsevat niin työvoimaa kuin hyvää infrastruktuuria. Jos kotimaasta ei löydy työvoimaa, pitää sitä hakea aktiivisesti muualta Ruotsin malliin.


Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, savonlinnalainen Jarkko Wuorinen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja, mikkeliläinen Markku Kakriainen seurasivat tarkkana valtuuston kokouspuheenvuoroja.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen nosti esiin huolensa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista. Tavoitteena on onnistua turvaamaan maakuntaan ympärivuorokautinen päivystys.

- Oleellista on löytää sote-asiaan maakunnalle ja sen asukkaille hyvä ratkaisu. Jos hanskaamme soten, tämä maakunta selviää, Viialainen uskoo.

- Viitostien korjaamisessa ei pitäisi näpelöidä valmisteltua tiesuunnitelmaa, vaan edetä sen mukaisesti; Viialainen korosti. – Laskelmien mukaan tien parantaminen vanhaan tielinjaan tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen rakentaminen.


Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Suomen hallituksen on kunnioitettava alueiden vahvuuksia hallitusohjelman mukaisesti, vaati keskustan ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja ja maakuntavaltuutettu Jari Leppä.

Maakunnalta itseltään Leppä vaati yhteinäisyyttä.

- Meiltä itseltämme on tultava selkeä viesti, että haluamme kehittää tätä maakuntaa ja että tahtotilamme on yhteinen, Leppä sanoi. Selkeä viesti on tultava niin kuntarakenteista kuin sairaanhoitopiiriratkaisuista.

- Meidän on myös perusteltua olettaa, että yhteistä tahtotilaamme kuunnellaan. Maan hallituksen jälki on kuitenkin ollut tyrmäävä. Etelä-Savon strategia ei toteudu, jos hallituksen linja säilyy tällaisena kuin se on ollut. Havaittavissa on maakuntien alasajoa, mitä emme pidä hyvänä.

Reipasta kritiikkiä keskustalta sai myös hallituksen ”sekasotkuinen” liikennepolitiikka ja koulutuspaikkaleikkaukset.

- Keskusta ei hyväksy hallituksen liikennepoliittista poukkoilua. Edellytämme johdonmukaisuutta, jotta isot hankkeet pääsevät etenemään. Toisen asteen aloituspaikkojen leikkaukset eivät myöskään meille käy.


Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoro

- Etelä-Savo tarvitsee tuotannollisia teollisuustyöpaikkoja ja palvelutyöpaikkoja voidakseen turvata maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Satu Taavitsainen.

- Meille on kyllä tulijoita, mikäli vain on työpaikkoja.

Tulevaisuudessa yritysten hyvinvoinnissa korostuvat sosiaalidemokraattien mielestä muun muassa niukkuustuotteet ja -palvelut, esimerkiksi ympäristöä säästävät tuotteet ja palvelut ja digitaalisuus.

- Sijainti muuttaa merkitystään – yrityksellä voi olla toimintaa Etelä-Savossa mutta samalla se voi olla täysin maailmanlaajuisesti verkottunut. Meidän pitää tarjota etuja suhteessa muihin paikkakuntiin, jotta yritystoiminnan siivu saadaan meille.

- Etumme on Etelä-Savon laadukas puhdas luonnonympäristö, joka on valtti ajatellen kansalaisia ja yrityksiä. Monipaikka-asumisen ja etätyön yleistyessä alueemme muodostaa houkuttelevan vaihtoehdon tehdä työtä ja asua. Lähiruoka ja luomu ovat valtteja Suomelle ja luontaisia alueemme vahvuuksia.

Työpaikkojen ylläpitämiseen ja uusien luomiseen Etelä-Savo tarvitsee Taavitsaisen mukaan ehdottomasti myös hyvät liikenneyhteydet ja maan hallituksen on toteutettava lupauksensa eli että Valtatie 5 välillä Mikkeli-Juva rakennetaan suunnitelmien mukaisesti uuteen maastokäytävään, nykyisen tien länsipuolelle.

Kuntauudistuksessa Etelä-Savo tarvitsee myös vahvoja maaseutukuntia. Esimerkeiksi Taavitsainen nosti Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen maakunnassa. Koulutuspaikkajako ei saa vaarantaa yritysten työvoiman saantia, mikä tarkoittaa Itä-Suomeen suunniteltujen aloituspaikkaleikkausten kohtuullistamista.


Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ovat kokoomuksen mielestä avaimet Etelä-Savon hyvinvointiin. Yhdessä toimimista maakunta tarvitsee kaikilta, niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen.

Painopisteinä tulee olla maakuntastrategian keskeinen kohta menestyvä yritystoiminta. Kuntarakenteita ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava. Valtatie 5:n ja arkistolaitoksen kohtalo huolettavat myös kokoomusta.


Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Vihreät tukivat ryhmäpuheenvuorossaan tuulivoimaa. Etelä-Savon tuulivoimakaavasta on tulossa koko Suomen tiukin, mikä on erittäin huono asia muun muassa Pieksämäelle, sanoi ryhmäpuheenvuorossa Martta Kantele.

- Etelä-Savossa tuuliolot ovat Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan hyvät. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja tavoitteena tulee olla turvata tuulivoimateollisuuden toimintaedellytykset maakunnassa.

Vihreät tekivät muutaman tuulivoimaa ja liiton kansalaistiedottamista koskevan muutosesityksen maakuntastrategiaan ja maakuntaliiton vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan.


Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorot

Perussuomalaiset yhtyivät ryhmäpuheenvuorossaan Pekka Leskisen suulla täysin keskustan puheenvuoroon.

Kristillisdemokraattien puheenvuorossa Olavi Kietäväinen muistutti Etelä-Savon Venäjä-mahdollisuuksista.

- Aurinko nousee idästä, hän sanoi.

- Vahvuutemme metsät ja vedet ja vesistöihin pohjautuvat matkailu sekä uusi tekniikka tuovat meille työtä ja menestystä. Liikennesuunnitelmat on toteutettava ja myös pienistä teistä pidettävä huolta, hän sanoi.

Yksittäisiä valtuutettuja puhuttivat muun muassa maakunnan tuulivoima- ja muut energiaratkaisut sekä kuntauudistus ja koulutuspaikat.


Valtuusto hyväksyi maakuntastrategian tarkistuksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistuksen. Tarkistusprossissa maakuntaliitto päivitti strategiaa siten, että se vastaa vuoden 2020 haasteisiin. Aikatähtäin siirtyi näin viisi vuotta eteenpäin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen.

Uudeksi keskeiseksi maakunnan menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita. Niiden sisällöt täsmentyivät aiemmasta.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksissä strategia painottaa erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia, mutta korostaa myös, että Venäjä-näkökulma on pidettävä mielessä kaikessa kehittämistoiminnassa.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.

Nykyinen maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian ensimmäisessä kokouksessaan keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi. Vuonna 2013 liitto päivittää nykyisen maakuntaohjelman.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Vähittäiskauppa ja tuulivoima tarvitsevat maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Muun muassa tämä seudullinen tarve tuli esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa.
Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013. Maakuntakaavan päivitystarvetta maakuntavaltuustolle esitteli aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen.


Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Tuulivoimakaava tulee yleisön nähtäville 3. joulukuuta. Kommentteja voi antaa tammikuun 2013 loppuun.
Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisistä päättää maakuntahallitus.


Luonnonvarojen kaavatarve selvitetään

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään.

Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Maakuntavaltuusto sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Maakuntaliiton toiminta 2013

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukset, useat keskeiset lakimuutokset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa painopisteenä on muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman ja päättää nykyisen EU-ohjelmakauden rakennerahastohankkeet ja -ohjelmat sekä osallistuu aktiivisesti uuden rakennerahastokauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminnalliset tavoitteet eräin pienin lisäyksin.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Huhtikuussa Etelä-Savo saa uuden maakuntavaltuuston

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu Etelä-Savossa yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Ristiinan kokous oli nykyisen maakuntavaltuuston viimeinen kokous. Kuntien edustajainkokous valitsee Etelä-Savolle uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Uudessa maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä (nykyisessä 72), joista 24 edustaa keskustaa, 18 sosiaalidemokraatteja, 13 kokoomusta, 5 perussuomalaisia, 3 vihreitä, 3 kristillisdemokraatteja ja 1 vasemmistoliittoa. Valtuuston pieneneminen johtuu väestön vähenemisestä ja kuntaliitoksista.

Maakuntavaltuuston poliittinen koostumus määräytyy kunnallisvaalien perusteella. Valtuustossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä.

Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 27. toukokuuta. Tuolloin se valitsee Etelä-Savolle muun muassa maakuntahallituksen.

Valtuuston kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräin pienehköin täsmennyksin

Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouspäätöksistä antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen, puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntavaltuusto koolla Ristiinassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne huolestuttaa

26.11.2012

- Sosiaali- ja terveyshuollon uudistamisella on Etelä-Savossa todella kiire. Nykytilanne on kestämätön, sanoi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 26. marraskuuta Ristiinassa.

Etelä-Savon kuntien talous ei Toivakan mukaan kestä kahta pientä sairaanhoitopiiriä. Järkevintä on tiivistää edelleen Mikkelin ja Savonlinnan välistä yhteistyötä.

- Kuntarakenteiden uudistustyö on aloitettava ja siinä on katsottava kauemmas kuin lähitulevaisuuteen. Kyse on eteläsavolaisten hyvinvoinnista. Haasteet ovat tiedossa. Nyt kuntapäättäjien on viisasta pohtia, mitä voimme tehdä turvataksemme palvelut.

Alueelliset erot ja erityispiirteet on Toivakan mukaan selvitettävä. Jos mitään ei tehdä, edessä ovat rajut kuntaveron kiristykset. Veroprosentti saattaa kivuta yli kolmenkymmenen prosentin.


Etelä-Savon nykyinen maakuntavaltuusto piti viimeisen kokouksensa 26. marraskuuta Ristiinassa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen (oik.) ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska (vas.) kiittivät valtuustoa luotsanneita puheenjohtajia pieksämäkeläistä Eino Törröstä, savonlinnalaista Jarkko Wuorista ja mikkeliläistä Lenita Toivakkaa.

Puheessaan Toivakka nosti esiin myös tiemäärärahat ja erityisesti Etelä-Savoa huolettavat Viitostien korjaukset Mikkelin ja Juvan välillä. Toivakka kertoi saaneensa liikenne- ja viestintäministeriöstä lupauksen, että tie toteutetaan uuteen tielinjaan.

Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ovat Toivakan mukaan rankat. Leikkauksia tehtäessä on kuunneltava erityisesti elinkeinoelämän tarpeita, sillä yritysten menestys ratkaisee koko Etelä-Savon menestyksen. Toivakka sanoi.

Keskusarkiston sijaintiin Toivakka otti kantaa toteamalla, etteivät eteläsavolaiset päättäjät voi missään nimessä hyväksyä sitä, että opetusministeriön vaihtoehtoinen halpa tilaratkaisu syrjäyttää Mikkelin keskusarkiston sijaintipaikkakuntana.


Taistelu kovenee

- Olemmeko menossa kohti aurinkoa vai atrain kädessä kohti uhkaavaa sumua, kysyi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja totesi, että myrsky on kova.

Kakriainen odottaa Etelä-Savolle kovenevaa taistelua omista eduista. Hän otti esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen supistukset.

- Etelä-Savossa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on kasvuintoa ja jotka tarvitsevat niin työvoimaa kuin hyvää infrastruktuuria. Jos kotimaasta ei löydy työvoimaa, pitää sitä hakea aktiivisesti muualta Ruotsin malliin.


Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, savonlinnalainen Jarkko Wuorinen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja, mikkeliläinen Markku Kakriainen seurasivat tarkkana valtuuston kokouspuheenvuoroja.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen nosti esiin huolensa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista. Tavoitteena on onnistua turvaamaan maakuntaan ympärivuorokautinen päivystys.

- Oleellista on löytää sote-asiaan maakunnalle ja sen asukkaille hyvä ratkaisu. Jos hanskaamme soten, tämä maakunta selviää, Viialainen uskoo.

- Viitostien korjaamisessa ei pitäisi näpelöidä valmisteltua tiesuunnitelmaa, vaan edetä sen mukaisesti; Viialainen korosti. – Laskelmien mukaan tien parantaminen vanhaan tielinjaan tulee kalliimmaksi kuin uuden linjauksen rakentaminen.


Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Suomen hallituksen on kunnioitettava alueiden vahvuuksia hallitusohjelman mukaisesti, vaati keskustan ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja ja maakuntavaltuutettu Jari Leppä.

Maakunnalta itseltään Leppä vaati yhteinäisyyttä.

- Meiltä itseltämme on tultava selkeä viesti, että haluamme kehittää tätä maakuntaa ja että tahtotilamme on yhteinen, Leppä sanoi. Selkeä viesti on tultava niin kuntarakenteista kuin sairaanhoitopiiriratkaisuista.

- Meidän on myös perusteltua olettaa, että yhteistä tahtotilaamme kuunnellaan. Maan hallituksen jälki on kuitenkin ollut tyrmäävä. Etelä-Savon strategia ei toteudu, jos hallituksen linja säilyy tällaisena kuin se on ollut. Havaittavissa on maakuntien alasajoa, mitä emme pidä hyvänä.

Reipasta kritiikkiä keskustalta sai myös hallituksen ”sekasotkuinen” liikennepolitiikka ja koulutuspaikkaleikkaukset.

- Keskusta ei hyväksy hallituksen liikennepoliittista poukkoilua. Edellytämme johdonmukaisuutta, jotta isot hankkeet pääsevät etenemään. Toisen asteen aloituspaikkojen leikkaukset eivät myöskään meille käy.


Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoro

- Etelä-Savo tarvitsee tuotannollisia teollisuustyöpaikkoja ja palvelutyöpaikkoja voidakseen turvata maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, sanoi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Satu Taavitsainen.

- Meille on kyllä tulijoita, mikäli vain on työpaikkoja.

Tulevaisuudessa yritysten hyvinvoinnissa korostuvat sosiaalidemokraattien mielestä muun muassa niukkuustuotteet ja -palvelut, esimerkiksi ympäristöä säästävät tuotteet ja palvelut ja digitaalisuus.

- Sijainti muuttaa merkitystään – yrityksellä voi olla toimintaa Etelä-Savossa mutta samalla se voi olla täysin maailmanlaajuisesti verkottunut. Meidän pitää tarjota etuja suhteessa muihin paikkakuntiin, jotta yritystoiminnan siivu saadaan meille.

- Etumme on Etelä-Savon laadukas puhdas luonnonympäristö, joka on valtti ajatellen kansalaisia ja yrityksiä. Monipaikka-asumisen ja etätyön yleistyessä alueemme muodostaa houkuttelevan vaihtoehdon tehdä työtä ja asua. Lähiruoka ja luomu ovat valtteja Suomelle ja luontaisia alueemme vahvuuksia.

Työpaikkojen ylläpitämiseen ja uusien luomiseen Etelä-Savo tarvitsee Taavitsaisen mukaan ehdottomasti myös hyvät liikenneyhteydet ja maan hallituksen on toteutettava lupauksensa eli että Valtatie 5 välillä Mikkeli-Juva rakennetaan suunnitelmien mukaisesti uuteen maastokäytävään, nykyisen tien länsipuolelle.

Kuntauudistuksessa Etelä-Savo tarvitsee myös vahvoja maaseutukuntia. Esimerkeiksi Taavitsainen nosti Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen maakunnassa. Koulutuspaikkajako ei saa vaarantaa yritysten työvoiman saantia, mikä tarkoittaa Itä-Suomeen suunniteltujen aloituspaikkaleikkausten kohtuullistamista.


Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ovat kokoomuksen mielestä avaimet Etelä-Savon hyvinvointiin. Yhdessä toimimista maakunta tarvitsee kaikilta, niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Markku Häkkänen.

Painopisteinä tulee olla maakuntastrategian keskeinen kohta menestyvä yritystoiminta. Kuntarakenteita ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava. Valtatie 5:n ja arkistolaitoksen kohtalo huolettavat myös kokoomusta.


Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Vihreät tukivat ryhmäpuheenvuorossaan tuulivoimaa. Etelä-Savon tuulivoimakaavasta on tulossa koko Suomen tiukin, mikä on erittäin huono asia muun muassa Pieksämäelle, sanoi ryhmäpuheenvuorossa Martta Kantele.

- Etelä-Savossa tuuliolot ovat Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan hyvät. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja tavoitteena tulee olla turvata tuulivoimateollisuuden toimintaedellytykset maakunnassa.

Vihreät tekivät muutaman tuulivoimaa ja liiton kansalaistiedottamista koskevan muutosesityksen maakuntastrategiaan ja maakuntaliiton vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan.


Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorot

Perussuomalaiset yhtyivät ryhmäpuheenvuorossaan Pekka Leskisen suulla täysin keskustan puheenvuoroon.

Kristillisdemokraattien puheenvuorossa Olavi Kietäväinen muistutti Etelä-Savon Venäjä-mahdollisuuksista.

- Aurinko nousee idästä, hän sanoi.

- Vahvuutemme metsät ja vedet ja vesistöihin pohjautuvat matkailu sekä uusi tekniikka tuovat meille työtä ja menestystä. Liikennesuunnitelmat on toteutettava ja myös pienistä teistä pidettävä huolta, hän sanoi.

Yksittäisiä valtuutettuja puhuttivat muun muassa maakunnan tuulivoima- ja muut energiaratkaisut sekä kuntauudistus ja koulutuspaikat.


Valtuusto hyväksyi maakuntastrategian tarkistuksen

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistuksen. Tarkistusprossissa maakuntaliitto päivitti strategiaa siten, että se vastaa vuoden 2020 haasteisiin. Aikatähtäin siirtyi näin viisi vuotta eteenpäin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen.

Uudeksi keskeiseksi maakunnan menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita. Niiden sisällöt täsmentyivät aiemmasta.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksissä strategia painottaa erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia, mutta korostaa myös, että Venäjä-näkökulma on pidettävä mielessä kaikessa kehittämistoiminnassa.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.

Nykyinen maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian ensimmäisessä kokouksessaan keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi. Vuonna 2013 liitto päivittää nykyisen maakuntaohjelman.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Vähittäiskauppa ja tuulivoima tarvitsevat maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Muun muassa tämä seudullinen tarve tuli esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa.
Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013. Maakuntakaavan päivitystarvetta maakuntavaltuustolle esitteli aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen.


Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Tuulivoimakaava tulee yleisön nähtäville 3. joulukuuta. Kommentteja voi antaa tammikuun 2013 loppuun.
Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisistä päättää maakuntahallitus.


Luonnonvarojen kaavatarve selvitetään

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään.

Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Maakuntavaltuusto sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Maakuntaliiton toiminta 2013

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukset, useat keskeiset lakimuutokset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa painopisteenä on muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman ja päättää nykyisen EU-ohjelmakauden rakennerahastohankkeet ja -ohjelmat sekä osallistuu aktiivisesti uuden rakennerahastokauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminnalliset tavoitteet eräin pienin lisäyksin.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Huhtikuussa Etelä-Savo saa uuden maakuntavaltuuston

Maakuntavaltuusto on maakuntaliiton ylin päättävä toimielin, joka hyväksyy muun muassa maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Se kokoontuu Etelä-Savossa yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Ristiinan kokous oli nykyisen maakuntavaltuuston viimeinen kokous. Kuntien edustajainkokous valitsee Etelä-Savolle uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Uudessa maakuntavaltuustossa on 67 jäsentä (nykyisessä 72), joista 24 edustaa keskustaa, 18 sosiaalidemokraatteja, 13 kokoomusta, 5 perussuomalaisia, 3 vihreitä, 3 kristillisdemokraatteja ja 1 vasemmistoliittoa. Valtuuston pieneneminen johtuu väestön vähenemisestä ja kuntaliitoksista.

Maakuntavaltuuston poliittinen koostumus määräytyy kunnallisvaalien perusteella. Valtuustossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta eteläsavolaisesta kunnasta. Valtuutetut ovat omien kuntiensa valtuustojen jäseniä.

Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 27. toukokuuta. Tuolloin se valitsee Etelä-Savolle muun muassa maakuntahallituksen.

Valtuuston kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräin pienehköin täsmennyksin

Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouspäätöksistä antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen, puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010