Tuulivoimamaakuntakaava etenee. Perusselvitykset ja kaavaluonnos nähtäville.

12.11.2012

Maakuntahallitus päätti maanantaina 12. marraskuuta asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Etelä-Savon maakuntaliitto täydentää nykyistä maakuntakaavaa. Valmisteluaineistoon voitutustua maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa www.esavo.fi/tuulivoimakaava . Maakuntakaavaan merkitään parhaiten laajaan tuulivoimarakentamiseen, ns. tuulivoimapuistoiksi, soveltuvat alueet.

- Luonnos ehdottaa, että isot tuulivoiman tuotantoalueet maakunnassa keskitetään muutamalle alueelle. Kaikki seitsemän aluetta sijaitsevat maakunnan itäosissa voimalinjojen lähellä ja siten, että niiden lähistöllä on mahdollisimman vähän sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Olemme ottaneet maisema-arvot ja vapaa-ajan asutuksen vahvasti huomioon, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Viialainen toivoo, että seuraavaksi maakunnan asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat ottaisivat vilkkaasti kantaa kaavaluonnokseen: nyt on kansalaispalautteen aika.

- Luonnos on sopuratkaisu, joka tarjoaa kuitenkin myös sijoittajille riittävästi mahdollisuuksia, hän sanoo ja korostaa, että vasta yksityiskohtainen kuntakaavoitus ratkaisee tuulivoimaloiden tarkat paikat.

– Etelä-Savo teki nyt huolellisemman kaavaluonnoksen kuin yksikään toinen maakunta. Jos saamme kuitenkin perusteltua palautetta, niin muutamme tietysti luonnosta, Viialainen sanoo.

Luonnos- eli valmisteluvaiheen kuulemisessa esitellään suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet, laaditut selvitykset ja alustava kaavaluonnos kansalaisille, viranomaisille ja keskeisille sidosryhmille. Kuulemisen järjestämisajankohdasta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Valmisteluaineistoon voi tutustua kuulemisen aikana maakuntaliiton virastolla ja verkkosivuilla sekä kuntien ilmoitustauluilla.


Taustalla valtakunnan politiikkaa ja omia selvityksiä

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitetta tuetaan syöttötariffijärjestelmällä , jossa valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa ns. takuuhintajärjestelmällä. Bioenergiahankkeiden ohella tukea on mahdollista saada myös tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun 105,3 euroa/megawattitunti ja sen jälkeen 83,5 e/MWh.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti keskitettyjä useamman voimalan yksiköitä. Maakuntakaavan tehtäväksi on määritelty tuulivoimakokonaisuuden jatkosuunnittelun ohjaaminen.

Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevä maakuntakaavan täydennys osoittaa, mitkä ovat Etelä-Savon yleiset edellytykset tuulipuistoille ja mitkä ovat niille parhaiten soveltuvat alueet. Kaavoituksen pohjaksi Etelä-Savon maakuntaliitto toteutti vuosina 2010 - 2011 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen liittojen kanssa yhteisen esiselvityksen tuulivoimapotentiaalista.

Liittojen yhteistä selvitystä maakuntaliitto on täydentänyt ja tarkentanut kaavaprosessin yhteydessä uusilla selvityksillä, myös kohdekohtaisesti. Tarkastelujen lähtökohtana on ollut Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas, jonka pohjalta on analysoitu tuulioloiltaan sopivimmat alueet. Arvioinnissa on otettu huomioon mm. rakennettu ympäristö, sähköverkko, luonnonympäristön erityisarvot, linnusto, maiseman erityispiirteet ja lentoturvallisuus.


Tuulivoimaa ohjataan kokonaisuutena

Tuulivoimapuisto edellyttää riittävän tuulista aluetta. Etelä-Savossa suotuisimmat tuulet keskittyvät pääasiassa suurten järvien ympäristöihin, mikä näkyy myös laadituissa selvityksissä. Tuulivoimalle potentiaalista tuulisuutta olisi Etelä-Savossa suurten vesistöjen ympäristöissä melko laajalla alueella. Tämän vuoksi kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnittelua esitetään kaavaluonnoksessa ohjattavaksi koko maakuntaa koskevalla yleismääräyksellä. Sillä ohjataan tuulivoimaloiden suunnittelua pois arvokkaista ympäristöistä ja kiinnitetään jatkosuunnittelun huomiota tuulivoimasuunnittelun keskeisiin reunaehtoihin. Yleismääräys koskisi jo yksittäisen teollisen kokoluokan tuulivoimalan suunnittelua.

Kaavaluonnoksessa laadittuja selvityksiä on havainnollistettu kaavaluonnoskartalla, jossa on esitetty 7 parhaiten tuulipuistoksi soveltuvaa maakunnallista aluetta. Ne on osoitettu Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen, Puumalan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueille. Maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi on määritelty sellainen tuulipuisto, johon voidaan jatko suunnitella vähintään seitsemän teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.


Maakuntakaavamerkintä ei ole rakennuslupa

- Merkintä maakuntakaavassa ei mahdollista suoraan rakennusluvan myöntämistä tuulivoimalalle alueelle. Rakennusluvan pohjaksi alueelle on aina tehtävä myös tarkempi suunnitelma, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Maakuntakaava osoittaa maakunnallisen tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sijainnin. Alueen rajaus sekä sille sijoitettavien voimaloiden määrä ja tarkka sijainti täsmentyy kuntien yleiskaavoissa. Maakuntakaava on ohje kunnille, kun ne laativat tuulivoimaloiden sijoittamista koskevia yleis- ja asemakaavoja.

Etelä-Savon tuulivoimakaava määrittelee maakunnallisen tuulipuiston kooksi puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta suunnitellun maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisia niiden tulee olla. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat siten sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Liikenne- ja EU-asiat huolettavat

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa selvittävän työryhmän työ etenee hyvässä hengessä.

- Saamme aikaan maakunnallisen esityksen, joka turvaa ympärivuorokautisen päivystyksen säilymisen maakunnassa, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen uusi liikennepolitiikka ja mahdolliset uudet aluepoliittiset linjaukset sen sijaan huolettavat Etelä-Savon päättäjiä.

- Liikennesuunnittelussa paluu lähtöruutuun ei käy päinsä. Sitä maakunta ei voi hyväksyä. Toivomme, että Valtatie 5:n parannustyöt etenevät aiempien päätösten ja suunnitelmien mukaisesti.

- EU:n aluepoliittisissa linjauksissa on myös kaikki syy uskoa, että aiemmat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaukset pitävät. Niiden mukaan maakuntaliitoilla säilyy vahva rahoittajarooli ja maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu.

- EU:n rakennerahastorahat ovat alueille tarkoitettua rahaa, Viialainen painotti.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Yrittäjyyteen tukea myös vuonna 2013

Sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen että Rajupusu-seudun (Heinäveden, Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien) yrittäjiksi aikovat ja aloittelevat yrittäjät saavat myös vuonna 2013 neuvontaa ja tukea uusyrityskeskuksilta. Etelä-Savon maakuntaliitto rahoittaa seutujen toimintaa maakunnan kehittämisrahalla.

Mikkelin seudun uusyrityskeskukselle Dynamolle maakuntahallitus myönsi maakuntarahaa 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2013 ovat 95 000 euroa.

Dynamo on toiminut vuodesta 2001. Kymmenen vuoden aikana uusyrityskeskuksella on ollut lähes 2500 asiakasta, joista yrityksen on perustanut runsaat 1000. Työpaikkoja yrityksiin on syntynyt vajaat 1200.

Savonlinnan seudulla Itä-Savon Uusyrityskeskuksen Armada-hanke keskittyy aloitteleviin yrittäjiin. Maakuntarahaa hanke sai 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 96 000 euroa.

Itä-Savon uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997. Viidentoista toimintavuotensa aikana keskus on auttanut 3000 yrittäjäksi aikovaa. Uusia yrityksiä heistä on perustanut 1400, ja työpaikkoja niihin on syntynyt yli 1700.

Keski-Savossa uusyrityskeskus Wäläkky on neuvonut aloittelevia yrittäjiä vuodesta 2001. Neuvonnassa on käynyt yli 1200 asiakasta, joista yrityksen on perustanut 500. Uusia työpaikkoja niihin on syntynyt 500. Maakuntahallitus myönsi Wäläkyn vuoden toimintaan 40 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Toiminnan kokonaiskustannukset ovat 77 000 euroa. Wäläkky opastaa yrittäjiksi aikovia ja aloittelevia yrittäjiä Rajupusu-seudulla.

Kaikki seutujen hankkeet neuvovat ihmisiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Ne antavat yrityskasvatusta ja tukevat aloittelevien yrittäjien muutakin osaamista. Lisäksi ne opastavat yrittäjiä verkostoitumaan.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Venäjäyhteistyö etenee toisen asteen oppilaitoksissa

Eteläsavolaisten toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden Venäjä-yhteistyö ja -yhteistyötaidot paranevat edelleen, kun Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston hanke Eastway 2 käynnistyy.

Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 295 000 euroa. Rahoituksesta noin 205 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta.

Hanke on jatkoa Eastway-hankkeelle, ja sen projektipäällikkönä toimii Riikka Dillström, joka on työvapaalla maakuntaliiton Venäjä-yhteyspäällikön paikalta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Osaavaa työvoimaa teknologiateollisuudelle

Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö alueella osaavaa työvoimaa teknologiateollisuuden tarpeisiin. Pulman ratkaisemiseksi seutujen toisen asteen oppilaitokset käynnistävät hankkeen, joka lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Hankkeen avulla oppilaitokset pystyvät muun muassa hankkimaan sellaisia nykyaikaisia automaatiolaitteita, joita yrityksetkin käyttävät. Yhteistyöyritysten kanssa tiivistyy ja sille etsitään uusia muotoja.

Vuoden 2013 loppuun kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 690 000 euroa. Rahasta vajaat 660 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakunnan EAKR-ohjelmasta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Maakuntahallituksen kokoukset keväällä 2013

Maakuntahallitus kokoontuu keväällä 2013 seuraavasti:

  • maanantaina 21. tammikuuta,
  • maanantaina 18. helmikuuta,
  • maanantaina 18. maaliskuuta,
  • maanantaina 22. huhtikuuta ja
  • maanantaina 20. toukokuuta.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 27. toukokuuta. Kuntien edustajainkokous valitsee uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Vanha maakuntavaltuusto kokoontuu viimeiseen kokoukseensa26. marraskuuta Ristiinassa.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täsmennyksin läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoimamaakuntakaava etenee. Perusselvitykset ja kaavaluonnos nähtäville.

12.11.2012

Maakuntahallitus päätti maanantaina 12. marraskuuta asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Etelä-Savon maakuntaliitto täydentää nykyistä maakuntakaavaa. Valmisteluaineistoon voitutustua maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa www.esavo.fi/tuulivoimakaava . Maakuntakaavaan merkitään parhaiten laajaan tuulivoimarakentamiseen, ns. tuulivoimapuistoiksi, soveltuvat alueet.

- Luonnos ehdottaa, että isot tuulivoiman tuotantoalueet maakunnassa keskitetään muutamalle alueelle. Kaikki seitsemän aluetta sijaitsevat maakunnan itäosissa voimalinjojen lähellä ja siten, että niiden lähistöllä on mahdollisimman vähän sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Olemme ottaneet maisema-arvot ja vapaa-ajan asutuksen vahvasti huomioon, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Viialainen toivoo, että seuraavaksi maakunnan asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat ottaisivat vilkkaasti kantaa kaavaluonnokseen: nyt on kansalaispalautteen aika.

- Luonnos on sopuratkaisu, joka tarjoaa kuitenkin myös sijoittajille riittävästi mahdollisuuksia, hän sanoo ja korostaa, että vasta yksityiskohtainen kuntakaavoitus ratkaisee tuulivoimaloiden tarkat paikat.

– Etelä-Savo teki nyt huolellisemman kaavaluonnoksen kuin yksikään toinen maakunta. Jos saamme kuitenkin perusteltua palautetta, niin muutamme tietysti luonnosta, Viialainen sanoo.

Luonnos- eli valmisteluvaiheen kuulemisessa esitellään suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet, laaditut selvitykset ja alustava kaavaluonnos kansalaisille, viranomaisille ja keskeisille sidosryhmille. Kuulemisen järjestämisajankohdasta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Valmisteluaineistoon voi tutustua kuulemisen aikana maakuntaliiton virastolla ja verkkosivuilla sekä kuntien ilmoitustauluilla.


Taustalla valtakunnan politiikkaa ja omia selvityksiä

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitetta tuetaan syöttötariffijärjestelmällä , jossa valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa ns. takuuhintajärjestelmällä. Bioenergiahankkeiden ohella tukea on mahdollista saada myös tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun 105,3 euroa/megawattitunti ja sen jälkeen 83,5 e/MWh.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti keskitettyjä useamman voimalan yksiköitä. Maakuntakaavan tehtäväksi on määritelty tuulivoimakokonaisuuden jatkosuunnittelun ohjaaminen.

Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevä maakuntakaavan täydennys osoittaa, mitkä ovat Etelä-Savon yleiset edellytykset tuulipuistoille ja mitkä ovat niille parhaiten soveltuvat alueet. Kaavoituksen pohjaksi Etelä-Savon maakuntaliitto toteutti vuosina 2010 - 2011 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen liittojen kanssa yhteisen esiselvityksen tuulivoimapotentiaalista.

Liittojen yhteistä selvitystä maakuntaliitto on täydentänyt ja tarkentanut kaavaprosessin yhteydessä uusilla selvityksillä, myös kohdekohtaisesti. Tarkastelujen lähtökohtana on ollut Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas, jonka pohjalta on analysoitu tuulioloiltaan sopivimmat alueet. Arvioinnissa on otettu huomioon mm. rakennettu ympäristö, sähköverkko, luonnonympäristön erityisarvot, linnusto, maiseman erityispiirteet ja lentoturvallisuus.


Tuulivoimaa ohjataan kokonaisuutena

Tuulivoimapuisto edellyttää riittävän tuulista aluetta. Etelä-Savossa suotuisimmat tuulet keskittyvät pääasiassa suurten järvien ympäristöihin, mikä näkyy myös laadituissa selvityksissä. Tuulivoimalle potentiaalista tuulisuutta olisi Etelä-Savossa suurten vesistöjen ympäristöissä melko laajalla alueella. Tämän vuoksi kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnittelua esitetään kaavaluonnoksessa ohjattavaksi koko maakuntaa koskevalla yleismääräyksellä. Sillä ohjataan tuulivoimaloiden suunnittelua pois arvokkaista ympäristöistä ja kiinnitetään jatkosuunnittelun huomiota tuulivoimasuunnittelun keskeisiin reunaehtoihin. Yleismääräys koskisi jo yksittäisen teollisen kokoluokan tuulivoimalan suunnittelua.

Kaavaluonnoksessa laadittuja selvityksiä on havainnollistettu kaavaluonnoskartalla, jossa on esitetty 7 parhaiten tuulipuistoksi soveltuvaa maakunnallista aluetta. Ne on osoitettu Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen, Puumalan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueille. Maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi on määritelty sellainen tuulipuisto, johon voidaan jatko suunnitella vähintään seitsemän teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.


Maakuntakaavamerkintä ei ole rakennuslupa

- Merkintä maakuntakaavassa ei mahdollista suoraan rakennusluvan myöntämistä tuulivoimalalle alueelle. Rakennusluvan pohjaksi alueelle on aina tehtävä myös tarkempi suunnitelma, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Maakuntakaava osoittaa maakunnallisen tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sijainnin. Alueen rajaus sekä sille sijoitettavien voimaloiden määrä ja tarkka sijainti täsmentyy kuntien yleiskaavoissa. Maakuntakaava on ohje kunnille, kun ne laativat tuulivoimaloiden sijoittamista koskevia yleis- ja asemakaavoja.

Etelä-Savon tuulivoimakaava määrittelee maakunnallisen tuulipuiston kooksi puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta suunnitellun maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisia niiden tulee olla. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat siten sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Liikenne- ja EU-asiat huolettavat

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa selvittävän työryhmän työ etenee hyvässä hengessä.

- Saamme aikaan maakunnallisen esityksen, joka turvaa ympärivuorokautisen päivystyksen säilymisen maakunnassa, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen uusi liikennepolitiikka ja mahdolliset uudet aluepoliittiset linjaukset sen sijaan huolettavat Etelä-Savon päättäjiä.

- Liikennesuunnittelussa paluu lähtöruutuun ei käy päinsä. Sitä maakunta ei voi hyväksyä. Toivomme, että Valtatie 5:n parannustyöt etenevät aiempien päätösten ja suunnitelmien mukaisesti.

- EU:n aluepoliittisissa linjauksissa on myös kaikki syy uskoa, että aiemmat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaukset pitävät. Niiden mukaan maakuntaliitoilla säilyy vahva rahoittajarooli ja maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu.

- EU:n rakennerahastorahat ovat alueille tarkoitettua rahaa, Viialainen painotti.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Yrittäjyyteen tukea myös vuonna 2013

Sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen että Rajupusu-seudun (Heinäveden, Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien) yrittäjiksi aikovat ja aloittelevat yrittäjät saavat myös vuonna 2013 neuvontaa ja tukea uusyrityskeskuksilta. Etelä-Savon maakuntaliitto rahoittaa seutujen toimintaa maakunnan kehittämisrahalla.

Mikkelin seudun uusyrityskeskukselle Dynamolle maakuntahallitus myönsi maakuntarahaa 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2013 ovat 95 000 euroa.

Dynamo on toiminut vuodesta 2001. Kymmenen vuoden aikana uusyrityskeskuksella on ollut lähes 2500 asiakasta, joista yrityksen on perustanut runsaat 1000. Työpaikkoja yrityksiin on syntynyt vajaat 1200.

Savonlinnan seudulla Itä-Savon Uusyrityskeskuksen Armada-hanke keskittyy aloitteleviin yrittäjiin. Maakuntarahaa hanke sai 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 96 000 euroa.

Itä-Savon uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997. Viidentoista toimintavuotensa aikana keskus on auttanut 3000 yrittäjäksi aikovaa. Uusia yrityksiä heistä on perustanut 1400, ja työpaikkoja niihin on syntynyt yli 1700.

Keski-Savossa uusyrityskeskus Wäläkky on neuvonut aloittelevia yrittäjiä vuodesta 2001. Neuvonnassa on käynyt yli 1200 asiakasta, joista yrityksen on perustanut 500. Uusia työpaikkoja niihin on syntynyt 500. Maakuntahallitus myönsi Wäläkyn vuoden toimintaan 40 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Toiminnan kokonaiskustannukset ovat 77 000 euroa. Wäläkky opastaa yrittäjiksi aikovia ja aloittelevia yrittäjiä Rajupusu-seudulla.

Kaikki seutujen hankkeet neuvovat ihmisiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Ne antavat yrityskasvatusta ja tukevat aloittelevien yrittäjien muutakin osaamista. Lisäksi ne opastavat yrittäjiä verkostoitumaan.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Venäjäyhteistyö etenee toisen asteen oppilaitoksissa

Eteläsavolaisten toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden Venäjä-yhteistyö ja -yhteistyötaidot paranevat edelleen, kun Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston hanke Eastway 2 käynnistyy.

Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 295 000 euroa. Rahoituksesta noin 205 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta.

Hanke on jatkoa Eastway-hankkeelle, ja sen projektipäällikkönä toimii Riikka Dillström, joka on työvapaalla maakuntaliiton Venäjä-yhteyspäällikön paikalta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Osaavaa työvoimaa teknologiateollisuudelle

Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö alueella osaavaa työvoimaa teknologiateollisuuden tarpeisiin. Pulman ratkaisemiseksi seutujen toisen asteen oppilaitokset käynnistävät hankkeen, joka lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Hankkeen avulla oppilaitokset pystyvät muun muassa hankkimaan sellaisia nykyaikaisia automaatiolaitteita, joita yrityksetkin käyttävät. Yhteistyöyritysten kanssa tiivistyy ja sille etsitään uusia muotoja.

Vuoden 2013 loppuun kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 690 000 euroa. Rahasta vajaat 660 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakunnan EAKR-ohjelmasta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Maakuntahallituksen kokoukset keväällä 2013

Maakuntahallitus kokoontuu keväällä 2013 seuraavasti:

  • maanantaina 21. tammikuuta,
  • maanantaina 18. helmikuuta,
  • maanantaina 18. maaliskuuta,
  • maanantaina 22. huhtikuuta ja
  • maanantaina 20. toukokuuta.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 27. toukokuuta. Kuntien edustajainkokous valitsee uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Vanha maakuntavaltuusto kokoontuu viimeiseen kokoukseensa26. marraskuuta Ristiinassa.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täsmennyksin läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoimamaakuntakaava etenee. Perusselvitykset ja kaavaluonnos nähtäville.

12.11.2012

Maakuntahallitus päätti maanantaina 12. marraskuuta asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Etelä-Savon maakuntaliitto täydentää nykyistä maakuntakaavaa. Valmisteluaineistoon voitutustua maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa www.esavo.fi/tuulivoimakaava . Maakuntakaavaan merkitään parhaiten laajaan tuulivoimarakentamiseen, ns. tuulivoimapuistoiksi, soveltuvat alueet.

- Luonnos ehdottaa, että isot tuulivoiman tuotantoalueet maakunnassa keskitetään muutamalle alueelle. Kaikki seitsemän aluetta sijaitsevat maakunnan itäosissa voimalinjojen lähellä ja siten, että niiden lähistöllä on mahdollisimman vähän sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Olemme ottaneet maisema-arvot ja vapaa-ajan asutuksen vahvasti huomioon, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Viialainen toivoo, että seuraavaksi maakunnan asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat ottaisivat vilkkaasti kantaa kaavaluonnokseen: nyt on kansalaispalautteen aika.

- Luonnos on sopuratkaisu, joka tarjoaa kuitenkin myös sijoittajille riittävästi mahdollisuuksia, hän sanoo ja korostaa, että vasta yksityiskohtainen kuntakaavoitus ratkaisee tuulivoimaloiden tarkat paikat.

– Etelä-Savo teki nyt huolellisemman kaavaluonnoksen kuin yksikään toinen maakunta. Jos saamme kuitenkin perusteltua palautetta, niin muutamme tietysti luonnosta, Viialainen sanoo.

Luonnos- eli valmisteluvaiheen kuulemisessa esitellään suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet, laaditut selvitykset ja alustava kaavaluonnos kansalaisille, viranomaisille ja keskeisille sidosryhmille. Kuulemisen järjestämisajankohdasta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Valmisteluaineistoon voi tutustua kuulemisen aikana maakuntaliiton virastolla ja verkkosivuilla sekä kuntien ilmoitustauluilla.


Taustalla valtakunnan politiikkaa ja omia selvityksiä

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitetta tuetaan syöttötariffijärjestelmällä , jossa valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa ns. takuuhintajärjestelmällä. Bioenergiahankkeiden ohella tukea on mahdollista saada myös tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun 105,3 euroa/megawattitunti ja sen jälkeen 83,5 e/MWh.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti keskitettyjä useamman voimalan yksiköitä. Maakuntakaavan tehtäväksi on määritelty tuulivoimakokonaisuuden jatkosuunnittelun ohjaaminen.

Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevä maakuntakaavan täydennys osoittaa, mitkä ovat Etelä-Savon yleiset edellytykset tuulipuistoille ja mitkä ovat niille parhaiten soveltuvat alueet. Kaavoituksen pohjaksi Etelä-Savon maakuntaliitto toteutti vuosina 2010 - 2011 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen liittojen kanssa yhteisen esiselvityksen tuulivoimapotentiaalista.

Liittojen yhteistä selvitystä maakuntaliitto on täydentänyt ja tarkentanut kaavaprosessin yhteydessä uusilla selvityksillä, myös kohdekohtaisesti. Tarkastelujen lähtökohtana on ollut Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas, jonka pohjalta on analysoitu tuulioloiltaan sopivimmat alueet. Arvioinnissa on otettu huomioon mm. rakennettu ympäristö, sähköverkko, luonnonympäristön erityisarvot, linnusto, maiseman erityispiirteet ja lentoturvallisuus.


Tuulivoimaa ohjataan kokonaisuutena

Tuulivoimapuisto edellyttää riittävän tuulista aluetta. Etelä-Savossa suotuisimmat tuulet keskittyvät pääasiassa suurten järvien ympäristöihin, mikä näkyy myös laadituissa selvityksissä. Tuulivoimalle potentiaalista tuulisuutta olisi Etelä-Savossa suurten vesistöjen ympäristöissä melko laajalla alueella. Tämän vuoksi kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnittelua esitetään kaavaluonnoksessa ohjattavaksi koko maakuntaa koskevalla yleismääräyksellä. Sillä ohjataan tuulivoimaloiden suunnittelua pois arvokkaista ympäristöistä ja kiinnitetään jatkosuunnittelun huomiota tuulivoimasuunnittelun keskeisiin reunaehtoihin. Yleismääräys koskisi jo yksittäisen teollisen kokoluokan tuulivoimalan suunnittelua.

Kaavaluonnoksessa laadittuja selvityksiä on havainnollistettu kaavaluonnoskartalla, jossa on esitetty 7 parhaiten tuulipuistoksi soveltuvaa maakunnallista aluetta. Ne on osoitettu Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen, Puumalan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueille. Maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi on määritelty sellainen tuulipuisto, johon voidaan jatko suunnitella vähintään seitsemän teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.


Maakuntakaavamerkintä ei ole rakennuslupa

- Merkintä maakuntakaavassa ei mahdollista suoraan rakennusluvan myöntämistä tuulivoimalalle alueelle. Rakennusluvan pohjaksi alueelle on aina tehtävä myös tarkempi suunnitelma, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Maakuntakaava osoittaa maakunnallisen tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sijainnin. Alueen rajaus sekä sille sijoitettavien voimaloiden määrä ja tarkka sijainti täsmentyy kuntien yleiskaavoissa. Maakuntakaava on ohje kunnille, kun ne laativat tuulivoimaloiden sijoittamista koskevia yleis- ja asemakaavoja.

Etelä-Savon tuulivoimakaava määrittelee maakunnallisen tuulipuiston kooksi puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta suunnitellun maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisia niiden tulee olla. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat siten sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Liikenne- ja EU-asiat huolettavat

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa selvittävän työryhmän työ etenee hyvässä hengessä.

- Saamme aikaan maakunnallisen esityksen, joka turvaa ympärivuorokautisen päivystyksen säilymisen maakunnassa, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen uusi liikennepolitiikka ja mahdolliset uudet aluepoliittiset linjaukset sen sijaan huolettavat Etelä-Savon päättäjiä.

- Liikennesuunnittelussa paluu lähtöruutuun ei käy päinsä. Sitä maakunta ei voi hyväksyä. Toivomme, että Valtatie 5:n parannustyöt etenevät aiempien päätösten ja suunnitelmien mukaisesti.

- EU:n aluepoliittisissa linjauksissa on myös kaikki syy uskoa, että aiemmat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaukset pitävät. Niiden mukaan maakuntaliitoilla säilyy vahva rahoittajarooli ja maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu.

- EU:n rakennerahastorahat ovat alueille tarkoitettua rahaa, Viialainen painotti.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Yrittäjyyteen tukea myös vuonna 2013

Sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen että Rajupusu-seudun (Heinäveden, Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien) yrittäjiksi aikovat ja aloittelevat yrittäjät saavat myös vuonna 2013 neuvontaa ja tukea uusyrityskeskuksilta. Etelä-Savon maakuntaliitto rahoittaa seutujen toimintaa maakunnan kehittämisrahalla.

Mikkelin seudun uusyrityskeskukselle Dynamolle maakuntahallitus myönsi maakuntarahaa 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2013 ovat 95 000 euroa.

Dynamo on toiminut vuodesta 2001. Kymmenen vuoden aikana uusyrityskeskuksella on ollut lähes 2500 asiakasta, joista yrityksen on perustanut runsaat 1000. Työpaikkoja yrityksiin on syntynyt vajaat 1200.

Savonlinnan seudulla Itä-Savon Uusyrityskeskuksen Armada-hanke keskittyy aloitteleviin yrittäjiin. Maakuntarahaa hanke sai 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 96 000 euroa.

Itä-Savon uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997. Viidentoista toimintavuotensa aikana keskus on auttanut 3000 yrittäjäksi aikovaa. Uusia yrityksiä heistä on perustanut 1400, ja työpaikkoja niihin on syntynyt yli 1700.

Keski-Savossa uusyrityskeskus Wäläkky on neuvonut aloittelevia yrittäjiä vuodesta 2001. Neuvonnassa on käynyt yli 1200 asiakasta, joista yrityksen on perustanut 500. Uusia työpaikkoja niihin on syntynyt 500. Maakuntahallitus myönsi Wäläkyn vuoden toimintaan 40 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Toiminnan kokonaiskustannukset ovat 77 000 euroa. Wäläkky opastaa yrittäjiksi aikovia ja aloittelevia yrittäjiä Rajupusu-seudulla.

Kaikki seutujen hankkeet neuvovat ihmisiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Ne antavat yrityskasvatusta ja tukevat aloittelevien yrittäjien muutakin osaamista. Lisäksi ne opastavat yrittäjiä verkostoitumaan.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Venäjäyhteistyö etenee toisen asteen oppilaitoksissa

Eteläsavolaisten toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden Venäjä-yhteistyö ja -yhteistyötaidot paranevat edelleen, kun Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston hanke Eastway 2 käynnistyy.

Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 295 000 euroa. Rahoituksesta noin 205 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta.

Hanke on jatkoa Eastway-hankkeelle, ja sen projektipäällikkönä toimii Riikka Dillström, joka on työvapaalla maakuntaliiton Venäjä-yhteyspäällikön paikalta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Osaavaa työvoimaa teknologiateollisuudelle

Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö alueella osaavaa työvoimaa teknologiateollisuuden tarpeisiin. Pulman ratkaisemiseksi seutujen toisen asteen oppilaitokset käynnistävät hankkeen, joka lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Hankkeen avulla oppilaitokset pystyvät muun muassa hankkimaan sellaisia nykyaikaisia automaatiolaitteita, joita yrityksetkin käyttävät. Yhteistyöyritysten kanssa tiivistyy ja sille etsitään uusia muotoja.

Vuoden 2013 loppuun kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 690 000 euroa. Rahasta vajaat 660 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakunnan EAKR-ohjelmasta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Maakuntahallituksen kokoukset keväällä 2013

Maakuntahallitus kokoontuu keväällä 2013 seuraavasti:

  • maanantaina 21. tammikuuta,
  • maanantaina 18. helmikuuta,
  • maanantaina 18. maaliskuuta,
  • maanantaina 22. huhtikuuta ja
  • maanantaina 20. toukokuuta.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 27. toukokuuta. Kuntien edustajainkokous valitsee uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Vanha maakuntavaltuusto kokoontuu viimeiseen kokoukseensa26. marraskuuta Ristiinassa.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täsmennyksin läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoimamaakuntakaava etenee. Perusselvitykset ja kaavaluonnos nähtäville.

12.11.2012

Maakuntahallitus päätti maanantaina 12. marraskuuta asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Etelä-Savon maakuntaliitto täydentää nykyistä maakuntakaavaa. Valmisteluaineistoon voitutustua maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa www.esavo.fi/tuulivoimakaava . Maakuntakaavaan merkitään parhaiten laajaan tuulivoimarakentamiseen, ns. tuulivoimapuistoiksi, soveltuvat alueet.

- Luonnos ehdottaa, että isot tuulivoiman tuotantoalueet maakunnassa keskitetään muutamalle alueelle. Kaikki seitsemän aluetta sijaitsevat maakunnan itäosissa voimalinjojen lähellä ja siten, että niiden lähistöllä on mahdollisimman vähän sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Olemme ottaneet maisema-arvot ja vapaa-ajan asutuksen vahvasti huomioon, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Viialainen toivoo, että seuraavaksi maakunnan asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat ottaisivat vilkkaasti kantaa kaavaluonnokseen: nyt on kansalaispalautteen aika.

- Luonnos on sopuratkaisu, joka tarjoaa kuitenkin myös sijoittajille riittävästi mahdollisuuksia, hän sanoo ja korostaa, että vasta yksityiskohtainen kuntakaavoitus ratkaisee tuulivoimaloiden tarkat paikat.

– Etelä-Savo teki nyt huolellisemman kaavaluonnoksen kuin yksikään toinen maakunta. Jos saamme kuitenkin perusteltua palautetta, niin muutamme tietysti luonnosta, Viialainen sanoo.

Luonnos- eli valmisteluvaiheen kuulemisessa esitellään suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet, laaditut selvitykset ja alustava kaavaluonnos kansalaisille, viranomaisille ja keskeisille sidosryhmille. Kuulemisen järjestämisajankohdasta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Valmisteluaineistoon voi tutustua kuulemisen aikana maakuntaliiton virastolla ja verkkosivuilla sekä kuntien ilmoitustauluilla.


Taustalla valtakunnan politiikkaa ja omia selvityksiä

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitetta tuetaan syöttötariffijärjestelmällä , jossa valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa ns. takuuhintajärjestelmällä. Bioenergiahankkeiden ohella tukea on mahdollista saada myös tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun 105,3 euroa/megawattitunti ja sen jälkeen 83,5 e/MWh.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti keskitettyjä useamman voimalan yksiköitä. Maakuntakaavan tehtäväksi on määritelty tuulivoimakokonaisuuden jatkosuunnittelun ohjaaminen.

Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevä maakuntakaavan täydennys osoittaa, mitkä ovat Etelä-Savon yleiset edellytykset tuulipuistoille ja mitkä ovat niille parhaiten soveltuvat alueet. Kaavoituksen pohjaksi Etelä-Savon maakuntaliitto toteutti vuosina 2010 - 2011 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen liittojen kanssa yhteisen esiselvityksen tuulivoimapotentiaalista.

Liittojen yhteistä selvitystä maakuntaliitto on täydentänyt ja tarkentanut kaavaprosessin yhteydessä uusilla selvityksillä, myös kohdekohtaisesti. Tarkastelujen lähtökohtana on ollut Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas, jonka pohjalta on analysoitu tuulioloiltaan sopivimmat alueet. Arvioinnissa on otettu huomioon mm. rakennettu ympäristö, sähköverkko, luonnonympäristön erityisarvot, linnusto, maiseman erityispiirteet ja lentoturvallisuus.


Tuulivoimaa ohjataan kokonaisuutena

Tuulivoimapuisto edellyttää riittävän tuulista aluetta. Etelä-Savossa suotuisimmat tuulet keskittyvät pääasiassa suurten järvien ympäristöihin, mikä näkyy myös laadituissa selvityksissä. Tuulivoimalle potentiaalista tuulisuutta olisi Etelä-Savossa suurten vesistöjen ympäristöissä melko laajalla alueella. Tämän vuoksi kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnittelua esitetään kaavaluonnoksessa ohjattavaksi koko maakuntaa koskevalla yleismääräyksellä. Sillä ohjataan tuulivoimaloiden suunnittelua pois arvokkaista ympäristöistä ja kiinnitetään jatkosuunnittelun huomiota tuulivoimasuunnittelun keskeisiin reunaehtoihin. Yleismääräys koskisi jo yksittäisen teollisen kokoluokan tuulivoimalan suunnittelua.

Kaavaluonnoksessa laadittuja selvityksiä on havainnollistettu kaavaluonnoskartalla, jossa on esitetty 7 parhaiten tuulipuistoksi soveltuvaa maakunnallista aluetta. Ne on osoitettu Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen, Puumalan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueille. Maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi on määritelty sellainen tuulipuisto, johon voidaan jatko suunnitella vähintään seitsemän teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.


Maakuntakaavamerkintä ei ole rakennuslupa

- Merkintä maakuntakaavassa ei mahdollista suoraan rakennusluvan myöntämistä tuulivoimalalle alueelle. Rakennusluvan pohjaksi alueelle on aina tehtävä myös tarkempi suunnitelma, korostaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen maakuntaliitosta.

- Maakuntakaava osoittaa maakunnallisen tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen sijainnin. Alueen rajaus sekä sille sijoitettavien voimaloiden määrä ja tarkka sijainti täsmentyy kuntien yleiskaavoissa. Maakuntakaava on ohje kunnille, kun ne laativat tuulivoimaloiden sijoittamista koskevia yleis- ja asemakaavoja.

Etelä-Savon tuulivoimakaava määrittelee maakunnallisen tuulipuiston kooksi puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta suunnitellun maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisia niiden tulee olla. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat siten sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Liikenne- ja EU-asiat huolettavat

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa selvittävän työryhmän työ etenee hyvässä hengessä.

- Saamme aikaan maakunnallisen esityksen, joka turvaa ympärivuorokautisen päivystyksen säilymisen maakunnassa, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen uusi liikennepolitiikka ja mahdolliset uudet aluepoliittiset linjaukset sen sijaan huolettavat Etelä-Savon päättäjiä.

- Liikennesuunnittelussa paluu lähtöruutuun ei käy päinsä. Sitä maakunta ei voi hyväksyä. Toivomme, että Valtatie 5:n parannustyöt etenevät aiempien päätösten ja suunnitelmien mukaisesti.

- EU:n aluepoliittisissa linjauksissa on myös kaikki syy uskoa, että aiemmat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaukset pitävät. Niiden mukaan maakuntaliitoilla säilyy vahva rahoittajarooli ja maakunnan yhteistyöryhmien asema vahvistuu.

- EU:n rakennerahastorahat ovat alueille tarkoitettua rahaa, Viialainen painotti.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Yrittäjyyteen tukea myös vuonna 2013

Sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen että Rajupusu-seudun (Heinäveden, Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien) yrittäjiksi aikovat ja aloittelevat yrittäjät saavat myös vuonna 2013 neuvontaa ja tukea uusyrityskeskuksilta. Etelä-Savon maakuntaliitto rahoittaa seutujen toimintaa maakunnan kehittämisrahalla.

Mikkelin seudun uusyrityskeskukselle Dynamolle maakuntahallitus myönsi maakuntarahaa 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2013 ovat 95 000 euroa.

Dynamo on toiminut vuodesta 2001. Kymmenen vuoden aikana uusyrityskeskuksella on ollut lähes 2500 asiakasta, joista yrityksen on perustanut runsaat 1000. Työpaikkoja yrityksiin on syntynyt vajaat 1200.

Savonlinnan seudulla Itä-Savon Uusyrityskeskuksen Armada-hanke keskittyy aloitteleviin yrittäjiin. Maakuntarahaa hanke sai 60 000 euroa vuodelle 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 96 000 euroa.

Itä-Savon uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997. Viidentoista toimintavuotensa aikana keskus on auttanut 3000 yrittäjäksi aikovaa. Uusia yrityksiä heistä on perustanut 1400, ja työpaikkoja niihin on syntynyt yli 1700.

Keski-Savossa uusyrityskeskus Wäläkky on neuvonut aloittelevia yrittäjiä vuodesta 2001. Neuvonnassa on käynyt yli 1200 asiakasta, joista yrityksen on perustanut 500. Uusia työpaikkoja niihin on syntynyt 500. Maakuntahallitus myönsi Wäläkyn vuoden toimintaan 40 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Toiminnan kokonaiskustannukset ovat 77 000 euroa. Wäläkky opastaa yrittäjiksi aikovia ja aloittelevia yrittäjiä Rajupusu-seudulla.

Kaikki seutujen hankkeet neuvovat ihmisiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Ne antavat yrityskasvatusta ja tukevat aloittelevien yrittäjien muutakin osaamista. Lisäksi ne opastavat yrittäjiä verkostoitumaan.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Venäjäyhteistyö etenee toisen asteen oppilaitoksissa

Eteläsavolaisten toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden Venäjä-yhteistyö ja -yhteistyötaidot paranevat edelleen, kun Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston hanke Eastway 2 käynnistyy.

Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi maakunnan EU-rahoitteisesta EAKR-ohjelmasta. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 295 000 euroa. Rahoituksesta noin 205 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta.

Hanke on jatkoa Eastway-hankkeelle, ja sen projektipäällikkönä toimii Riikka Dillström, joka on työvapaalla maakuntaliiton Venäjä-yhteyspäällikön paikalta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Osaavaa työvoimaa teknologiateollisuudelle

Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla ollaan huolissaan siitä, riittääkö alueella osaavaa työvoimaa teknologiateollisuuden tarpeisiin. Pulman ratkaisemiseksi seutujen toisen asteen oppilaitokset käynnistävät hankkeen, joka lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Hankkeen avulla oppilaitokset pystyvät muun muassa hankkimaan sellaisia nykyaikaisia automaatiolaitteita, joita yrityksetkin käyttävät. Yhteistyöyritysten kanssa tiivistyy ja sille etsitään uusia muotoja.

Vuoden 2013 loppuun kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 690 000 euroa. Rahasta vajaat 660 000 euroa tulee Suomen valtiolta ja Euroopan unionilta. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakunnan EAKR-ohjelmasta. Hanke on hyväksyttävä myös maakunnan yhteistyöryhmässä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.


Maakuntahallituksen kokoukset keväällä 2013

Maakuntahallitus kokoontuu keväällä 2013 seuraavasti:

  • maanantaina 21. tammikuuta,
  • maanantaina 18. helmikuuta,
  • maanantaina 18. maaliskuuta,
  • maanantaina 22. huhtikuuta ja
  • maanantaina 20. toukokuuta.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 27. toukokuuta. Kuntien edustajainkokous valitsee uuden maakuntavaltuuston 8. huhtikuuta. Vanha maakuntavaltuusto kokoontuu viimeiseen kokoukseensa26. marraskuuta Ristiinassa.

Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täsmennyksin läpi esityslistan mukaisina.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010