Maakuntastrategian tarkistus eteni valtuustovaiheeseen

22.10.2012

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistusluonnoksen maanantaina 22. lokakuuta Mikkelissä. Lopullisesti tarkistuksen hyväksyy 26. marraskuuta kokoontuva syysvaltuusto.

Päivittämisprossissa maakuntaliitto tarkasteli sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen. Aikatähtäin siirtyi vuodesta 2015 vuoteen 2020.

Uudeksi maakunnan keskeiseksi menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina, aiemmasta tosin hieman täsmentyneinä, hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksiä strategia tarkastelee läpileikkausperiaatteella painottaen erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.


Kommenttikierrokselta myönteinen palaute

Syyskuussa 2012 liitto keräsi strategian muutosesityksistä sidosryhmien kommentit. Kommenttinsa liitolle lähetti 26 tahoa 61:stä. Kommentin antajat suhtautuivat strategialuonnokseen pääosin myönteisesti. Yksikään taho ei kyseenalaistanut strategialuonnoksen tavoitteita eikä muitakaan suuria muutoksia esitetty. Maakuntahallituksen hyväksymään luonnokseen liiton virasto oli kirjannut muutosesitykset soveltuvin osin. Yksityiskohtaisia aloitteita käsitellään vuonna 2013, kun liitto laatii uuden maakuntaohjelman vuosille 2015 – 2018.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi 22. lokakuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 – 2014.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä valtatie 5:n ja valtatie 23:n korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin on tavoitteena ohjata 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


EU-ohjelmien vuosibudjetti 2013 vajaat 10 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös maakunnan EU-ohjelmien vuosibudjetin eli yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan 17. lokakuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakuntaliittojen valmistelema alueellinen EU-ohjelma sai tuen

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen tähänastiset linjaukset uudelle alueelliselle EU-ohjelmalle 2014 – 2020. Linjaukset pitävät sisällään muun muassa sen, että uusi ohjelma edistää vähähiilistä taloutta läpileikkausperiaatteella, eikä sitä varten laadita omaa toimenpideluokkaa.

Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa, että jatkossakin maakuntaliittojen roolin ohjelmatoteutuksessa on oltava vahva. Suuntaviivat sovittiin keväällä valtion ja maakuntien välisissä neuvotteluissa, ja niistä on pidettävä kiinni.


Valmistelulla tiivis tahti

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden EU-ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä maakuntahallitukselle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan uudellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).

Ohjelman tavoitteena on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) linjausten mukaan:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi. Itä-Suomen edunmukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille. Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakunnallinen sote-työ alkanut hyvässä hengessä

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 17. syyskuuta kokouksessaan selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystä tekemään maakuntaliitto perusti syyskuun lopulla 8-jäsenisen Sote-selvitysryhmän, jossa puhetta johtaa Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

Sote-selvitysryhmän työ on alkanut hyvässä hengessä, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen ajankohtaiskatsauksessaan maakuntahallitukselle. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6. marraskuuta. - Selvitystyön ensisijaisena tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Huoli parannustöiden viivästymisestä Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välisellä osuudella tuli esiin maakuntahallituksen edunvalvontakeskustelussa. Hankkeen toivottiin etenevän mahdollisimman ripeästi tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515,


Ympäristöarviointi käynnissä Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut valmiiksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella. Ohjelma arvioi, miten Viitostien parannukset Hietasen ja Pitkäjärven välillä vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, asukkaiden ja yritysten arkeen, mm. melutasoihin, luontoon, erityisesti liito-oraviin, maisemaan ja Mikkelin seudun maankäyttöön.

Ympäristöarviointiohjelmassa Ely esittelee viisi erilaista ja -tasoista vaihtoehtoa tieosuuden parannukselle. Niistä kaksi parantaa tietä sen nykyisellä paikalla ja kolme muuttaa tielinjausta Hietasen ja Otavan välillä. Suurin muutos siirtäisi tien kulkemaan radan vartta pitkin Hietasesta Otavaan.

Tien parannuksen yhteydessä on tulossa muutama uusi eritasoliittymä (Hietanen, mahdollisesti Orijärvi) ja sen lisäksi vanhoja liittymiä parannetaan (Otava ja Tikkala).

Tievaihtoehdot ovat pääosin maakuntakaavan mukaisia, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus Pohjois-Savon Elylle 22. lokakuuta antamassaan lausunnossa. Hallitus toteaa, ettei Hietasen ja Pitkäjärven välillä ole toistaiseksi ajantasaista yleiskaavaa, jonka pohjalta eri linjausvaihtoehtoja ja uusien liittymien paikkoja voisi perustella.

Keväällä 2013 Ely julkaisee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka on nähtävillä palautteen antoa varten kaksi kuukautta. - Ympäristövaikutusten arviointi on ensimmäinen vaihe tieosuuden parannuksessa. Kun Ely-keskus on saanut palautteen tietöiden vaikutuksista, se arvioi eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, valitsee toteutettavan vaihtoehdon ja tekee sille tiesuunnitelman. Se, kuinka paljon valtio myöntää tietöihin rahaa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisena tien parannus toteutuu.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618. Tiesuunnittelua voi seurata osoitteessa
http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/tiehankkeet/pohjoissavo/vt5hietanenpitkajarvi


Juvan keskustan osayleiskaava lausunnolla

Juvan keskustan osayleiskaava on pääosin voimassa olevan maakuntakaavan mukainen, toteaa maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi Juvan kunnalle 22. lokakuuta. Paljon tilaa vievän kaupan kaavoitus perusteluineen (Vehmaan vähittäiskaupan suuryksiköt) kaipaavat liiton mielestä kuitenkin vielä täsmennystä.

Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet

Etelä-Savon maakuntahallitus on tyytyväinen siitä, että valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet. Maakuntahallitukselle ilahduttavan tiedon kertoi hallituksen jäsen, kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd), joka on sivistysvaliokunnassa edistänyt maakuntien näkemyksiä. Alueellista taidehallintoa maakuntahallitus käsitteli antaessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Taiteen edistämiskeskuksen asetusluonnoksesta.

Liitto korostaa lausunnossaan alueiden päätösvaltaa, asiantuntijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia: taide- ja kulttuuriala ovat oleellinen osa aluekehitystä. Alueiden omaleimainen kulttuuri ei saa jäädä jalkoihin eikä valtion keskusohjausta vahvistava uudistus saa vaarantaa alueellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, maakuntahallitus muistuttaa.

Alueen toimijoita koskevat päätökset tulee hallituksen mielestä jatkossakin tehdä alueilla, joissa on alueellisen taiteen ja kulttuurin paras asiantuntemus. Tämä koskee muun muassa yhteisöjen valtionavustuksia ja läänintaiteilijoiden nimityksiä ja tehtäviä. Aluetoimipisteiden resurssien on oltava riittävät.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.


Maakuntaliiton budjetti 2,4 miljoonaa

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 26. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, useat keskeiset lakiuudistukset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa on edelleen painopisteinä muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman, vie loppuun nykyisen EU-ohjelmakauden ja osallistuu aktiivisesti uuden kauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Lujia biomateriaaleja

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvittää reilun vuoden mittaisessa hankkeessa, millaisia uusia sovellutuksia voitaisiin kehittää luonnonkuitupohjaisille materiaaleille. Samalla ammattikorkeakoulu tutkii myös, miten nykyisiä materiaaleja voitaisiin parantaa.

Kehitystyöstä hyötyvät kuitulujitettuja muovimateriaaleja valmistavat tai käyttävät yritykset, muun muassa Exel Composites, Piiroinen, Creadesign, Ekin Muovi, SCI-Composites, Rejlers, Tehomet, Fibrocom ja Pensi rescue. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös Finnforest, Stora Enso, UPM, Asko ja Ikea.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 97 000 euroa, josta EU:n ja valtion rahaa on 68 000 euroa. Hanke rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta ja se tukee maakunnan materiaali- ja ympäristöteknologiaa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen 22. lokakuuta.


Puolueetonta tietoa Puulan vedestä

Puulan vedenlaatu on puhuttanut pitkään ja kiihkeästikin Kangasniemellä. Syytettynä veden laadun heikennyksestä on ollut Vapon turvetuotanto, jonka valumavedet Keski-Suomesta on nähty kirkasvetisen Puulan uhkana. Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut selvittää nyt juurta jaksaen Puulan länsiosien vesien laadun. Noin vuoden mittainen hanke kartoittaa, miten erilaiset maankäyttötoiminnot, esimerkiksi turvetuotanto ja metsäojitukset, vaikuttavat veteen. Ranta- ja valuma-alueille perustetaan useita mittauspisteitä. Yhtä tarkkaa ja puolueetonta analyysiä valumista ja vedenlaadusta ei ole tehty kertaakaan aikaisemmin.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 72 000 euroa. Kustannuksiin osallistuvat Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntaliitot, Etelä-Savon Ely-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja Joutsa ja Mikkelin seutu. Myös Puulan kalastuskunta ja Vapo rahoittavat hanketta. - Etelä-Savon maakuntaliitto osallistuu hankkeeseen maakunnan kehittämisrahalla (22 600 euroa).

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Savonlinnalaiset lentoon

Savonlinnan seudun kuntayhtymä edistää loppuvuoden ajan hankerahalla lentoyhteyksien säilymistä. Maakuntahallitus myönsi kokouksessaan 22. lokakuuta lentoliikenteen edistämiseen maakuntarahaa 10 500 euroa. Kunta rahoittaa hanketta 4500 eurolla.

Edistämistyöhön palkataan projektikoordinaattori, joka tiedottaa seudun toimijoille lentoliikenteen tärkeydestä ja houkuttelee lentämään. Tavoitteena on nostaa matkustajamäärät 1100:een kuukautta kohti loppuvuonna. Nykymäärät ovat 700 – 800 matkustajaa kuukaudessa.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntastrategian tarkistus eteni valtuustovaiheeseen

22.10.2012

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistusluonnoksen maanantaina 22. lokakuuta Mikkelissä. Lopullisesti tarkistuksen hyväksyy 26. marraskuuta kokoontuva syysvaltuusto.

Päivittämisprossissa maakuntaliitto tarkasteli sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen. Aikatähtäin siirtyi vuodesta 2015 vuoteen 2020.

Uudeksi maakunnan keskeiseksi menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina, aiemmasta tosin hieman täsmentyneinä, hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksiä strategia tarkastelee läpileikkausperiaatteella painottaen erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.


Kommenttikierrokselta myönteinen palaute

Syyskuussa 2012 liitto keräsi strategian muutosesityksistä sidosryhmien kommentit. Kommenttinsa liitolle lähetti 26 tahoa 61:stä. Kommentin antajat suhtautuivat strategialuonnokseen pääosin myönteisesti. Yksikään taho ei kyseenalaistanut strategialuonnoksen tavoitteita eikä muitakaan suuria muutoksia esitetty. Maakuntahallituksen hyväksymään luonnokseen liiton virasto oli kirjannut muutosesitykset soveltuvin osin. Yksityiskohtaisia aloitteita käsitellään vuonna 2013, kun liitto laatii uuden maakuntaohjelman vuosille 2015 – 2018.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi 22. lokakuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 – 2014.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä valtatie 5:n ja valtatie 23:n korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin on tavoitteena ohjata 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


EU-ohjelmien vuosibudjetti 2013 vajaat 10 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös maakunnan EU-ohjelmien vuosibudjetin eli yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan 17. lokakuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakuntaliittojen valmistelema alueellinen EU-ohjelma sai tuen

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen tähänastiset linjaukset uudelle alueelliselle EU-ohjelmalle 2014 – 2020. Linjaukset pitävät sisällään muun muassa sen, että uusi ohjelma edistää vähähiilistä taloutta läpileikkausperiaatteella, eikä sitä varten laadita omaa toimenpideluokkaa.

Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa, että jatkossakin maakuntaliittojen roolin ohjelmatoteutuksessa on oltava vahva. Suuntaviivat sovittiin keväällä valtion ja maakuntien välisissä neuvotteluissa, ja niistä on pidettävä kiinni.


Valmistelulla tiivis tahti

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden EU-ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä maakuntahallitukselle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan uudellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).

Ohjelman tavoitteena on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) linjausten mukaan:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi. Itä-Suomen edunmukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille. Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakunnallinen sote-työ alkanut hyvässä hengessä

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 17. syyskuuta kokouksessaan selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystä tekemään maakuntaliitto perusti syyskuun lopulla 8-jäsenisen Sote-selvitysryhmän, jossa puhetta johtaa Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

Sote-selvitysryhmän työ on alkanut hyvässä hengessä, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen ajankohtaiskatsauksessaan maakuntahallitukselle. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6. marraskuuta. - Selvitystyön ensisijaisena tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Huoli parannustöiden viivästymisestä Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välisellä osuudella tuli esiin maakuntahallituksen edunvalvontakeskustelussa. Hankkeen toivottiin etenevän mahdollisimman ripeästi tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515,


Ympäristöarviointi käynnissä Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut valmiiksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella. Ohjelma arvioi, miten Viitostien parannukset Hietasen ja Pitkäjärven välillä vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, asukkaiden ja yritysten arkeen, mm. melutasoihin, luontoon, erityisesti liito-oraviin, maisemaan ja Mikkelin seudun maankäyttöön.

Ympäristöarviointiohjelmassa Ely esittelee viisi erilaista ja -tasoista vaihtoehtoa tieosuuden parannukselle. Niistä kaksi parantaa tietä sen nykyisellä paikalla ja kolme muuttaa tielinjausta Hietasen ja Otavan välillä. Suurin muutos siirtäisi tien kulkemaan radan vartta pitkin Hietasesta Otavaan.

Tien parannuksen yhteydessä on tulossa muutama uusi eritasoliittymä (Hietanen, mahdollisesti Orijärvi) ja sen lisäksi vanhoja liittymiä parannetaan (Otava ja Tikkala).

Tievaihtoehdot ovat pääosin maakuntakaavan mukaisia, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus Pohjois-Savon Elylle 22. lokakuuta antamassaan lausunnossa. Hallitus toteaa, ettei Hietasen ja Pitkäjärven välillä ole toistaiseksi ajantasaista yleiskaavaa, jonka pohjalta eri linjausvaihtoehtoja ja uusien liittymien paikkoja voisi perustella.

Keväällä 2013 Ely julkaisee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka on nähtävillä palautteen antoa varten kaksi kuukautta. - Ympäristövaikutusten arviointi on ensimmäinen vaihe tieosuuden parannuksessa. Kun Ely-keskus on saanut palautteen tietöiden vaikutuksista, se arvioi eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, valitsee toteutettavan vaihtoehdon ja tekee sille tiesuunnitelman. Se, kuinka paljon valtio myöntää tietöihin rahaa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisena tien parannus toteutuu.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618. Tiesuunnittelua voi seurata osoitteessa
http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/tiehankkeet/pohjoissavo/vt5hietanenpitkajarvi


Juvan keskustan osayleiskaava lausunnolla

Juvan keskustan osayleiskaava on pääosin voimassa olevan maakuntakaavan mukainen, toteaa maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi Juvan kunnalle 22. lokakuuta. Paljon tilaa vievän kaupan kaavoitus perusteluineen (Vehmaan vähittäiskaupan suuryksiköt) kaipaavat liiton mielestä kuitenkin vielä täsmennystä.

Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet

Etelä-Savon maakuntahallitus on tyytyväinen siitä, että valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet. Maakuntahallitukselle ilahduttavan tiedon kertoi hallituksen jäsen, kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd), joka on sivistysvaliokunnassa edistänyt maakuntien näkemyksiä. Alueellista taidehallintoa maakuntahallitus käsitteli antaessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Taiteen edistämiskeskuksen asetusluonnoksesta.

Liitto korostaa lausunnossaan alueiden päätösvaltaa, asiantuntijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia: taide- ja kulttuuriala ovat oleellinen osa aluekehitystä. Alueiden omaleimainen kulttuuri ei saa jäädä jalkoihin eikä valtion keskusohjausta vahvistava uudistus saa vaarantaa alueellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, maakuntahallitus muistuttaa.

Alueen toimijoita koskevat päätökset tulee hallituksen mielestä jatkossakin tehdä alueilla, joissa on alueellisen taiteen ja kulttuurin paras asiantuntemus. Tämä koskee muun muassa yhteisöjen valtionavustuksia ja läänintaiteilijoiden nimityksiä ja tehtäviä. Aluetoimipisteiden resurssien on oltava riittävät.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.


Maakuntaliiton budjetti 2,4 miljoonaa

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 26. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, useat keskeiset lakiuudistukset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa on edelleen painopisteinä muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman, vie loppuun nykyisen EU-ohjelmakauden ja osallistuu aktiivisesti uuden kauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Lujia biomateriaaleja

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvittää reilun vuoden mittaisessa hankkeessa, millaisia uusia sovellutuksia voitaisiin kehittää luonnonkuitupohjaisille materiaaleille. Samalla ammattikorkeakoulu tutkii myös, miten nykyisiä materiaaleja voitaisiin parantaa.

Kehitystyöstä hyötyvät kuitulujitettuja muovimateriaaleja valmistavat tai käyttävät yritykset, muun muassa Exel Composites, Piiroinen, Creadesign, Ekin Muovi, SCI-Composites, Rejlers, Tehomet, Fibrocom ja Pensi rescue. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös Finnforest, Stora Enso, UPM, Asko ja Ikea.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 97 000 euroa, josta EU:n ja valtion rahaa on 68 000 euroa. Hanke rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta ja se tukee maakunnan materiaali- ja ympäristöteknologiaa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen 22. lokakuuta.


Puolueetonta tietoa Puulan vedestä

Puulan vedenlaatu on puhuttanut pitkään ja kiihkeästikin Kangasniemellä. Syytettynä veden laadun heikennyksestä on ollut Vapon turvetuotanto, jonka valumavedet Keski-Suomesta on nähty kirkasvetisen Puulan uhkana. Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut selvittää nyt juurta jaksaen Puulan länsiosien vesien laadun. Noin vuoden mittainen hanke kartoittaa, miten erilaiset maankäyttötoiminnot, esimerkiksi turvetuotanto ja metsäojitukset, vaikuttavat veteen. Ranta- ja valuma-alueille perustetaan useita mittauspisteitä. Yhtä tarkkaa ja puolueetonta analyysiä valumista ja vedenlaadusta ei ole tehty kertaakaan aikaisemmin.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 72 000 euroa. Kustannuksiin osallistuvat Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntaliitot, Etelä-Savon Ely-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja Joutsa ja Mikkelin seutu. Myös Puulan kalastuskunta ja Vapo rahoittavat hanketta. - Etelä-Savon maakuntaliitto osallistuu hankkeeseen maakunnan kehittämisrahalla (22 600 euroa).

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Savonlinnalaiset lentoon

Savonlinnan seudun kuntayhtymä edistää loppuvuoden ajan hankerahalla lentoyhteyksien säilymistä. Maakuntahallitus myönsi kokouksessaan 22. lokakuuta lentoliikenteen edistämiseen maakuntarahaa 10 500 euroa. Kunta rahoittaa hanketta 4500 eurolla.

Edistämistyöhön palkataan projektikoordinaattori, joka tiedottaa seudun toimijoille lentoliikenteen tärkeydestä ja houkuttelee lentämään. Tavoitteena on nostaa matkustajamäärät 1100:een kuukautta kohti loppuvuonna. Nykymäärät ovat 700 – 800 matkustajaa kuukaudessa.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntastrategian tarkistus eteni valtuustovaiheeseen

22.10.2012

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistusluonnoksen maanantaina 22. lokakuuta Mikkelissä. Lopullisesti tarkistuksen hyväksyy 26. marraskuuta kokoontuva syysvaltuusto.

Päivittämisprossissa maakuntaliitto tarkasteli sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen. Aikatähtäin siirtyi vuodesta 2015 vuoteen 2020.

Uudeksi maakunnan keskeiseksi menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina, aiemmasta tosin hieman täsmentyneinä, hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksiä strategia tarkastelee läpileikkausperiaatteella painottaen erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.


Kommenttikierrokselta myönteinen palaute

Syyskuussa 2012 liitto keräsi strategian muutosesityksistä sidosryhmien kommentit. Kommenttinsa liitolle lähetti 26 tahoa 61:stä. Kommentin antajat suhtautuivat strategialuonnokseen pääosin myönteisesti. Yksikään taho ei kyseenalaistanut strategialuonnoksen tavoitteita eikä muitakaan suuria muutoksia esitetty. Maakuntahallituksen hyväksymään luonnokseen liiton virasto oli kirjannut muutosesitykset soveltuvin osin. Yksityiskohtaisia aloitteita käsitellään vuonna 2013, kun liitto laatii uuden maakuntaohjelman vuosille 2015 – 2018.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi 22. lokakuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 – 2014.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä valtatie 5:n ja valtatie 23:n korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin on tavoitteena ohjata 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


EU-ohjelmien vuosibudjetti 2013 vajaat 10 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös maakunnan EU-ohjelmien vuosibudjetin eli yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan 17. lokakuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakuntaliittojen valmistelema alueellinen EU-ohjelma sai tuen

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen tähänastiset linjaukset uudelle alueelliselle EU-ohjelmalle 2014 – 2020. Linjaukset pitävät sisällään muun muassa sen, että uusi ohjelma edistää vähähiilistä taloutta läpileikkausperiaatteella, eikä sitä varten laadita omaa toimenpideluokkaa.

Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa, että jatkossakin maakuntaliittojen roolin ohjelmatoteutuksessa on oltava vahva. Suuntaviivat sovittiin keväällä valtion ja maakuntien välisissä neuvotteluissa, ja niistä on pidettävä kiinni.


Valmistelulla tiivis tahti

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden EU-ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä maakuntahallitukselle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan uudellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).

Ohjelman tavoitteena on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) linjausten mukaan:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi. Itä-Suomen edunmukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille. Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakunnallinen sote-työ alkanut hyvässä hengessä

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 17. syyskuuta kokouksessaan selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystä tekemään maakuntaliitto perusti syyskuun lopulla 8-jäsenisen Sote-selvitysryhmän, jossa puhetta johtaa Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

Sote-selvitysryhmän työ on alkanut hyvässä hengessä, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen ajankohtaiskatsauksessaan maakuntahallitukselle. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6. marraskuuta. - Selvitystyön ensisijaisena tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Huoli parannustöiden viivästymisestä Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välisellä osuudella tuli esiin maakuntahallituksen edunvalvontakeskustelussa. Hankkeen toivottiin etenevän mahdollisimman ripeästi tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515,


Ympäristöarviointi käynnissä Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut valmiiksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella. Ohjelma arvioi, miten Viitostien parannukset Hietasen ja Pitkäjärven välillä vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, asukkaiden ja yritysten arkeen, mm. melutasoihin, luontoon, erityisesti liito-oraviin, maisemaan ja Mikkelin seudun maankäyttöön.

Ympäristöarviointiohjelmassa Ely esittelee viisi erilaista ja -tasoista vaihtoehtoa tieosuuden parannukselle. Niistä kaksi parantaa tietä sen nykyisellä paikalla ja kolme muuttaa tielinjausta Hietasen ja Otavan välillä. Suurin muutos siirtäisi tien kulkemaan radan vartta pitkin Hietasesta Otavaan.

Tien parannuksen yhteydessä on tulossa muutama uusi eritasoliittymä (Hietanen, mahdollisesti Orijärvi) ja sen lisäksi vanhoja liittymiä parannetaan (Otava ja Tikkala).

Tievaihtoehdot ovat pääosin maakuntakaavan mukaisia, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus Pohjois-Savon Elylle 22. lokakuuta antamassaan lausunnossa. Hallitus toteaa, ettei Hietasen ja Pitkäjärven välillä ole toistaiseksi ajantasaista yleiskaavaa, jonka pohjalta eri linjausvaihtoehtoja ja uusien liittymien paikkoja voisi perustella.

Keväällä 2013 Ely julkaisee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka on nähtävillä palautteen antoa varten kaksi kuukautta. - Ympäristövaikutusten arviointi on ensimmäinen vaihe tieosuuden parannuksessa. Kun Ely-keskus on saanut palautteen tietöiden vaikutuksista, se arvioi eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, valitsee toteutettavan vaihtoehdon ja tekee sille tiesuunnitelman. Se, kuinka paljon valtio myöntää tietöihin rahaa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisena tien parannus toteutuu.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618. Tiesuunnittelua voi seurata osoitteessa
http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/tiehankkeet/pohjoissavo/vt5hietanenpitkajarvi


Juvan keskustan osayleiskaava lausunnolla

Juvan keskustan osayleiskaava on pääosin voimassa olevan maakuntakaavan mukainen, toteaa maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi Juvan kunnalle 22. lokakuuta. Paljon tilaa vievän kaupan kaavoitus perusteluineen (Vehmaan vähittäiskaupan suuryksiköt) kaipaavat liiton mielestä kuitenkin vielä täsmennystä.

Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet

Etelä-Savon maakuntahallitus on tyytyväinen siitä, että valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet. Maakuntahallitukselle ilahduttavan tiedon kertoi hallituksen jäsen, kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd), joka on sivistysvaliokunnassa edistänyt maakuntien näkemyksiä. Alueellista taidehallintoa maakuntahallitus käsitteli antaessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Taiteen edistämiskeskuksen asetusluonnoksesta.

Liitto korostaa lausunnossaan alueiden päätösvaltaa, asiantuntijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia: taide- ja kulttuuriala ovat oleellinen osa aluekehitystä. Alueiden omaleimainen kulttuuri ei saa jäädä jalkoihin eikä valtion keskusohjausta vahvistava uudistus saa vaarantaa alueellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, maakuntahallitus muistuttaa.

Alueen toimijoita koskevat päätökset tulee hallituksen mielestä jatkossakin tehdä alueilla, joissa on alueellisen taiteen ja kulttuurin paras asiantuntemus. Tämä koskee muun muassa yhteisöjen valtionavustuksia ja läänintaiteilijoiden nimityksiä ja tehtäviä. Aluetoimipisteiden resurssien on oltava riittävät.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.


Maakuntaliiton budjetti 2,4 miljoonaa

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 26. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, useat keskeiset lakiuudistukset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa on edelleen painopisteinä muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman, vie loppuun nykyisen EU-ohjelmakauden ja osallistuu aktiivisesti uuden kauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Lujia biomateriaaleja

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvittää reilun vuoden mittaisessa hankkeessa, millaisia uusia sovellutuksia voitaisiin kehittää luonnonkuitupohjaisille materiaaleille. Samalla ammattikorkeakoulu tutkii myös, miten nykyisiä materiaaleja voitaisiin parantaa.

Kehitystyöstä hyötyvät kuitulujitettuja muovimateriaaleja valmistavat tai käyttävät yritykset, muun muassa Exel Composites, Piiroinen, Creadesign, Ekin Muovi, SCI-Composites, Rejlers, Tehomet, Fibrocom ja Pensi rescue. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös Finnforest, Stora Enso, UPM, Asko ja Ikea.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 97 000 euroa, josta EU:n ja valtion rahaa on 68 000 euroa. Hanke rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta ja se tukee maakunnan materiaali- ja ympäristöteknologiaa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen 22. lokakuuta.


Puolueetonta tietoa Puulan vedestä

Puulan vedenlaatu on puhuttanut pitkään ja kiihkeästikin Kangasniemellä. Syytettynä veden laadun heikennyksestä on ollut Vapon turvetuotanto, jonka valumavedet Keski-Suomesta on nähty kirkasvetisen Puulan uhkana. Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut selvittää nyt juurta jaksaen Puulan länsiosien vesien laadun. Noin vuoden mittainen hanke kartoittaa, miten erilaiset maankäyttötoiminnot, esimerkiksi turvetuotanto ja metsäojitukset, vaikuttavat veteen. Ranta- ja valuma-alueille perustetaan useita mittauspisteitä. Yhtä tarkkaa ja puolueetonta analyysiä valumista ja vedenlaadusta ei ole tehty kertaakaan aikaisemmin.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 72 000 euroa. Kustannuksiin osallistuvat Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntaliitot, Etelä-Savon Ely-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja Joutsa ja Mikkelin seutu. Myös Puulan kalastuskunta ja Vapo rahoittavat hanketta. - Etelä-Savon maakuntaliitto osallistuu hankkeeseen maakunnan kehittämisrahalla (22 600 euroa).

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Savonlinnalaiset lentoon

Savonlinnan seudun kuntayhtymä edistää loppuvuoden ajan hankerahalla lentoyhteyksien säilymistä. Maakuntahallitus myönsi kokouksessaan 22. lokakuuta lentoliikenteen edistämiseen maakuntarahaa 10 500 euroa. Kunta rahoittaa hanketta 4500 eurolla.

Edistämistyöhön palkataan projektikoordinaattori, joka tiedottaa seudun toimijoille lentoliikenteen tärkeydestä ja houkuttelee lentämään. Tavoitteena on nostaa matkustajamäärät 1100:een kuukautta kohti loppuvuonna. Nykymäärät ovat 700 – 800 matkustajaa kuukaudessa.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntastrategian tarkistus eteni valtuustovaiheeseen

22.10.2012

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistusluonnoksen maanantaina 22. lokakuuta Mikkelissä. Lopullisesti tarkistuksen hyväksyy 26. marraskuuta kokoontuva syysvaltuusto.

Päivittämisprossissa maakuntaliitto tarkasteli sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin.

Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen. Aikatähtäin siirtyi vuodesta 2015 vuoteen 2020.

Uudeksi maakunnan keskeiseksi menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina, aiemmasta tosin hieman täsmentyneinä, hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita.

Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksiä strategia tarkastelee läpileikkausperiaatteella painottaen erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia.

Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä.


Kommenttikierrokselta myönteinen palaute

Syyskuussa 2012 liitto keräsi strategian muutosesityksistä sidosryhmien kommentit. Kommenttinsa liitolle lähetti 26 tahoa 61:stä. Kommentin antajat suhtautuivat strategialuonnokseen pääosin myönteisesti. Yksikään taho ei kyseenalaistanut strategialuonnoksen tavoitteita eikä muitakaan suuria muutoksia esitetty. Maakuntahallituksen hyväksymään luonnokseen liiton virasto oli kirjannut muutosesitykset soveltuvin osin. Yksityiskohtaisia aloitteita käsitellään vuonna 2013, kun liitto laatii uuden maakuntaohjelman vuosille 2015 – 2018.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Toteuttamissuunnitelman rahoitusraami 2013 noin 132 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi 22. lokakuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 – 2014.

Vuodelle 2013 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.

Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä valtatie 5:n ja valtatie 23:n korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin on tavoitteena ohjata 16 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä.

Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


EU-ohjelmien vuosibudjetti 2013 vajaat 10 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös maakunnan EU-ohjelmien vuosibudjetin eli yhteistyöasiakirjan vuodelle 2013.

Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella.

Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan 17. lokakuuta.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakuntaliittojen valmistelema alueellinen EU-ohjelma sai tuen

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen tähänastiset linjaukset uudelle alueelliselle EU-ohjelmalle 2014 – 2020. Linjaukset pitävät sisällään muun muassa sen, että uusi ohjelma edistää vähähiilistä taloutta läpileikkausperiaatteella, eikä sitä varten laadita omaa toimenpideluokkaa.

Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa, että jatkossakin maakuntaliittojen roolin ohjelmatoteutuksessa on oltava vahva. Suuntaviivat sovittiin keväällä valtion ja maakuntien välisissä neuvotteluissa, ja niistä on pidettävä kiinni.


Valmistelulla tiivis tahti

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden EU-ohjelmakauden 2014 – 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä maakuntahallitukselle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.

Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa.

Ohjelma pannaan uudellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 – 20 pros.; ESR: 25 – 35 pros.).

Ohjelman tavoitteena on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) linjausten mukaan:

  • edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä,
  • tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä,
  • edistää vähähiilistä taloutta,
  • parantaa alueiden saavutettavuutta,
  • parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta,
  • kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja
  • lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä.

 

Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa

Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas) ja saada harvan asutuksen painoarvo mahdollisimman korkeaksi.

Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EU-komissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 – 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi. Itä-Suomen edunmukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus.


Aikataulut kiireiset

EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin ja mille alueille. Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta.

Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489.


Maakunnallinen sote-työ alkanut hyvässä hengessä

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 17. syyskuuta kokouksessaan selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystä tekemään maakuntaliitto perusti syyskuun lopulla 8-jäsenisen Sote-selvitysryhmän, jossa puhetta johtaa Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

Sote-selvitysryhmän työ on alkanut hyvässä hengessä, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen ajankohtaiskatsauksessaan maakuntahallitukselle. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6. marraskuuta. - Selvitystyön ensisijaisena tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Huoli parannustöiden viivästymisestä Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välisellä osuudella tuli esiin maakuntahallituksen edunvalvontakeskustelussa. Hankkeen toivottiin etenevän mahdollisimman ripeästi tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515,


Ympäristöarviointi käynnissä Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut valmiiksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella. Ohjelma arvioi, miten Viitostien parannukset Hietasen ja Pitkäjärven välillä vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, asukkaiden ja yritysten arkeen, mm. melutasoihin, luontoon, erityisesti liito-oraviin, maisemaan ja Mikkelin seudun maankäyttöön.

Ympäristöarviointiohjelmassa Ely esittelee viisi erilaista ja -tasoista vaihtoehtoa tieosuuden parannukselle. Niistä kaksi parantaa tietä sen nykyisellä paikalla ja kolme muuttaa tielinjausta Hietasen ja Otavan välillä. Suurin muutos siirtäisi tien kulkemaan radan vartta pitkin Hietasesta Otavaan.

Tien parannuksen yhteydessä on tulossa muutama uusi eritasoliittymä (Hietanen, mahdollisesti Orijärvi) ja sen lisäksi vanhoja liittymiä parannetaan (Otava ja Tikkala).

Tievaihtoehdot ovat pääosin maakuntakaavan mukaisia, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus Pohjois-Savon Elylle 22. lokakuuta antamassaan lausunnossa. Hallitus toteaa, ettei Hietasen ja Pitkäjärven välillä ole toistaiseksi ajantasaista yleiskaavaa, jonka pohjalta eri linjausvaihtoehtoja ja uusien liittymien paikkoja voisi perustella.

Keväällä 2013 Ely julkaisee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka on nähtävillä palautteen antoa varten kaksi kuukautta. - Ympäristövaikutusten arviointi on ensimmäinen vaihe tieosuuden parannuksessa. Kun Ely-keskus on saanut palautteen tietöiden vaikutuksista, se arvioi eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, valitsee toteutettavan vaihtoehdon ja tekee sille tiesuunnitelman. Se, kuinka paljon valtio myöntää tietöihin rahaa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisena tien parannus toteutuu.

Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618. Tiesuunnittelua voi seurata osoitteessa
http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/tiehankkeet/pohjoissavo/vt5hietanenpitkajarvi


Juvan keskustan osayleiskaava lausunnolla

Juvan keskustan osayleiskaava on pääosin voimassa olevan maakuntakaavan mukainen, toteaa maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi Juvan kunnalle 22. lokakuuta. Paljon tilaa vievän kaupan kaavoitus perusteluineen (Vehmaan vähittäiskaupan suuryksiköt) kaipaavat liiton mielestä kuitenkin vielä täsmennystä.

Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet

Etelä-Savon maakuntahallitus on tyytyväinen siitä, että valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet. Maakuntahallitukselle ilahduttavan tiedon kertoi hallituksen jäsen, kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd), joka on sivistysvaliokunnassa edistänyt maakuntien näkemyksiä. Alueellista taidehallintoa maakuntahallitus käsitteli antaessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Taiteen edistämiskeskuksen asetusluonnoksesta.

Liitto korostaa lausunnossaan alueiden päätösvaltaa, asiantuntijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia: taide- ja kulttuuriala ovat oleellinen osa aluekehitystä. Alueiden omaleimainen kulttuuri ei saa jäädä jalkoihin eikä valtion keskusohjausta vahvistava uudistus saa vaarantaa alueellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, maakuntahallitus muistuttaa.

Alueen toimijoita koskevat päätökset tulee hallituksen mielestä jatkossakin tehdä alueilla, joissa on alueellisen taiteen ja kulttuurin paras asiantuntemus. Tämä koskee muun muassa yhteisöjen valtionavustuksia ja läänintaiteilijoiden nimityksiä ja tehtäviä. Aluetoimipisteiden resurssien on oltava riittävät.

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285.


Maakuntaliiton budjetti 2,4 miljoonaa

Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 26. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, useat keskeiset lakiuudistukset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan.

Edunvalvonnassa on edelleen painopisteinä muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa.

Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman, vie loppuun nykyisen EU-ohjelmakauden ja osallistuu aktiivisesti uuden kauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä-Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita.

Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon – Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa.

Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.


Lujia biomateriaaleja

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvittää reilun vuoden mittaisessa hankkeessa, millaisia uusia sovellutuksia voitaisiin kehittää luonnonkuitupohjaisille materiaaleille. Samalla ammattikorkeakoulu tutkii myös, miten nykyisiä materiaaleja voitaisiin parantaa.

Kehitystyöstä hyötyvät kuitulujitettuja muovimateriaaleja valmistavat tai käyttävät yritykset, muun muassa Exel Composites, Piiroinen, Creadesign, Ekin Muovi, SCI-Composites, Rejlers, Tehomet, Fibrocom ja Pensi rescue. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat myös Finnforest, Stora Enso, UPM, Asko ja Ikea.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 97 000 euroa, josta EU:n ja valtion rahaa on 68 000 euroa. Hanke rahoitetaan Etelä-Savon EAKR-ohjelmasta ja se tukee maakunnan materiaali- ja ympäristöteknologiaa. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen 22. lokakuuta.


Puolueetonta tietoa Puulan vedestä

Puulan vedenlaatu on puhuttanut pitkään ja kiihkeästikin Kangasniemellä. Syytettynä veden laadun heikennyksestä on ollut Vapon turvetuotanto, jonka valumavedet Keski-Suomesta on nähty kirkasvetisen Puulan uhkana. Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut selvittää nyt juurta jaksaen Puulan länsiosien vesien laadun. Noin vuoden mittainen hanke kartoittaa, miten erilaiset maankäyttötoiminnot, esimerkiksi turvetuotanto ja metsäojitukset, vaikuttavat veteen. Ranta- ja valuma-alueille perustetaan useita mittauspisteitä. Yhtä tarkkaa ja puolueetonta analyysiä valumista ja vedenlaadusta ei ole tehty kertaakaan aikaisemmin.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 72 000 euroa. Kustannuksiin osallistuvat Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntaliitot, Etelä-Savon Ely-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja Joutsa ja Mikkelin seutu. Myös Puulan kalastuskunta ja Vapo rahoittavat hanketta. - Etelä-Savon maakuntaliitto osallistuu hankkeeseen maakunnan kehittämisrahalla (22 600 euroa).

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Savonlinnalaiset lentoon

Savonlinnan seudun kuntayhtymä edistää loppuvuoden ajan hankerahalla lentoyhteyksien säilymistä. Maakuntahallitus myönsi kokouksessaan 22. lokakuuta lentoliikenteen edistämiseen maakuntarahaa 10 500 euroa. Kunta rahoittaa hanketta 4500 eurolla.

Edistämistyöhön palkataan projektikoordinaattori, joka tiedottaa seudun toimijoille lentoliikenteen tärkeydestä ja houkuttelee lentämään. Tavoitteena on nostaa matkustajamäärät 1100:een kuukautta kohti loppuvuonna. Nykymäärät ovat 700 – 800 matkustajaa kuukaudessa.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.


 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010