Etelä-Savo selvittää vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteille

17.09.2012

Etelä-Savo selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystyön tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Vaihtoehtoina tarkastellaan muun muassa koko maakunnan kattavaa kuntayhtymää ja ns. vastuukuntamallia. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus maanantaina 17. syyskuuta Mikkelissä.

Selvitystyötä ohjaa maakunnan kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat kunnanjohtajat ja sairaanhoitopiirien johtajat. Kunnallistaloustyöryhmä valitsee selvitystyöryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat kokouksessaan 25. syyskuuta. Työryhmään kutsutaan kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajat.

Selvitysasia keskustelutti maakuntahallitusta pitkään, ja vaihtoehtojen kartoitukseen päädyttiin lopulta äänestyksen jälkeen tuloksella 7 – 6. Selvitystyötä kannatti neljä keskustan ja kolme sosiaalidemokraattien edustajaa. Kaikki kolme kokoomuksen edustajaa vastustivat selvityksen tekoa, samoin Savonlinnan seudun edustajista Teemu Hirvonen (sd), Kirsi Torikka (kesk.) ja Varpu Vaarnamo (vihr.).

Maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että kaikilla on yhteinen huoli ja vilpitön pyrkimys säilyttää mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnassa. Samoin yhtä mieltä oltiin siitä, että päätösvalta asiassa on kunnilla.

- Keskustelimme puolesta ja vastaan juuri siitä, onko maakuntaliiton syytä puuttua asiaan, joka kuuluu kunnille. Oma kantani on, ettei selvityksellä enää tätä asiaa nykyistä enempää solmuun saada, totesi selvitystyön puolesta äänestänyt maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius puolestaan sanoi pelkäävänsä, että solmu entisestään tiukentuu. Hänen mielestään olisi ollut syytä odottaa, mitä valtio esittää kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiksi.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä selvityksessä on kyse olemassa olevan tiedon kokoamisesta eri päätösvaihtoehtojen pohjaksi.

- Maakunnan pitää itse olla aloitteellinen, eikä pelkästään odottaa, mitä ylhäältä annetaan. Toivon, että maakunnallinen yhteishenki voittaisi, Viialainen sanoi.

Viialaisen käsityksen mukaan vasta noin 150 000 asukkaan pohja riittäisi todennäköisesti turvaamaan ympärivuorokautisen päivystyksen maakuntaan. Jos maakunnan eri kaupungit eivät löydä yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoitoon, on hänen mukaansa vaarana, että päivystys siirtyy maakunnan rajojen ulkopuolelle.

Selvityksen tarkoituksena on vertailla, mitä erilaiset toteutusmallit (esim. isäntä- tai vastuukuntamalli tai maakuntatason malli) kunnille maksavat sekä miten paljon virkoja ja millaisia rakenteita ne edellyttävät.

Selvityksen on tarkoitus palvella kuntia, kun ne ottavat kantaa sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmän myöhempiin esityksiin. Selvitys valmistuu syksyn kuluessa.

Etelä-Savo on jo vuonna 2005 alustavasti selvityttänyt, millaiset rakenteet parhaiten turvaisivat maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Tohtori Kari Puron selvitys eteni väliraporttivaiheeseen. Riittävää yksimielisyyttä maakunnan kunnissa ei kuitenkaan löytynyt yhdenkään Puron esittämän vaihtoehtomallin taakse, eikä selvitystyötä viety loppuun.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia päivitetään

Maakuntaliitto päivittää parhaillaan nykyistä maakuntasuunnitelmaa eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa. Päivittämisprosessi viedään läpi tiiviissä yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen, kuten kuntakentän, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Päivittämisprossissa tarkastellaan sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin. Strategian päätavoitteena on kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Maakuntavaltuusto saa uusitun strategian hyväksyttäväkseen syyskokoukseensa 26. marraskuuta 2012.

Kesällä ja syksyllä 2012 strategian valmistelufoorumit ovat käyneet läpi strategian teemakohtaisia sisältöjä ja arvioineet päivittämistarpeita. Liitto esitteli päivittämisprosessin keskeiset sisällöt yhteistyökumppaneille seminaarissa 30. elokuuta. Seminaari tarkasteli lähemmin kolmea erityisteemaa: energia, hyvinvointi ja Venäjä.

Maakuntaliiton virasto sai syyskuun alussa valmiiksi Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian ensimmäisen luonnoksen. Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 17. syyskuuta. Luonnos on myös parhaillaan kommentoitavana liiton sidosryhmillä. Tiivistelmä kommenteista käsitellään lokakuun maakuntahallituksessa.

Maakuntahallitus evästi virastoa strategian jatkotyössä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa maakunnan osaamisasiat, esimerkiksi molekyylibiologinen osaamiseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyvien asioiden korostaminen aiempaa enemmän.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Maakuntaohjelmalle toteuttamissuunnitelma vuosiksi 2013 - 2014

Maakuntahallitus käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaluonnosta vuosille 2013 - 2014. Luonnoksesta puuttuivat vielä rahoitustiedot, jotka tulevat käsittelyyn lokakuun kokoukseen. Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Suunnitelma pitää sisällään maakunnan yhteistyöasiakirjan, joka EU:n rakennerahastovarojen vuosibudjetin.

Yhteistyöasiakirja 2013 – 2014 sisältää mittavia leikkauksia valtion rahoitusosuuksiin: Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta (Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelma) valtio leikkaa 7,6 miljoonaa euroa ja ESR-ohjelmasta (Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmasta) 2,9 miljoonaa. Valtion leikkaukset maakuntien tulee kattaa hankekohtaisella kuntarahalla.

Maakuntahallitus hyväksyy toteuttamissuunnitelman sen jälkeen, kun se on ensin käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä puolestaan hyväksyy yhteistyöasiakirjan. Yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n rakennerahastorahojen käyttöä Etelä-Savossa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Vähittäiskauppa tarvitsee maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Tämä seudullinen tarve tuli selvästi esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa. Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013.

Kaupan suuryksikköjä koskeva kaavoitustarve pohjaa ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen. Etelä-Savossa taustalla on myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla se vahvisti ympäristöministeriön kielteisen kannan Etelä-Savon kaupan suuryksikköjen maakuntakaavamerkintöihin vuonna 2011.

Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisestä päättää maakuntahallitus.

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään. Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Myös kiviainesalueiden ja pohjavesialueiden päivitykset sekä maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja luonnonsuojelualueiden päivitykset voivat olla osa luonnonvaravaihekaavaa. Laadittava ilmasto- ja luonnonvarastrategia voi nostaa esiin myös muita selvitys- ja kaavoitustarpeita.

Maakuntahallitus sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Ely-keskuksen strategiset tulossopimukset esittelyssä

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja Pekka J. Häkkinen esitteli keskuksen strategisia painotuksia maakuntahallitukselle.

Etelä-Savon Elyn strategiset painotukset tuleville vuosille ovat elinvoimaisuus, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto; elinkeinoelämän menestys, erityisesti yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälisyys; sekä väestön hyvinvointi, erityisesti nuorten työllistyminen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Etelä-Savossa Elyn huoli on kiristyvä budjetti. Maakuntahallitus keskusteli muun muassa siitä, miten Elyn strategiset painotukset ja maakuntastrategia tukevat toisiaan.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Itä-Suomen aluehallintovirasto ei saa vähentää väkeä Mikkelissä

Etelä-Savon maakuntaliitto on huolestunut kehityksestä, jossa valtion aluehallintovirasto siirtää henkilöresursseja pois Mikkelistä, jossa kuitenkin sijaitsee viraston päätoimipaikka. Huolensa maakuntaliitto ilmaisee lausunnossa, jonka se antoi 17. syyskuuta Itä-Suomen aluehallintoviraston Avin strategisesta tulossopimuksesta 2013 – 2016.

”Etelä-Savon maakuntaliitto näkee aluehallintoviraston tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että virastoa johdetaan Mikkelistä edelleen mieluiten kaikkien vastuualueiden osalta”, lausunto toteaa.

Peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvät Avin tehtävät ovat liiton mielestä erityisen tärkeitä. Kuntien tulee voida omissa suunnitelmissaan tukeutua Avin tekemiin arvioihin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien ja Avin välillä, lausunto toteaa.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.


Turvetuotannon vaikutuksia vesistöihin selvitettävä

Turvetuotannon vesiensuojeluhaittoja on tärkeää käsitellä maakuntaa koskevissa vesienhoitosuunnitelmissa. Näin toteaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 17. syyskuuta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lausunto liittyi Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoidon työohjelmaan vuosille 2016 – 2021.

Turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin tarvitaan maakuntahallituksen mielestä lisäselvityksiä, ja turvetuotantoa on ohjattava pois alueilta, joilla sijaitsee kirkasvetisiä ja niukkaravinteisiä vesistöjä. Myös metsäojitukset huolettavat maakuntahallitusta. Maakunta käynnistää tutkimushankkeita valumavesien vaikutuksista muun muassa Puulalla.

Maakuntaliitto aikoo selvittää myös lähiaikoina, millaiset ovat Etelä-Savon luonnonvarat. Selvitys ottaa kantaa muun muassa siihen, miten luonnonvarojen käyttö, esimerkiksi kaivoshankkeet, vaikuttavat Etelä-Savon järviin.

Lausunnossaan maakuntahallitus esittää lisäksi huolensa uhanalaisten lohikalojen häviämisestä Saimaalta. Kalojen kutualueita tulee kunnostaa ja ns. kalateitä rakentaa, lausunto toteaa. Uhanalaisia lohikaloja Saimaalla ovat saimaanlohi, saimaannieriä, harjus ja järvitaimen.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin

Maakuntaliitto käynnistää Etelä-Savon kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistävän hankkeen Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakuntarahalla 17. syyskuuta.

Hanke edistää maakunnan, sen kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyösuhteita Venäjälle, Kiinaan ja Itämeren alueen maihin. Myös Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista voidaan edistää hankerahalla. Lisäksi hanke voi tukea tärkeiksi katsottuja verkostoitumistilaisuuksia, kokouksia ja vierailuja ja tehdä maakuntaa tunnetuksi muillakin tavoin.

Parivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 170 000 euroa. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. - Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savo selvittää vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteille

17.09.2012

Etelä-Savo selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystyön tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Vaihtoehtoina tarkastellaan muun muassa koko maakunnan kattavaa kuntayhtymää ja ns. vastuukuntamallia. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus maanantaina 17. syyskuuta Mikkelissä.

Selvitystyötä ohjaa maakunnan kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat kunnanjohtajat ja sairaanhoitopiirien johtajat. Kunnallistaloustyöryhmä valitsee selvitystyöryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat kokouksessaan 25. syyskuuta. Työryhmään kutsutaan kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajat.

Selvitysasia keskustelutti maakuntahallitusta pitkään, ja vaihtoehtojen kartoitukseen päädyttiin lopulta äänestyksen jälkeen tuloksella 7 – 6. Selvitystyötä kannatti neljä keskustan ja kolme sosiaalidemokraattien edustajaa. Kaikki kolme kokoomuksen edustajaa vastustivat selvityksen tekoa, samoin Savonlinnan seudun edustajista Teemu Hirvonen (sd), Kirsi Torikka (kesk.) ja Varpu Vaarnamo (vihr.).

Maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että kaikilla on yhteinen huoli ja vilpitön pyrkimys säilyttää mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnassa. Samoin yhtä mieltä oltiin siitä, että päätösvalta asiassa on kunnilla.

- Keskustelimme puolesta ja vastaan juuri siitä, onko maakuntaliiton syytä puuttua asiaan, joka kuuluu kunnille. Oma kantani on, ettei selvityksellä enää tätä asiaa nykyistä enempää solmuun saada, totesi selvitystyön puolesta äänestänyt maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius puolestaan sanoi pelkäävänsä, että solmu entisestään tiukentuu. Hänen mielestään olisi ollut syytä odottaa, mitä valtio esittää kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiksi.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä selvityksessä on kyse olemassa olevan tiedon kokoamisesta eri päätösvaihtoehtojen pohjaksi.

- Maakunnan pitää itse olla aloitteellinen, eikä pelkästään odottaa, mitä ylhäältä annetaan. Toivon, että maakunnallinen yhteishenki voittaisi, Viialainen sanoi.

Viialaisen käsityksen mukaan vasta noin 150 000 asukkaan pohja riittäisi todennäköisesti turvaamaan ympärivuorokautisen päivystyksen maakuntaan. Jos maakunnan eri kaupungit eivät löydä yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoitoon, on hänen mukaansa vaarana, että päivystys siirtyy maakunnan rajojen ulkopuolelle.

Selvityksen tarkoituksena on vertailla, mitä erilaiset toteutusmallit (esim. isäntä- tai vastuukuntamalli tai maakuntatason malli) kunnille maksavat sekä miten paljon virkoja ja millaisia rakenteita ne edellyttävät.

Selvityksen on tarkoitus palvella kuntia, kun ne ottavat kantaa sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmän myöhempiin esityksiin. Selvitys valmistuu syksyn kuluessa.

Etelä-Savo on jo vuonna 2005 alustavasti selvityttänyt, millaiset rakenteet parhaiten turvaisivat maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Tohtori Kari Puron selvitys eteni väliraporttivaiheeseen. Riittävää yksimielisyyttä maakunnan kunnissa ei kuitenkaan löytynyt yhdenkään Puron esittämän vaihtoehtomallin taakse, eikä selvitystyötä viety loppuun.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia päivitetään

Maakuntaliitto päivittää parhaillaan nykyistä maakuntasuunnitelmaa eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa. Päivittämisprosessi viedään läpi tiiviissä yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen, kuten kuntakentän, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Päivittämisprossissa tarkastellaan sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin. Strategian päätavoitteena on kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Maakuntavaltuusto saa uusitun strategian hyväksyttäväkseen syyskokoukseensa 26. marraskuuta 2012.

Kesällä ja syksyllä 2012 strategian valmistelufoorumit ovat käyneet läpi strategian teemakohtaisia sisältöjä ja arvioineet päivittämistarpeita. Liitto esitteli päivittämisprosessin keskeiset sisällöt yhteistyökumppaneille seminaarissa 30. elokuuta. Seminaari tarkasteli lähemmin kolmea erityisteemaa: energia, hyvinvointi ja Venäjä.

Maakuntaliiton virasto sai syyskuun alussa valmiiksi Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian ensimmäisen luonnoksen. Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 17. syyskuuta. Luonnos on myös parhaillaan kommentoitavana liiton sidosryhmillä. Tiivistelmä kommenteista käsitellään lokakuun maakuntahallituksessa.

Maakuntahallitus evästi virastoa strategian jatkotyössä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa maakunnan osaamisasiat, esimerkiksi molekyylibiologinen osaamiseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyvien asioiden korostaminen aiempaa enemmän.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Maakuntaohjelmalle toteuttamissuunnitelma vuosiksi 2013 - 2014

Maakuntahallitus käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaluonnosta vuosille 2013 - 2014. Luonnoksesta puuttuivat vielä rahoitustiedot, jotka tulevat käsittelyyn lokakuun kokoukseen. Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Suunnitelma pitää sisällään maakunnan yhteistyöasiakirjan, joka EU:n rakennerahastovarojen vuosibudjetin.

Yhteistyöasiakirja 2013 – 2014 sisältää mittavia leikkauksia valtion rahoitusosuuksiin: Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta (Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelma) valtio leikkaa 7,6 miljoonaa euroa ja ESR-ohjelmasta (Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmasta) 2,9 miljoonaa. Valtion leikkaukset maakuntien tulee kattaa hankekohtaisella kuntarahalla.

Maakuntahallitus hyväksyy toteuttamissuunnitelman sen jälkeen, kun se on ensin käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä puolestaan hyväksyy yhteistyöasiakirjan. Yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n rakennerahastorahojen käyttöä Etelä-Savossa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Vähittäiskauppa tarvitsee maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Tämä seudullinen tarve tuli selvästi esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa. Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013.

Kaupan suuryksikköjä koskeva kaavoitustarve pohjaa ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen. Etelä-Savossa taustalla on myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla se vahvisti ympäristöministeriön kielteisen kannan Etelä-Savon kaupan suuryksikköjen maakuntakaavamerkintöihin vuonna 2011.

Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisestä päättää maakuntahallitus.

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään. Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Myös kiviainesalueiden ja pohjavesialueiden päivitykset sekä maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja luonnonsuojelualueiden päivitykset voivat olla osa luonnonvaravaihekaavaa. Laadittava ilmasto- ja luonnonvarastrategia voi nostaa esiin myös muita selvitys- ja kaavoitustarpeita.

Maakuntahallitus sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Ely-keskuksen strategiset tulossopimukset esittelyssä

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja Pekka J. Häkkinen esitteli keskuksen strategisia painotuksia maakuntahallitukselle.

Etelä-Savon Elyn strategiset painotukset tuleville vuosille ovat elinvoimaisuus, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto; elinkeinoelämän menestys, erityisesti yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälisyys; sekä väestön hyvinvointi, erityisesti nuorten työllistyminen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Etelä-Savossa Elyn huoli on kiristyvä budjetti. Maakuntahallitus keskusteli muun muassa siitä, miten Elyn strategiset painotukset ja maakuntastrategia tukevat toisiaan.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Itä-Suomen aluehallintovirasto ei saa vähentää väkeä Mikkelissä

Etelä-Savon maakuntaliitto on huolestunut kehityksestä, jossa valtion aluehallintovirasto siirtää henkilöresursseja pois Mikkelistä, jossa kuitenkin sijaitsee viraston päätoimipaikka. Huolensa maakuntaliitto ilmaisee lausunnossa, jonka se antoi 17. syyskuuta Itä-Suomen aluehallintoviraston Avin strategisesta tulossopimuksesta 2013 – 2016.

”Etelä-Savon maakuntaliitto näkee aluehallintoviraston tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että virastoa johdetaan Mikkelistä edelleen mieluiten kaikkien vastuualueiden osalta”, lausunto toteaa.

Peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvät Avin tehtävät ovat liiton mielestä erityisen tärkeitä. Kuntien tulee voida omissa suunnitelmissaan tukeutua Avin tekemiin arvioihin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien ja Avin välillä, lausunto toteaa.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.


Turvetuotannon vaikutuksia vesistöihin selvitettävä

Turvetuotannon vesiensuojeluhaittoja on tärkeää käsitellä maakuntaa koskevissa vesienhoitosuunnitelmissa. Näin toteaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 17. syyskuuta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lausunto liittyi Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoidon työohjelmaan vuosille 2016 – 2021.

Turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin tarvitaan maakuntahallituksen mielestä lisäselvityksiä, ja turvetuotantoa on ohjattava pois alueilta, joilla sijaitsee kirkasvetisiä ja niukkaravinteisiä vesistöjä. Myös metsäojitukset huolettavat maakuntahallitusta. Maakunta käynnistää tutkimushankkeita valumavesien vaikutuksista muun muassa Puulalla.

Maakuntaliitto aikoo selvittää myös lähiaikoina, millaiset ovat Etelä-Savon luonnonvarat. Selvitys ottaa kantaa muun muassa siihen, miten luonnonvarojen käyttö, esimerkiksi kaivoshankkeet, vaikuttavat Etelä-Savon järviin.

Lausunnossaan maakuntahallitus esittää lisäksi huolensa uhanalaisten lohikalojen häviämisestä Saimaalta. Kalojen kutualueita tulee kunnostaa ja ns. kalateitä rakentaa, lausunto toteaa. Uhanalaisia lohikaloja Saimaalla ovat saimaanlohi, saimaannieriä, harjus ja järvitaimen.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin

Maakuntaliitto käynnistää Etelä-Savon kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistävän hankkeen Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakuntarahalla 17. syyskuuta.

Hanke edistää maakunnan, sen kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyösuhteita Venäjälle, Kiinaan ja Itämeren alueen maihin. Myös Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista voidaan edistää hankerahalla. Lisäksi hanke voi tukea tärkeiksi katsottuja verkostoitumistilaisuuksia, kokouksia ja vierailuja ja tehdä maakuntaa tunnetuksi muillakin tavoin.

Parivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 170 000 euroa. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. - Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savo selvittää vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteille

17.09.2012

Etelä-Savo selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystyön tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Vaihtoehtoina tarkastellaan muun muassa koko maakunnan kattavaa kuntayhtymää ja ns. vastuukuntamallia. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus maanantaina 17. syyskuuta Mikkelissä.

Selvitystyötä ohjaa maakunnan kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat kunnanjohtajat ja sairaanhoitopiirien johtajat. Kunnallistaloustyöryhmä valitsee selvitystyöryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat kokouksessaan 25. syyskuuta. Työryhmään kutsutaan kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajat.

Selvitysasia keskustelutti maakuntahallitusta pitkään, ja vaihtoehtojen kartoitukseen päädyttiin lopulta äänestyksen jälkeen tuloksella 7 – 6. Selvitystyötä kannatti neljä keskustan ja kolme sosiaalidemokraattien edustajaa. Kaikki kolme kokoomuksen edustajaa vastustivat selvityksen tekoa, samoin Savonlinnan seudun edustajista Teemu Hirvonen (sd), Kirsi Torikka (kesk.) ja Varpu Vaarnamo (vihr.).

Maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että kaikilla on yhteinen huoli ja vilpitön pyrkimys säilyttää mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnassa. Samoin yhtä mieltä oltiin siitä, että päätösvalta asiassa on kunnilla.

- Keskustelimme puolesta ja vastaan juuri siitä, onko maakuntaliiton syytä puuttua asiaan, joka kuuluu kunnille. Oma kantani on, ettei selvityksellä enää tätä asiaa nykyistä enempää solmuun saada, totesi selvitystyön puolesta äänestänyt maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius puolestaan sanoi pelkäävänsä, että solmu entisestään tiukentuu. Hänen mielestään olisi ollut syytä odottaa, mitä valtio esittää kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiksi.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä selvityksessä on kyse olemassa olevan tiedon kokoamisesta eri päätösvaihtoehtojen pohjaksi.

- Maakunnan pitää itse olla aloitteellinen, eikä pelkästään odottaa, mitä ylhäältä annetaan. Toivon, että maakunnallinen yhteishenki voittaisi, Viialainen sanoi.

Viialaisen käsityksen mukaan vasta noin 150 000 asukkaan pohja riittäisi todennäköisesti turvaamaan ympärivuorokautisen päivystyksen maakuntaan. Jos maakunnan eri kaupungit eivät löydä yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoitoon, on hänen mukaansa vaarana, että päivystys siirtyy maakunnan rajojen ulkopuolelle.

Selvityksen tarkoituksena on vertailla, mitä erilaiset toteutusmallit (esim. isäntä- tai vastuukuntamalli tai maakuntatason malli) kunnille maksavat sekä miten paljon virkoja ja millaisia rakenteita ne edellyttävät.

Selvityksen on tarkoitus palvella kuntia, kun ne ottavat kantaa sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmän myöhempiin esityksiin. Selvitys valmistuu syksyn kuluessa.

Etelä-Savo on jo vuonna 2005 alustavasti selvityttänyt, millaiset rakenteet parhaiten turvaisivat maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Tohtori Kari Puron selvitys eteni väliraporttivaiheeseen. Riittävää yksimielisyyttä maakunnan kunnissa ei kuitenkaan löytynyt yhdenkään Puron esittämän vaihtoehtomallin taakse, eikä selvitystyötä viety loppuun.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia päivitetään

Maakuntaliitto päivittää parhaillaan nykyistä maakuntasuunnitelmaa eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa. Päivittämisprosessi viedään läpi tiiviissä yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen, kuten kuntakentän, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Päivittämisprossissa tarkastellaan sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin. Strategian päätavoitteena on kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Maakuntavaltuusto saa uusitun strategian hyväksyttäväkseen syyskokoukseensa 26. marraskuuta 2012.

Kesällä ja syksyllä 2012 strategian valmistelufoorumit ovat käyneet läpi strategian teemakohtaisia sisältöjä ja arvioineet päivittämistarpeita. Liitto esitteli päivittämisprosessin keskeiset sisällöt yhteistyökumppaneille seminaarissa 30. elokuuta. Seminaari tarkasteli lähemmin kolmea erityisteemaa: energia, hyvinvointi ja Venäjä.

Maakuntaliiton virasto sai syyskuun alussa valmiiksi Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian ensimmäisen luonnoksen. Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 17. syyskuuta. Luonnos on myös parhaillaan kommentoitavana liiton sidosryhmillä. Tiivistelmä kommenteista käsitellään lokakuun maakuntahallituksessa.

Maakuntahallitus evästi virastoa strategian jatkotyössä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa maakunnan osaamisasiat, esimerkiksi molekyylibiologinen osaamiseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyvien asioiden korostaminen aiempaa enemmän.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Maakuntaohjelmalle toteuttamissuunnitelma vuosiksi 2013 - 2014

Maakuntahallitus käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaluonnosta vuosille 2013 - 2014. Luonnoksesta puuttuivat vielä rahoitustiedot, jotka tulevat käsittelyyn lokakuun kokoukseen. Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Suunnitelma pitää sisällään maakunnan yhteistyöasiakirjan, joka EU:n rakennerahastovarojen vuosibudjetin.

Yhteistyöasiakirja 2013 – 2014 sisältää mittavia leikkauksia valtion rahoitusosuuksiin: Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta (Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelma) valtio leikkaa 7,6 miljoonaa euroa ja ESR-ohjelmasta (Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmasta) 2,9 miljoonaa. Valtion leikkaukset maakuntien tulee kattaa hankekohtaisella kuntarahalla.

Maakuntahallitus hyväksyy toteuttamissuunnitelman sen jälkeen, kun se on ensin käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä puolestaan hyväksyy yhteistyöasiakirjan. Yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n rakennerahastorahojen käyttöä Etelä-Savossa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Vähittäiskauppa tarvitsee maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Tämä seudullinen tarve tuli selvästi esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa. Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013.

Kaupan suuryksikköjä koskeva kaavoitustarve pohjaa ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen. Etelä-Savossa taustalla on myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla se vahvisti ympäristöministeriön kielteisen kannan Etelä-Savon kaupan suuryksikköjen maakuntakaavamerkintöihin vuonna 2011.

Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisestä päättää maakuntahallitus.

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään. Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Myös kiviainesalueiden ja pohjavesialueiden päivitykset sekä maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja luonnonsuojelualueiden päivitykset voivat olla osa luonnonvaravaihekaavaa. Laadittava ilmasto- ja luonnonvarastrategia voi nostaa esiin myös muita selvitys- ja kaavoitustarpeita.

Maakuntahallitus sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Ely-keskuksen strategiset tulossopimukset esittelyssä

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja Pekka J. Häkkinen esitteli keskuksen strategisia painotuksia maakuntahallitukselle.

Etelä-Savon Elyn strategiset painotukset tuleville vuosille ovat elinvoimaisuus, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto; elinkeinoelämän menestys, erityisesti yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälisyys; sekä väestön hyvinvointi, erityisesti nuorten työllistyminen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Etelä-Savossa Elyn huoli on kiristyvä budjetti. Maakuntahallitus keskusteli muun muassa siitä, miten Elyn strategiset painotukset ja maakuntastrategia tukevat toisiaan.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Itä-Suomen aluehallintovirasto ei saa vähentää väkeä Mikkelissä

Etelä-Savon maakuntaliitto on huolestunut kehityksestä, jossa valtion aluehallintovirasto siirtää henkilöresursseja pois Mikkelistä, jossa kuitenkin sijaitsee viraston päätoimipaikka. Huolensa maakuntaliitto ilmaisee lausunnossa, jonka se antoi 17. syyskuuta Itä-Suomen aluehallintoviraston Avin strategisesta tulossopimuksesta 2013 – 2016.

”Etelä-Savon maakuntaliitto näkee aluehallintoviraston tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että virastoa johdetaan Mikkelistä edelleen mieluiten kaikkien vastuualueiden osalta”, lausunto toteaa.

Peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvät Avin tehtävät ovat liiton mielestä erityisen tärkeitä. Kuntien tulee voida omissa suunnitelmissaan tukeutua Avin tekemiin arvioihin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien ja Avin välillä, lausunto toteaa.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.


Turvetuotannon vaikutuksia vesistöihin selvitettävä

Turvetuotannon vesiensuojeluhaittoja on tärkeää käsitellä maakuntaa koskevissa vesienhoitosuunnitelmissa. Näin toteaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 17. syyskuuta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lausunto liittyi Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoidon työohjelmaan vuosille 2016 – 2021.

Turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin tarvitaan maakuntahallituksen mielestä lisäselvityksiä, ja turvetuotantoa on ohjattava pois alueilta, joilla sijaitsee kirkasvetisiä ja niukkaravinteisiä vesistöjä. Myös metsäojitukset huolettavat maakuntahallitusta. Maakunta käynnistää tutkimushankkeita valumavesien vaikutuksista muun muassa Puulalla.

Maakuntaliitto aikoo selvittää myös lähiaikoina, millaiset ovat Etelä-Savon luonnonvarat. Selvitys ottaa kantaa muun muassa siihen, miten luonnonvarojen käyttö, esimerkiksi kaivoshankkeet, vaikuttavat Etelä-Savon järviin.

Lausunnossaan maakuntahallitus esittää lisäksi huolensa uhanalaisten lohikalojen häviämisestä Saimaalta. Kalojen kutualueita tulee kunnostaa ja ns. kalateitä rakentaa, lausunto toteaa. Uhanalaisia lohikaloja Saimaalla ovat saimaanlohi, saimaannieriä, harjus ja järvitaimen.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin

Maakuntaliitto käynnistää Etelä-Savon kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistävän hankkeen Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakuntarahalla 17. syyskuuta.

Hanke edistää maakunnan, sen kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyösuhteita Venäjälle, Kiinaan ja Itämeren alueen maihin. Myös Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista voidaan edistää hankerahalla. Lisäksi hanke voi tukea tärkeiksi katsottuja verkostoitumistilaisuuksia, kokouksia ja vierailuja ja tehdä maakuntaa tunnetuksi muillakin tavoin.

Parivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 170 000 euroa. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. - Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savo selvittää vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteille

17.09.2012

Etelä-Savo selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystyön tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys.

Vaihtoehtoina tarkastellaan muun muassa koko maakunnan kattavaa kuntayhtymää ja ns. vastuukuntamallia. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus maanantaina 17. syyskuuta Mikkelissä.

Selvitystyötä ohjaa maakunnan kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat kunnanjohtajat ja sairaanhoitopiirien johtajat. Kunnallistaloustyöryhmä valitsee selvitystyöryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat kokouksessaan 25. syyskuuta. Työryhmään kutsutaan kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajat.

Selvitysasia keskustelutti maakuntahallitusta pitkään, ja vaihtoehtojen kartoitukseen päädyttiin lopulta äänestyksen jälkeen tuloksella 7 – 6. Selvitystyötä kannatti neljä keskustan ja kolme sosiaalidemokraattien edustajaa. Kaikki kolme kokoomuksen edustajaa vastustivat selvityksen tekoa, samoin Savonlinnan seudun edustajista Teemu Hirvonen (sd), Kirsi Torikka (kesk.) ja Varpu Vaarnamo (vihr.).

Maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että kaikilla on yhteinen huoli ja vilpitön pyrkimys säilyttää mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnassa. Samoin yhtä mieltä oltiin siitä, että päätösvalta asiassa on kunnilla.

- Keskustelimme puolesta ja vastaan juuri siitä, onko maakuntaliiton syytä puuttua asiaan, joka kuuluu kunnille. Oma kantani on, ettei selvityksellä enää tätä asiaa nykyistä enempää solmuun saada, totesi selvitystyön puolesta äänestänyt maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.).

Hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius puolestaan sanoi pelkäävänsä, että solmu entisestään tiukentuu. Hänen mielestään olisi ollut syytä odottaa, mitä valtio esittää kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiksi.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä selvityksessä on kyse olemassa olevan tiedon kokoamisesta eri päätösvaihtoehtojen pohjaksi.

- Maakunnan pitää itse olla aloitteellinen, eikä pelkästään odottaa, mitä ylhäältä annetaan. Toivon, että maakunnallinen yhteishenki voittaisi, Viialainen sanoi.

Viialaisen käsityksen mukaan vasta noin 150 000 asukkaan pohja riittäisi todennäköisesti turvaamaan ympärivuorokautisen päivystyksen maakuntaan. Jos maakunnan eri kaupungit eivät löydä yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoitoon, on hänen mukaansa vaarana, että päivystys siirtyy maakunnan rajojen ulkopuolelle.

Selvityksen tarkoituksena on vertailla, mitä erilaiset toteutusmallit (esim. isäntä- tai vastuukuntamalli tai maakuntatason malli) kunnille maksavat sekä miten paljon virkoja ja millaisia rakenteita ne edellyttävät.

Selvityksen on tarkoitus palvella kuntia, kun ne ottavat kantaa sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmän myöhempiin esityksiin. Selvitys valmistuu syksyn kuluessa.

Etelä-Savo on jo vuonna 2005 alustavasti selvityttänyt, millaiset rakenteet parhaiten turvaisivat maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Tohtori Kari Puron selvitys eteni väliraporttivaiheeseen. Riittävää yksimielisyyttä maakunnan kunnissa ei kuitenkaan löytynyt yhdenkään Puron esittämän vaihtoehtomallin taakse, eikä selvitystyötä viety loppuun.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515.


Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia päivitetään

Maakuntaliitto päivittää parhaillaan nykyistä maakuntasuunnitelmaa eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa. Päivittämisprosessi viedään läpi tiiviissä yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen, kuten kuntakentän, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Päivittämisprossissa tarkastellaan sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin. Strategian päätavoitteena on kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta. Maakuntavaltuusto saa uusitun strategian hyväksyttäväkseen syyskokoukseensa 26. marraskuuta 2012.

Kesällä ja syksyllä 2012 strategian valmistelufoorumit ovat käyneet läpi strategian teemakohtaisia sisältöjä ja arvioineet päivittämistarpeita. Liitto esitteli päivittämisprosessin keskeiset sisällöt yhteistyökumppaneille seminaarissa 30. elokuuta. Seminaari tarkasteli lähemmin kolmea erityisteemaa: energia, hyvinvointi ja Venäjä.

Maakuntaliiton virasto sai syyskuun alussa valmiiksi Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian ensimmäisen luonnoksen. Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 17. syyskuuta. Luonnos on myös parhaillaan kommentoitavana liiton sidosryhmillä. Tiivistelmä kommenteista käsitellään lokakuun maakuntahallituksessa.

Maakuntahallitus evästi virastoa strategian jatkotyössä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa maakunnan osaamisasiat, esimerkiksi molekyylibiologinen osaamiseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyvien asioiden korostaminen aiempaa enemmän.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009.

Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698.


Maakuntaohjelmalle toteuttamissuunnitelma vuosiksi 2013 - 2014

Maakuntahallitus käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaluonnosta vuosille 2013 - 2014. Luonnoksesta puuttuivat vielä rahoitustiedot, jotka tulevat käsittelyyn lokakuun kokoukseen. Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Suunnitelma pitää sisällään maakunnan yhteistyöasiakirjan, joka EU:n rakennerahastovarojen vuosibudjetin.

Yhteistyöasiakirja 2013 – 2014 sisältää mittavia leikkauksia valtion rahoitusosuuksiin: Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta (Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelma) valtio leikkaa 7,6 miljoonaa euroa ja ESR-ohjelmasta (Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmasta) 2,9 miljoonaa. Valtion leikkaukset maakuntien tulee kattaa hankekohtaisella kuntarahalla.

Maakuntahallitus hyväksyy toteuttamissuunnitelman sen jälkeen, kun se on ensin käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä puolestaan hyväksyy yhteistyöasiakirjan. Yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU:n rakennerahastorahojen käyttöä Etelä-Savossa.

Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747.


Vähittäiskauppa tarvitsee maakuntakaavaa

Vähittäiskaupan suuryksikköjä eli paljon tilaa vaativaa kauppaa varten Etelä-Savossa tarvitaan maakuntakaavatasoisia merkintöjä. Tämä seudullinen tarve tuli selvästi esiin, kun Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti voimassa olevan maakuntakaavan ajan tasalla oloa. Uudet kaavamerkinnät edellyttävät maakuntakaavan päivitystä eli ns. vaihemaakuntakaavan laatimista, joka selvityksen mukaan tulisi aloittaa jo vuonna 2013.

Kaupan suuryksikköjä koskeva kaavoitustarve pohjaa ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen. Etelä-Savossa taustalla on myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla se vahvisti ympäristöministeriön kielteisen kannan Etelä-Savon kaupan suuryksikköjen maakuntakaavamerkintöihin vuonna 2011.

Kaupan vaihemaakuntakaava olisi Etelä-Savon toinen vaihemaakuntakaava. Parhaillaan tekeillä oleva ensimmäinen vaihekaava koskee tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavatyön käynnistämisestä päättää maakuntahallitus.

Maakuntakaavaselvitys kertoo myös, että luonnonvaroja koskevalle kaavapäivitykselle on tarvetta. Maakuntaliitto selvittääkin lähiaikoina, mitä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan vaihemaakuntakaavan tulisi ensisijaisesti pitää sisällään. Se voisi sisältää muun muassa Etelä-Savon turvetuotantoalueet, vesistöalueiden ja rantojen kestävän käytön esimerkiksi matkailussa, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet ja arvokkaat kallio- ja moreenialueet.

Myös kiviainesalueiden ja pohjavesialueiden päivitykset sekä maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja luonnonsuojelualueiden päivitykset voivat olla osa luonnonvaravaihekaavaa. Laadittava ilmasto- ja luonnonvarastrategia voi nostaa esiin myös muita selvitys- ja kaavoitustarpeita.

Maakuntahallitus sai maakuntakaavan seurantaraportin tiedokseen.

Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672.


Ely-keskuksen strategiset tulossopimukset esittelyssä

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja Pekka J. Häkkinen esitteli keskuksen strategisia painotuksia maakuntahallitukselle.

Etelä-Savon Elyn strategiset painotukset tuleville vuosille ovat elinvoimaisuus, erityisesti kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto; elinkeinoelämän menestys, erityisesti yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälisyys; sekä väestön hyvinvointi, erityisesti nuorten työllistyminen sekä maahan muuttoon ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset.

Etelä-Savossa Elyn huoli on kiristyvä budjetti. Maakuntahallitus keskusteli muun muassa siitä, miten Elyn strategiset painotukset ja maakuntastrategia tukevat toisiaan.

Lisätietoja maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.


Itä-Suomen aluehallintovirasto ei saa vähentää väkeä Mikkelissä

Etelä-Savon maakuntaliitto on huolestunut kehityksestä, jossa valtion aluehallintovirasto siirtää henkilöresursseja pois Mikkelistä, jossa kuitenkin sijaitsee viraston päätoimipaikka. Huolensa maakuntaliitto ilmaisee lausunnossa, jonka se antoi 17. syyskuuta Itä-Suomen aluehallintoviraston Avin strategisesta tulossopimuksesta 2013 – 2016.

”Etelä-Savon maakuntaliitto näkee aluehallintoviraston tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että virastoa johdetaan Mikkelistä edelleen mieluiten kaikkien vastuualueiden osalta”, lausunto toteaa.

Peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvät Avin tehtävät ovat liiton mielestä erityisen tärkeitä. Kuntien tulee voida omissa suunnitelmissaan tukeutua Avin tekemiin arvioihin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien ja Avin välillä, lausunto toteaa.

Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh. 0400 745 537.


Turvetuotannon vaikutuksia vesistöihin selvitettävä

Turvetuotannon vesiensuojeluhaittoja on tärkeää käsitellä maakuntaa koskevissa vesienhoitosuunnitelmissa. Näin toteaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 17. syyskuuta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lausunto liittyi Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoidon työohjelmaan vuosille 2016 – 2021.

Turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin tarvitaan maakuntahallituksen mielestä lisäselvityksiä, ja turvetuotantoa on ohjattava pois alueilta, joilla sijaitsee kirkasvetisiä ja niukkaravinteisiä vesistöjä. Myös metsäojitukset huolettavat maakuntahallitusta. Maakunta käynnistää tutkimushankkeita valumavesien vaikutuksista muun muassa Puulalla.

Maakuntaliitto aikoo selvittää myös lähiaikoina, millaiset ovat Etelä-Savon luonnonvarat. Selvitys ottaa kantaa muun muassa siihen, miten luonnonvarojen käyttö, esimerkiksi kaivoshankkeet, vaikuttavat Etelä-Savon järviin.

Lausunnossaan maakuntahallitus esittää lisäksi huolensa uhanalaisten lohikalojen häviämisestä Saimaalta. Kalojen kutualueita tulee kunnostaa ja ns. kalateitä rakentaa, lausunto toteaa. Uhanalaisia lohikaloja Saimaalla ovat saimaanlohi, saimaannieriä, harjus ja järvitaimen.

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.


Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin

Maakuntaliitto käynnistää Etelä-Savon kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistävän hankkeen Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen rahoittamisen maakuntarahalla 17. syyskuuta.

Hanke edistää maakunnan, sen kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyösuhteita Venäjälle, Kiinaan ja Itämeren alueen maihin. Myös Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista voidaan edistää hankerahalla. Lisäksi hanke voi tukea tärkeiksi katsottuja verkostoitumistilaisuuksia, kokouksia ja vierailuja ja tehdä maakuntaa tunnetuksi muillakin tavoin.

Parivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 170 000 euroa. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. - Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010