Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

20.08.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli tänään koolla Mikkelissä:

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TULEVAT MALLIT KESKUSTELUTTIVAT MAAKUNTAHALLITUSTA

Maakunnan sosiaali- ja terveyden palvelurakenteiden uudistus ja poliisihallinnon kehittäminen keskusteluttivat tänään Mikkelissä koolla ollutta Etelä-Savon maakuntahallitusta.

Osana kuntauudistusta uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama palvelurakennetyöryhmä sai kesäkuun lopulla valmiiksi väliraporttinsa kolmesta vaihtoehtoisesta mallista, joilla rakenteita uudistettaisiin. Työryhmä esittää jatkovalmisteluun mallia C. Nykyiset sairaanhoitopiirit aiotaan yhdistää hallinnollisesti erva- eli erityisvastuualueiksi, jotka vastaavat keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palveluiden koordinaatiotehtävistä.

Malli A antaisi kuntien ja mahdollisesti joidenkin sote-alueiden vastata laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Ervalla olisi kapea vastuu muun muassa toimintojen koordinoinnista. Malli B:ssä sotealueet ja mahdollisesti jotkut suuret kunnat vastaavat laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Tässäkin mallissa Ervalla olisi kapea vastuu koordinoinnissa.

Todennäköisimmässä eli malli C:ssä kunnat tai sote-alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä sekä merkittävästä osasta erikoissairaanhoitoa. Ervat vastaisivat oikeushenkilöinä tutkimuksen, koulutuksen ja työnjaon koordinaatiosta.

Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien sekä Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen johto kertoi maakuntahallitukselle näkemyksiään työryhmän esityksestä ja sen vaikutuksista. Etelä-Savon maakuntahallitus päättää jatkotoimista seuraavassa kokouksessaan.

”Parhaillaan valmistelussa olevan päivystysasetuksen mukaan erityissairaanhoitoa antavissa sairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen päivystys niin, että myös anestesia- eli nukutuslääkärit ovat käytettävissä. Tämän toteutus vaatii ison väestöpohjan. Etelä-Savossa on riskinä, että päivystystoiminnot keskitetään Kuopioon, jollemme keskitä täällä omia voimiamme. Nyt kun tilanne on auki, Mikkeliin ja Savonlinnaan on vaikea löytää lääkäreitä auki oleviin virkoihin, vaikka halua rekrytointiin on. Yksi työnantaja voisi olla vahva toimija myös yksityisten lääkäriyritysten suuntaan. Ongelmat ovat täällä meillä, valtakunnalliset linjaukset eivät auta niiden hoitamissa. Rakenteiden uudistaminen on kuitenkin aina vaikeaa”, maakuntajohtaja Matti Viialainen arvioi.

POLIISIALUEEN PÄÄPOLIISIASEMAN ON SIJAITTAVA MIKKELISSÄ

Sisäasiainministeriön asettama ns. Pora III -työryhmä on selvittänyt huhtikuusta saakka poliisin hallintorakenteita. Poliisin hallintoa on jo uudistettu kaksi kertaa 2000-luvulla. Pora I -hanke vähensi poliisilaitosten lukumäärää 90:stä 24:ään vuonna 2009. Vuonna 2010 Pora II -uudistuksella perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa.

Pora III -hanke esittää alustavien tietojen mukaan 21.8. julkistettavassa raportissaan, että poliisilaitosten määrä tippuisi 24:stä 11:een.  Etelä-Savon poliisilaitos liitettäisiin esityksen mukaan Itä-Suomen uuteen poliisilaitokseen, johon kuuluisivat nykyiset Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisilaitokset. Uusi poliisilaitos olisi maan neljänneksi suurin toimialue, jossa olisi 885 työntekijää ja 567 774 asukasta.

Lisäksi työryhmä on kaavaillut, että Liikkuva poliisi lakkautettaisiin erillisyksikkönä ja sen toiminnot liitettäisiin paikallispoliisiin. Etelä-Savossa tämä tarkoittaisi vajaan 30 poliisin siirtymistä liikkuvasta poliisista paikallispoliisiin. Liikkuvan poliisin lakkautuksella tavoitellaan säästöjä, kun johtotehtävät vähenevät ja toimitiloja tarvitaan vähemmän.

Etelä-Savon poliisilaitoksen poliisipäällikkö Taisto Huokko esitteli maakuntahallitukselle valmisteilla olevaa uudistusta.

Etelä-Savon maakuntaliitto linjasi lausunnossaan, että Itä-Suomen uuden poliisialueen pääpoliisiaseman luonnollinen sijaintipaikka on Mikkeli.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKAT VÄHENEVÄT ETELÄ-SAVOSSA

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aiotaan vähentää Etelä-Savossa ensi syksynä yli sadalla nykyisestä.

Ikäluokkien pienentyessä ammatillisesta koulutuksesta karsitaan opiskelupaikkoja viime vuonna tehtyyn ennakointiin perustuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä tekemien linjausten mukaan Itä-Suomesta karsittaisiin 2014-2016 vähintään noin 800 aloituspaikkaa, mikä vuosiopiskelijapaikkoina tekee noin 2400 opiskelijaa. Kolmannes koko maan leikkauksista tehtäisiin Itä-Suomessa.

Etelä-Savon koulutus Oy suunnittelee vähentävänsä koulutustarjontaa kulttuurialan, luonnontieteiden, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmista. Käytännössä 2013 loppuu uusien opiskelijoiden otto media-assistenttien, puutarhureiden, kartoittajien ja puuseppien koulutusohjelmiin Mikkelissä, datanomien ja vaatetusompelijoiden koulutukseen Pieksämäellä. Autonkuljettajan koulutus aiotaan keskittää Juvalta ja Pieksämäeltä Mikkeliin. 

Maatalouden perustutkintoon otetaan kantaa päätettäessä vuoden 2014 koulutustarjonnasta. Sitä ennen selvitetään koulutuksen sisältöä, Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin sekä Karilan tutkimusaseman toimintojen jatkamisedellytyksiä. Avoimena on myös Otavan koulutilan jatko. Samoin selvitetään, voiko logistiikkakoulutus jatkaa Juvalla ja Pieksämäellä. 

Leikkaukset alkaisivat näkyä jo ensi syksynä. Ensi syksynä aloituspaikkoja olisi Mikkelissä 667 (tänä vuonna 728), Juvalla 32 (tänä syksynä 48) ja Pieksämäellä 161 (tänä syksynä 200) eli yhteensä 860 (tänä syksynä paikkoja oli 976).

Tammikuussa haussa olevien koulutuspaikkojen ja Pieksämäellä 2014 mahdollisesti aloittava lähihoitajakoulutus mukaan lukien perustutkintoa suorittavia nuoria olisi noin 2100-2200 opiskelijaa.

Maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan huolensa siitä, että Itä-Suomesta siirretään lisää aloituspaikkoja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Vaarana pidettiin sitä, ettei koulutustarjonta vastaa maakunnan työvoimatarpeita, eikä hallitusohjelmassa esitetty koulutustakuu toteudu varsinkin, jos nyt tehtävät aloituspaikkaleikkaukset eivät riitä, vaan OKM esittää lisäleikkauksia.

KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO LAAJENEE MERKITTÄVÄSTI

Vuonna 1990 perustetun Koloveden kansallispuiston pinta-ala laajenee yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Puistoon aiotaan liittää noin 3509 hehtaarin suuruiset, valtion omistamat alueet Enonkosken ja Heinäveden kunnissa sekä Savonlinnan kaupungissa.

Laajennuksen jälkeen Koloveden kansallispuiston pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 5817 hehtaaria. Kansallispuistolle vuonna 2010 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa käytännössä nykyisen puiston lisäksi myös esitetyn laajennuksen. Laajennusalueille on jo rakennettu jonkin verran retkeily- ja palveluvarustusta.

Koloveden kansallispuiston laajennusalue on maakuntakaavaan merkitty jo luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Lisäksi alue on kaavassa Natura-aluetta.

Ympäristöministeriö on pyytänyt maakuntahallitukselta lausuntoa laajennukseen liittyvästä lakiehdotuksesta. Maakuntahallitus pitää hyvänä sitä, että paikallisten riistanhoitoyhdistysten jäsenet voivat metsästää alueella hirviä. Maakuntahallitus pitää erityisen tärkeänä sitä, että paikallisten matkailuyritysten toimintamahdollisuudet kansallispuistossa voivat kehittyä.

”Maakuntahallitus pitääkin perusteltuna, että kalastuksen ja liikkumisen rajoituksia lievennetään, jotta matkailu voi kehittyä nykymuodostaan. Matkailuyritysten pitää voida viedä retkeilijöitä pieninä ryhminä alueelle omilla aluksillaan, kuten Linnansaaren kansallispuistossakin. Tätä varten tarvitaan laitureita ja alueen reitistöihin on panostettava, että kansallispuistossa on enemmän katsottavaa ja katsojia. Tähän on osoitettava riittävät resurssit”, maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen korostivat.

Maakuntaliitto toivoo myös, että kansallispuiston järjestyssääntö uusitaan mahdollisimman pian ja kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt alueen retkeily- ja virkistyskäyttöä palvelevat toimenpiteet toteutetaan esitetyssä laajuudessa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

BERNER TOTEUTTAA MERKITTÄVÄN LAAJENNUKSEN HEINÄVEDELLÄ

Berner Osakeyhtiö suunnittelee Heinävedellä sijaitsevan teknokemian tehtaansa laajennusta. Toiminta sisältää nestemäisten ja mahdollisesti vahamaisten teknokemiallisten kuluttajatuotteiden valmistusta sekä pullotusta, pakkausta, varastointia ja lähetystä. Myös etikkatuotannon siirtämistä Heinävedelle suunnitellaan.

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan Etelä-Savon ELY-keskukselle, että ympäristövaikutusten arviointiselostus kuvaa kiitettävästi haittojen minimointia. Maakuntahallitus myös toivoi, että kaikki tahot pyrkivät toteuttamaan esitettyjä parannusehdotuksia esimerkiksi alueen liikenneolosuhteisiin. Investointia pidetään erittäin merkittävänä ja tervetulleena. 

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 17.9.2012.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

20.08.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli tänään koolla Mikkelissä:

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TULEVAT MALLIT KESKUSTELUTTIVAT MAAKUNTAHALLITUSTA

Maakunnan sosiaali- ja terveyden palvelurakenteiden uudistus ja poliisihallinnon kehittäminen keskusteluttivat tänään Mikkelissä koolla ollutta Etelä-Savon maakuntahallitusta.

Osana kuntauudistusta uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama palvelurakennetyöryhmä sai kesäkuun lopulla valmiiksi väliraporttinsa kolmesta vaihtoehtoisesta mallista, joilla rakenteita uudistettaisiin. Työryhmä esittää jatkovalmisteluun mallia C. Nykyiset sairaanhoitopiirit aiotaan yhdistää hallinnollisesti erva- eli erityisvastuualueiksi, jotka vastaavat keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palveluiden koordinaatiotehtävistä.

Malli A antaisi kuntien ja mahdollisesti joidenkin sote-alueiden vastata laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Ervalla olisi kapea vastuu muun muassa toimintojen koordinoinnista. Malli B:ssä sotealueet ja mahdollisesti jotkut suuret kunnat vastaavat laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Tässäkin mallissa Ervalla olisi kapea vastuu koordinoinnissa.

Todennäköisimmässä eli malli C:ssä kunnat tai sote-alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä sekä merkittävästä osasta erikoissairaanhoitoa. Ervat vastaisivat oikeushenkilöinä tutkimuksen, koulutuksen ja työnjaon koordinaatiosta.

Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien sekä Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen johto kertoi maakuntahallitukselle näkemyksiään työryhmän esityksestä ja sen vaikutuksista. Etelä-Savon maakuntahallitus päättää jatkotoimista seuraavassa kokouksessaan.

”Parhaillaan valmistelussa olevan päivystysasetuksen mukaan erityissairaanhoitoa antavissa sairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen päivystys niin, että myös anestesia- eli nukutuslääkärit ovat käytettävissä. Tämän toteutus vaatii ison väestöpohjan. Etelä-Savossa on riskinä, että päivystystoiminnot keskitetään Kuopioon, jollemme keskitä täällä omia voimiamme. Nyt kun tilanne on auki, Mikkeliin ja Savonlinnaan on vaikea löytää lääkäreitä auki oleviin virkoihin, vaikka halua rekrytointiin on. Yksi työnantaja voisi olla vahva toimija myös yksityisten lääkäriyritysten suuntaan. Ongelmat ovat täällä meillä, valtakunnalliset linjaukset eivät auta niiden hoitamissa. Rakenteiden uudistaminen on kuitenkin aina vaikeaa”, maakuntajohtaja Matti Viialainen arvioi.

POLIISIALUEEN PÄÄPOLIISIASEMAN ON SIJAITTAVA MIKKELISSÄ

Sisäasiainministeriön asettama ns. Pora III -työryhmä on selvittänyt huhtikuusta saakka poliisin hallintorakenteita. Poliisin hallintoa on jo uudistettu kaksi kertaa 2000-luvulla. Pora I -hanke vähensi poliisilaitosten lukumäärää 90:stä 24:ään vuonna 2009. Vuonna 2010 Pora II -uudistuksella perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa.

Pora III -hanke esittää alustavien tietojen mukaan 21.8. julkistettavassa raportissaan, että poliisilaitosten määrä tippuisi 24:stä 11:een.  Etelä-Savon poliisilaitos liitettäisiin esityksen mukaan Itä-Suomen uuteen poliisilaitokseen, johon kuuluisivat nykyiset Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisilaitokset. Uusi poliisilaitos olisi maan neljänneksi suurin toimialue, jossa olisi 885 työntekijää ja 567 774 asukasta.

Lisäksi työryhmä on kaavaillut, että Liikkuva poliisi lakkautettaisiin erillisyksikkönä ja sen toiminnot liitettäisiin paikallispoliisiin. Etelä-Savossa tämä tarkoittaisi vajaan 30 poliisin siirtymistä liikkuvasta poliisista paikallispoliisiin. Liikkuvan poliisin lakkautuksella tavoitellaan säästöjä, kun johtotehtävät vähenevät ja toimitiloja tarvitaan vähemmän.

Etelä-Savon poliisilaitoksen poliisipäällikkö Taisto Huokko esitteli maakuntahallitukselle valmisteilla olevaa uudistusta.

Etelä-Savon maakuntaliitto linjasi lausunnossaan, että Itä-Suomen uuden poliisialueen pääpoliisiaseman luonnollinen sijaintipaikka on Mikkeli.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKAT VÄHENEVÄT ETELÄ-SAVOSSA

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aiotaan vähentää Etelä-Savossa ensi syksynä yli sadalla nykyisestä.

Ikäluokkien pienentyessä ammatillisesta koulutuksesta karsitaan opiskelupaikkoja viime vuonna tehtyyn ennakointiin perustuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä tekemien linjausten mukaan Itä-Suomesta karsittaisiin 2014-2016 vähintään noin 800 aloituspaikkaa, mikä vuosiopiskelijapaikkoina tekee noin 2400 opiskelijaa. Kolmannes koko maan leikkauksista tehtäisiin Itä-Suomessa.

Etelä-Savon koulutus Oy suunnittelee vähentävänsä koulutustarjontaa kulttuurialan, luonnontieteiden, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmista. Käytännössä 2013 loppuu uusien opiskelijoiden otto media-assistenttien, puutarhureiden, kartoittajien ja puuseppien koulutusohjelmiin Mikkelissä, datanomien ja vaatetusompelijoiden koulutukseen Pieksämäellä. Autonkuljettajan koulutus aiotaan keskittää Juvalta ja Pieksämäeltä Mikkeliin. 

Maatalouden perustutkintoon otetaan kantaa päätettäessä vuoden 2014 koulutustarjonnasta. Sitä ennen selvitetään koulutuksen sisältöä, Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin sekä Karilan tutkimusaseman toimintojen jatkamisedellytyksiä. Avoimena on myös Otavan koulutilan jatko. Samoin selvitetään, voiko logistiikkakoulutus jatkaa Juvalla ja Pieksämäellä. 

Leikkaukset alkaisivat näkyä jo ensi syksynä. Ensi syksynä aloituspaikkoja olisi Mikkelissä 667 (tänä vuonna 728), Juvalla 32 (tänä syksynä 48) ja Pieksämäellä 161 (tänä syksynä 200) eli yhteensä 860 (tänä syksynä paikkoja oli 976).

Tammikuussa haussa olevien koulutuspaikkojen ja Pieksämäellä 2014 mahdollisesti aloittava lähihoitajakoulutus mukaan lukien perustutkintoa suorittavia nuoria olisi noin 2100-2200 opiskelijaa.

Maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan huolensa siitä, että Itä-Suomesta siirretään lisää aloituspaikkoja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Vaarana pidettiin sitä, ettei koulutustarjonta vastaa maakunnan työvoimatarpeita, eikä hallitusohjelmassa esitetty koulutustakuu toteudu varsinkin, jos nyt tehtävät aloituspaikkaleikkaukset eivät riitä, vaan OKM esittää lisäleikkauksia.

KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO LAAJENEE MERKITTÄVÄSTI

Vuonna 1990 perustetun Koloveden kansallispuiston pinta-ala laajenee yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Puistoon aiotaan liittää noin 3509 hehtaarin suuruiset, valtion omistamat alueet Enonkosken ja Heinäveden kunnissa sekä Savonlinnan kaupungissa.

Laajennuksen jälkeen Koloveden kansallispuiston pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 5817 hehtaaria. Kansallispuistolle vuonna 2010 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa käytännössä nykyisen puiston lisäksi myös esitetyn laajennuksen. Laajennusalueille on jo rakennettu jonkin verran retkeily- ja palveluvarustusta.

Koloveden kansallispuiston laajennusalue on maakuntakaavaan merkitty jo luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Lisäksi alue on kaavassa Natura-aluetta.

Ympäristöministeriö on pyytänyt maakuntahallitukselta lausuntoa laajennukseen liittyvästä lakiehdotuksesta. Maakuntahallitus pitää hyvänä sitä, että paikallisten riistanhoitoyhdistysten jäsenet voivat metsästää alueella hirviä. Maakuntahallitus pitää erityisen tärkeänä sitä, että paikallisten matkailuyritysten toimintamahdollisuudet kansallispuistossa voivat kehittyä.

”Maakuntahallitus pitääkin perusteltuna, että kalastuksen ja liikkumisen rajoituksia lievennetään, jotta matkailu voi kehittyä nykymuodostaan. Matkailuyritysten pitää voida viedä retkeilijöitä pieninä ryhminä alueelle omilla aluksillaan, kuten Linnansaaren kansallispuistossakin. Tätä varten tarvitaan laitureita ja alueen reitistöihin on panostettava, että kansallispuistossa on enemmän katsottavaa ja katsojia. Tähän on osoitettava riittävät resurssit”, maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen korostivat.

Maakuntaliitto toivoo myös, että kansallispuiston järjestyssääntö uusitaan mahdollisimman pian ja kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt alueen retkeily- ja virkistyskäyttöä palvelevat toimenpiteet toteutetaan esitetyssä laajuudessa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

BERNER TOTEUTTAA MERKITTÄVÄN LAAJENNUKSEN HEINÄVEDELLÄ

Berner Osakeyhtiö suunnittelee Heinävedellä sijaitsevan teknokemian tehtaansa laajennusta. Toiminta sisältää nestemäisten ja mahdollisesti vahamaisten teknokemiallisten kuluttajatuotteiden valmistusta sekä pullotusta, pakkausta, varastointia ja lähetystä. Myös etikkatuotannon siirtämistä Heinävedelle suunnitellaan.

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan Etelä-Savon ELY-keskukselle, että ympäristövaikutusten arviointiselostus kuvaa kiitettävästi haittojen minimointia. Maakuntahallitus myös toivoi, että kaikki tahot pyrkivät toteuttamaan esitettyjä parannusehdotuksia esimerkiksi alueen liikenneolosuhteisiin. Investointia pidetään erittäin merkittävänä ja tervetulleena. 

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 17.9.2012.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

20.08.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli tänään koolla Mikkelissä:

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TULEVAT MALLIT KESKUSTELUTTIVAT MAAKUNTAHALLITUSTA

Maakunnan sosiaali- ja terveyden palvelurakenteiden uudistus ja poliisihallinnon kehittäminen keskusteluttivat tänään Mikkelissä koolla ollutta Etelä-Savon maakuntahallitusta.

Osana kuntauudistusta uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama palvelurakennetyöryhmä sai kesäkuun lopulla valmiiksi väliraporttinsa kolmesta vaihtoehtoisesta mallista, joilla rakenteita uudistettaisiin. Työryhmä esittää jatkovalmisteluun mallia C. Nykyiset sairaanhoitopiirit aiotaan yhdistää hallinnollisesti erva- eli erityisvastuualueiksi, jotka vastaavat keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palveluiden koordinaatiotehtävistä.

Malli A antaisi kuntien ja mahdollisesti joidenkin sote-alueiden vastata laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Ervalla olisi kapea vastuu muun muassa toimintojen koordinoinnista. Malli B:ssä sotealueet ja mahdollisesti jotkut suuret kunnat vastaavat laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Tässäkin mallissa Ervalla olisi kapea vastuu koordinoinnissa.

Todennäköisimmässä eli malli C:ssä kunnat tai sote-alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä sekä merkittävästä osasta erikoissairaanhoitoa. Ervat vastaisivat oikeushenkilöinä tutkimuksen, koulutuksen ja työnjaon koordinaatiosta.

Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien sekä Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen johto kertoi maakuntahallitukselle näkemyksiään työryhmän esityksestä ja sen vaikutuksista. Etelä-Savon maakuntahallitus päättää jatkotoimista seuraavassa kokouksessaan.

”Parhaillaan valmistelussa olevan päivystysasetuksen mukaan erityissairaanhoitoa antavissa sairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen päivystys niin, että myös anestesia- eli nukutuslääkärit ovat käytettävissä. Tämän toteutus vaatii ison väestöpohjan. Etelä-Savossa on riskinä, että päivystystoiminnot keskitetään Kuopioon, jollemme keskitä täällä omia voimiamme. Nyt kun tilanne on auki, Mikkeliin ja Savonlinnaan on vaikea löytää lääkäreitä auki oleviin virkoihin, vaikka halua rekrytointiin on. Yksi työnantaja voisi olla vahva toimija myös yksityisten lääkäriyritysten suuntaan. Ongelmat ovat täällä meillä, valtakunnalliset linjaukset eivät auta niiden hoitamissa. Rakenteiden uudistaminen on kuitenkin aina vaikeaa”, maakuntajohtaja Matti Viialainen arvioi.

POLIISIALUEEN PÄÄPOLIISIASEMAN ON SIJAITTAVA MIKKELISSÄ

Sisäasiainministeriön asettama ns. Pora III -työryhmä on selvittänyt huhtikuusta saakka poliisin hallintorakenteita. Poliisin hallintoa on jo uudistettu kaksi kertaa 2000-luvulla. Pora I -hanke vähensi poliisilaitosten lukumäärää 90:stä 24:ään vuonna 2009. Vuonna 2010 Pora II -uudistuksella perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa.

Pora III -hanke esittää alustavien tietojen mukaan 21.8. julkistettavassa raportissaan, että poliisilaitosten määrä tippuisi 24:stä 11:een.  Etelä-Savon poliisilaitos liitettäisiin esityksen mukaan Itä-Suomen uuteen poliisilaitokseen, johon kuuluisivat nykyiset Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisilaitokset. Uusi poliisilaitos olisi maan neljänneksi suurin toimialue, jossa olisi 885 työntekijää ja 567 774 asukasta.

Lisäksi työryhmä on kaavaillut, että Liikkuva poliisi lakkautettaisiin erillisyksikkönä ja sen toiminnot liitettäisiin paikallispoliisiin. Etelä-Savossa tämä tarkoittaisi vajaan 30 poliisin siirtymistä liikkuvasta poliisista paikallispoliisiin. Liikkuvan poliisin lakkautuksella tavoitellaan säästöjä, kun johtotehtävät vähenevät ja toimitiloja tarvitaan vähemmän.

Etelä-Savon poliisilaitoksen poliisipäällikkö Taisto Huokko esitteli maakuntahallitukselle valmisteilla olevaa uudistusta.

Etelä-Savon maakuntaliitto linjasi lausunnossaan, että Itä-Suomen uuden poliisialueen pääpoliisiaseman luonnollinen sijaintipaikka on Mikkeli.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKAT VÄHENEVÄT ETELÄ-SAVOSSA

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aiotaan vähentää Etelä-Savossa ensi syksynä yli sadalla nykyisestä.

Ikäluokkien pienentyessä ammatillisesta koulutuksesta karsitaan opiskelupaikkoja viime vuonna tehtyyn ennakointiin perustuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä tekemien linjausten mukaan Itä-Suomesta karsittaisiin 2014-2016 vähintään noin 800 aloituspaikkaa, mikä vuosiopiskelijapaikkoina tekee noin 2400 opiskelijaa. Kolmannes koko maan leikkauksista tehtäisiin Itä-Suomessa.

Etelä-Savon koulutus Oy suunnittelee vähentävänsä koulutustarjontaa kulttuurialan, luonnontieteiden, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmista. Käytännössä 2013 loppuu uusien opiskelijoiden otto media-assistenttien, puutarhureiden, kartoittajien ja puuseppien koulutusohjelmiin Mikkelissä, datanomien ja vaatetusompelijoiden koulutukseen Pieksämäellä. Autonkuljettajan koulutus aiotaan keskittää Juvalta ja Pieksämäeltä Mikkeliin. 

Maatalouden perustutkintoon otetaan kantaa päätettäessä vuoden 2014 koulutustarjonnasta. Sitä ennen selvitetään koulutuksen sisältöä, Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin sekä Karilan tutkimusaseman toimintojen jatkamisedellytyksiä. Avoimena on myös Otavan koulutilan jatko. Samoin selvitetään, voiko logistiikkakoulutus jatkaa Juvalla ja Pieksämäellä. 

Leikkaukset alkaisivat näkyä jo ensi syksynä. Ensi syksynä aloituspaikkoja olisi Mikkelissä 667 (tänä vuonna 728), Juvalla 32 (tänä syksynä 48) ja Pieksämäellä 161 (tänä syksynä 200) eli yhteensä 860 (tänä syksynä paikkoja oli 976).

Tammikuussa haussa olevien koulutuspaikkojen ja Pieksämäellä 2014 mahdollisesti aloittava lähihoitajakoulutus mukaan lukien perustutkintoa suorittavia nuoria olisi noin 2100-2200 opiskelijaa.

Maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan huolensa siitä, että Itä-Suomesta siirretään lisää aloituspaikkoja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Vaarana pidettiin sitä, ettei koulutustarjonta vastaa maakunnan työvoimatarpeita, eikä hallitusohjelmassa esitetty koulutustakuu toteudu varsinkin, jos nyt tehtävät aloituspaikkaleikkaukset eivät riitä, vaan OKM esittää lisäleikkauksia.

KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO LAAJENEE MERKITTÄVÄSTI

Vuonna 1990 perustetun Koloveden kansallispuiston pinta-ala laajenee yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Puistoon aiotaan liittää noin 3509 hehtaarin suuruiset, valtion omistamat alueet Enonkosken ja Heinäveden kunnissa sekä Savonlinnan kaupungissa.

Laajennuksen jälkeen Koloveden kansallispuiston pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 5817 hehtaaria. Kansallispuistolle vuonna 2010 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa käytännössä nykyisen puiston lisäksi myös esitetyn laajennuksen. Laajennusalueille on jo rakennettu jonkin verran retkeily- ja palveluvarustusta.

Koloveden kansallispuiston laajennusalue on maakuntakaavaan merkitty jo luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Lisäksi alue on kaavassa Natura-aluetta.

Ympäristöministeriö on pyytänyt maakuntahallitukselta lausuntoa laajennukseen liittyvästä lakiehdotuksesta. Maakuntahallitus pitää hyvänä sitä, että paikallisten riistanhoitoyhdistysten jäsenet voivat metsästää alueella hirviä. Maakuntahallitus pitää erityisen tärkeänä sitä, että paikallisten matkailuyritysten toimintamahdollisuudet kansallispuistossa voivat kehittyä.

”Maakuntahallitus pitääkin perusteltuna, että kalastuksen ja liikkumisen rajoituksia lievennetään, jotta matkailu voi kehittyä nykymuodostaan. Matkailuyritysten pitää voida viedä retkeilijöitä pieninä ryhminä alueelle omilla aluksillaan, kuten Linnansaaren kansallispuistossakin. Tätä varten tarvitaan laitureita ja alueen reitistöihin on panostettava, että kansallispuistossa on enemmän katsottavaa ja katsojia. Tähän on osoitettava riittävät resurssit”, maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen korostivat.

Maakuntaliitto toivoo myös, että kansallispuiston järjestyssääntö uusitaan mahdollisimman pian ja kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt alueen retkeily- ja virkistyskäyttöä palvelevat toimenpiteet toteutetaan esitetyssä laajuudessa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

BERNER TOTEUTTAA MERKITTÄVÄN LAAJENNUKSEN HEINÄVEDELLÄ

Berner Osakeyhtiö suunnittelee Heinävedellä sijaitsevan teknokemian tehtaansa laajennusta. Toiminta sisältää nestemäisten ja mahdollisesti vahamaisten teknokemiallisten kuluttajatuotteiden valmistusta sekä pullotusta, pakkausta, varastointia ja lähetystä. Myös etikkatuotannon siirtämistä Heinävedelle suunnitellaan.

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan Etelä-Savon ELY-keskukselle, että ympäristövaikutusten arviointiselostus kuvaa kiitettävästi haittojen minimointia. Maakuntahallitus myös toivoi, että kaikki tahot pyrkivät toteuttamaan esitettyjä parannusehdotuksia esimerkiksi alueen liikenneolosuhteisiin. Investointia pidetään erittäin merkittävänä ja tervetulleena. 

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 17.9.2012.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä

20.08.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli tänään koolla Mikkelissä:

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TULEVAT MALLIT KESKUSTELUTTIVAT MAAKUNTAHALLITUSTA

Maakunnan sosiaali- ja terveyden palvelurakenteiden uudistus ja poliisihallinnon kehittäminen keskusteluttivat tänään Mikkelissä koolla ollutta Etelä-Savon maakuntahallitusta.

Osana kuntauudistusta uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama palvelurakennetyöryhmä sai kesäkuun lopulla valmiiksi väliraporttinsa kolmesta vaihtoehtoisesta mallista, joilla rakenteita uudistettaisiin. Työryhmä esittää jatkovalmisteluun mallia C. Nykyiset sairaanhoitopiirit aiotaan yhdistää hallinnollisesti erva- eli erityisvastuualueiksi, jotka vastaavat keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palveluiden koordinaatiotehtävistä.

Malli A antaisi kuntien ja mahdollisesti joidenkin sote-alueiden vastata laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Ervalla olisi kapea vastuu muun muassa toimintojen koordinoinnista. Malli B:ssä sotealueet ja mahdollisesti jotkut suuret kunnat vastaavat laajasti perustason ja erityistason palvelujen järjestämisestä. Tässäkin mallissa Ervalla olisi kapea vastuu koordinoinnissa.

Todennäköisimmässä eli malli C:ssä kunnat tai sote-alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä sekä merkittävästä osasta erikoissairaanhoitoa. Ervat vastaisivat oikeushenkilöinä tutkimuksen, koulutuksen ja työnjaon koordinaatiosta.

Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien sekä Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen johto kertoi maakuntahallitukselle näkemyksiään työryhmän esityksestä ja sen vaikutuksista. Etelä-Savon maakuntahallitus päättää jatkotoimista seuraavassa kokouksessaan.

”Parhaillaan valmistelussa olevan päivystysasetuksen mukaan erityissairaanhoitoa antavissa sairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen päivystys niin, että myös anestesia- eli nukutuslääkärit ovat käytettävissä. Tämän toteutus vaatii ison väestöpohjan. Etelä-Savossa on riskinä, että päivystystoiminnot keskitetään Kuopioon, jollemme keskitä täällä omia voimiamme. Nyt kun tilanne on auki, Mikkeliin ja Savonlinnaan on vaikea löytää lääkäreitä auki oleviin virkoihin, vaikka halua rekrytointiin on. Yksi työnantaja voisi olla vahva toimija myös yksityisten lääkäriyritysten suuntaan. Ongelmat ovat täällä meillä, valtakunnalliset linjaukset eivät auta niiden hoitamissa. Rakenteiden uudistaminen on kuitenkin aina vaikeaa”, maakuntajohtaja Matti Viialainen arvioi.

POLIISIALUEEN PÄÄPOLIISIASEMAN ON SIJAITTAVA MIKKELISSÄ

Sisäasiainministeriön asettama ns. Pora III -työryhmä on selvittänyt huhtikuusta saakka poliisin hallintorakenteita. Poliisin hallintoa on jo uudistettu kaksi kertaa 2000-luvulla. Pora I -hanke vähensi poliisilaitosten lukumäärää 90:stä 24:ään vuonna 2009. Vuonna 2010 Pora II -uudistuksella perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa.

Pora III -hanke esittää alustavien tietojen mukaan 21.8. julkistettavassa raportissaan, että poliisilaitosten määrä tippuisi 24:stä 11:een.  Etelä-Savon poliisilaitos liitettäisiin esityksen mukaan Itä-Suomen uuteen poliisilaitokseen, johon kuuluisivat nykyiset Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisilaitokset. Uusi poliisilaitos olisi maan neljänneksi suurin toimialue, jossa olisi 885 työntekijää ja 567 774 asukasta.

Lisäksi työryhmä on kaavaillut, että Liikkuva poliisi lakkautettaisiin erillisyksikkönä ja sen toiminnot liitettäisiin paikallispoliisiin. Etelä-Savossa tämä tarkoittaisi vajaan 30 poliisin siirtymistä liikkuvasta poliisista paikallispoliisiin. Liikkuvan poliisin lakkautuksella tavoitellaan säästöjä, kun johtotehtävät vähenevät ja toimitiloja tarvitaan vähemmän.

Etelä-Savon poliisilaitoksen poliisipäällikkö Taisto Huokko esitteli maakuntahallitukselle valmisteilla olevaa uudistusta.

Etelä-Savon maakuntaliitto linjasi lausunnossaan, että Itä-Suomen uuden poliisialueen pääpoliisiaseman luonnollinen sijaintipaikka on Mikkeli.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKAT VÄHENEVÄT ETELÄ-SAVOSSA

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aiotaan vähentää Etelä-Savossa ensi syksynä yli sadalla nykyisestä.

Ikäluokkien pienentyessä ammatillisesta koulutuksesta karsitaan opiskelupaikkoja viime vuonna tehtyyn ennakointiin perustuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä tekemien linjausten mukaan Itä-Suomesta karsittaisiin 2014-2016 vähintään noin 800 aloituspaikkaa, mikä vuosiopiskelijapaikkoina tekee noin 2400 opiskelijaa. Kolmannes koko maan leikkauksista tehtäisiin Itä-Suomessa.

Etelä-Savon koulutus Oy suunnittelee vähentävänsä koulutustarjontaa kulttuurialan, luonnontieteiden, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmista. Käytännössä 2013 loppuu uusien opiskelijoiden otto media-assistenttien, puutarhureiden, kartoittajien ja puuseppien koulutusohjelmiin Mikkelissä, datanomien ja vaatetusompelijoiden koulutukseen Pieksämäellä. Autonkuljettajan koulutus aiotaan keskittää Juvalta ja Pieksämäeltä Mikkeliin. 

Maatalouden perustutkintoon otetaan kantaa päätettäessä vuoden 2014 koulutustarjonnasta. Sitä ennen selvitetään koulutuksen sisältöä, Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin sekä Karilan tutkimusaseman toimintojen jatkamisedellytyksiä. Avoimena on myös Otavan koulutilan jatko. Samoin selvitetään, voiko logistiikkakoulutus jatkaa Juvalla ja Pieksämäellä. 

Leikkaukset alkaisivat näkyä jo ensi syksynä. Ensi syksynä aloituspaikkoja olisi Mikkelissä 667 (tänä vuonna 728), Juvalla 32 (tänä syksynä 48) ja Pieksämäellä 161 (tänä syksynä 200) eli yhteensä 860 (tänä syksynä paikkoja oli 976).

Tammikuussa haussa olevien koulutuspaikkojen ja Pieksämäellä 2014 mahdollisesti aloittava lähihoitajakoulutus mukaan lukien perustutkintoa suorittavia nuoria olisi noin 2100-2200 opiskelijaa.

Maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan huolensa siitä, että Itä-Suomesta siirretään lisää aloituspaikkoja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Vaarana pidettiin sitä, ettei koulutustarjonta vastaa maakunnan työvoimatarpeita, eikä hallitusohjelmassa esitetty koulutustakuu toteudu varsinkin, jos nyt tehtävät aloituspaikkaleikkaukset eivät riitä, vaan OKM esittää lisäleikkauksia.

KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO LAAJENEE MERKITTÄVÄSTI

Vuonna 1990 perustetun Koloveden kansallispuiston pinta-ala laajenee yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Puistoon aiotaan liittää noin 3509 hehtaarin suuruiset, valtion omistamat alueet Enonkosken ja Heinäveden kunnissa sekä Savonlinnan kaupungissa.

Laajennuksen jälkeen Koloveden kansallispuiston pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 5817 hehtaaria. Kansallispuistolle vuonna 2010 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa käytännössä nykyisen puiston lisäksi myös esitetyn laajennuksen. Laajennusalueille on jo rakennettu jonkin verran retkeily- ja palveluvarustusta.

Koloveden kansallispuiston laajennusalue on maakuntakaavaan merkitty jo luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Lisäksi alue on kaavassa Natura-aluetta.

Ympäristöministeriö on pyytänyt maakuntahallitukselta lausuntoa laajennukseen liittyvästä lakiehdotuksesta. Maakuntahallitus pitää hyvänä sitä, että paikallisten riistanhoitoyhdistysten jäsenet voivat metsästää alueella hirviä. Maakuntahallitus pitää erityisen tärkeänä sitä, että paikallisten matkailuyritysten toimintamahdollisuudet kansallispuistossa voivat kehittyä.

”Maakuntahallitus pitääkin perusteltuna, että kalastuksen ja liikkumisen rajoituksia lievennetään, jotta matkailu voi kehittyä nykymuodostaan. Matkailuyritysten pitää voida viedä retkeilijöitä pieninä ryhminä alueelle omilla aluksillaan, kuten Linnansaaren kansallispuistossakin. Tätä varten tarvitaan laitureita ja alueen reitistöihin on panostettava, että kansallispuistossa on enemmän katsottavaa ja katsojia. Tähän on osoitettava riittävät resurssit”, maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen korostivat.

Maakuntaliitto toivoo myös, että kansallispuiston järjestyssääntö uusitaan mahdollisimman pian ja kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt alueen retkeily- ja virkistyskäyttöä palvelevat toimenpiteet toteutetaan esitetyssä laajuudessa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618.

BERNER TOTEUTTAA MERKITTÄVÄN LAAJENNUKSEN HEINÄVEDELLÄ

Berner Osakeyhtiö suunnittelee Heinävedellä sijaitsevan teknokemian tehtaansa laajennusta. Toiminta sisältää nestemäisten ja mahdollisesti vahamaisten teknokemiallisten kuluttajatuotteiden valmistusta sekä pullotusta, pakkausta, varastointia ja lähetystä. Myös etikkatuotannon siirtämistä Heinävedelle suunnitellaan.

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan Etelä-Savon ELY-keskukselle, että ympäristövaikutusten arviointiselostus kuvaa kiitettävästi haittojen minimointia. Maakuntahallitus myös toivoi, että kaikki tahot pyrkivät toteuttamaan esitettyjä parannusehdotuksia esimerkiksi alueen liikenneolosuhteisiin. Investointia pidetään erittäin merkittävänä ja tervetulleena. 

Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään 17.9.2012.

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

 

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010