Tuulivoima keskustelutti maakuntahallitusta

21.05.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

TUULIVOIMA KESKUSTELUTTI MAAKUNTAHALLITUSTA

Etelä-Savoon on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa. ”Etelä-Savossa arvioidaan olevan liki kolme sataa isoille tuulivoimaloille sopivaa paikkaa. Ei voi olla niin, että maakunnan alueelle sijoittuisi kolmasosa koko valtakuntaan suunnitelluista tuulivoimaloista”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo.

Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmisteltu tuulivoimaloille 1. vaihemaakuntakaavaluonnosta, jota maakuntahallitus on käsitellyt aiemminkin. Tällä kertaa maakuntahallitus evästi valmistelijoita niin, että valmisteluun lisätään voimaloiden lukumäärä ja teho, mietitään mahdollisia kaavamääräyksiä korkeusrajoituksiksi, täydennetään maisema-arviointia ja tehdään tuulienergian taloudellisuudesta laskelmia. Se pohtii syyskuun kokouksessaan myös, merkitäänkö kaavaan myös ns. ei-alueita. Aiheesta toivotaan mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua.

”Nyt kun valtio tukee voimakkaasti tuulivoimaloiden rakentamista, meneillään on todellinen ryntäys. Yritykset voivat kuolettaa investointinsa pääosin 5-6 vuodessa ja luottaa siihen, että ne saavat tuulienergiasta ns. takuuhinnan. Etelä-Savossa on pienipiirteinen, herkkä maisema. Kesän aikana mallinnetaan vielä maastossa, miten voimaloita voisi toteuttaa niin, että maisema kärsisi siitä mahdollisimman vähän”, Viialainen muistutti.

Valtaosa tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista sijaitsee Itä-Savossa luonnonkauneudestaan valtakunnallisestikin tunnetuilla alueilla, kuten Puumalansalmen ympäristössä, Puruvedellä, Heinävedelle ja Olavinlinnan lähistöllä.

”Etelä-Savoon suunnitellaan 3 MW:n tuulivoimaloita, joiden napa nousisi noin 120 metriin ja lapa olisi 60-90 metriä. Näin ollen korkeiden mäkien päälle rakennettujen tuulivoimaloiden korkeus olisi jopa kaksi sataa metriä. Haluamme vielä selvittää, miltä tällaiset tuulivoimalat näyttäisivät maisemassa”, Viialainen kuvasi.

Vaihemaakuntakaavaluonnoksen lisäksi kunnissa on valmisteilla pienempiä tuulivoimahankkeita kuntien omien kaavojen pohjalta. Kunnat, seurakunnat ja muut maanomistajat odottavat saavansa tuulivoimaloiden maapohjan vuokrauksesta itselleen tuloja.

Maakuntahallitus korosti myös, että parhaillaan päivitettävässä maakuntastrategiassa otetaan tuulivoimaan kantaa. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan odotetaan tulevan julkisesti nähtäville ja lähtevän lausuntokierrokselle sidosryhmiin alkusyksystä.

PARIKKALA AVATAAN KANSAINVÄLISELLE RAJALIIKENTEELLE 2017

Suomen ja Venäjän valtioilla on nyt yhteinen tahtotila avata Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle vuonna 2017, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi. Viime tiistaina eri viranomaistahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa varmistui, että tien rakentaminen Käkisalmi-Sortavala -osuudella alkaa tänä syksynä ENPI- rahoituksella eli ns. lähialuerahoituksella ja valmistuu 2015 mennessä.

”Tullin ja rajaviranomaisten rajalla tarvitsemat rakennukset ja laitteet hankitaan suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Sitä varten valmistellaan vuosille 2014-2016 yhteinen hanke ENPI-ohjelman jälkeen alkavaan ENI-ohjelmaan. Siinä Parikkala toteutettaisiin pilottina siitä, miten rajanylityspaikkoja voi rakentaa modulaarisesti eli vaiheittain”, Viialainen kertoi.

Liikenne on kasvanut Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla alkuvuonna liki 20 prosenttia. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti 10,6 miljoonaa matkustajaa.

SAVONLINNAN RINNAKKAISVÄYLÄN RAKENTAMISEN TOIVOTAAN JATKUVAN

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä on tärkeää saattaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti loppuun jo aloitetut tiehankkeet. Erityistä pettymystä maakunnassa on aiheuttanut se, että edellisen liikennepoliittisen selonteon pohjalta aloitettu Savonlinnan liikennejärjestely -hanke on keskeytetty.

Maakuntahallituksen mukaan Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt muodostavat yhden kokonaisuuden, ja hankkeen yksi keskeisistä tarkoituksista on siirtää Saimaan syväväylä pois liikenteellisesti haastavasta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Myös tämä uhkaa jäädä toteutumatta, jos kehysriihen lykkäyspäätös pysyy voimassa.

Kannanotto sisältyy maakuntaliiton eduskunnan talousvaliokunnalle antamaan lausuntoon.

OPPILAITOSTEN RAKENNUSHANKKEET LAITETTIIN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSEEN

Itä-Suomen osuus opetusministeriön yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavusta on noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan laatiman perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksen vuosille 2013-2016.

Etelä-Savon kohteista kiireellisin on Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Savonlinnasta mukana ovat Nojamaan koulun uudisrakennus ja peruskorjaus. Pieksämäellä esitetään toteutettavaksi Meriluodon koululla teknisen työn uudisrakennuksen toista vaihetta sekä saman koulun uudisrakennusta ja peruskorjauksen toista vaihetta. Juvalta listalla on kirkonkylän koulun peruskorjaus. Mikkelistä mukaan esitetään Haukivuoren yhtenäiskoulua.

Etelä-Savon maakuntahallitus pitää välttämättömänä lisätä tuntuvasti oppilaitosten perustamishankkeiden määrärahoja niin, että välttämättömät palvelurakennemuutoksiin liittyvät investoinnit voitaisiin toteuttaa. Maakuntahallitus pitää tärkeänä myös, että valtio osoittaa vaarallisten kosteusvaurioiden korjaamiseen erillisen, riittävän suuren määrärahan.

ULOSOTTOVIRASTOJEN TOIVOTAAN TOIMIVAN JATKOSSA OSANA YHTEISPALVELUJA

Oikeusministeriö on valmistellut ehdotuksen ulosottovirastojen toimipaikoista. Ehdotuksen pohjaksi on tarkasteltu palveluntarvetta, maantieteellisiä etäisyyksiä ja julkisia liikenneyhteyksiä.

Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan ulosottovirasto luopuisi Heinäveden, Juvan, Mäntyharjun, Puumalan, Joroisten, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan toimipaikoista. Ministeriö ehdottaa, että Etelä-Savon ulosottovirasto toimisi jatkossa Mikkelin päätoimipaikassa sekä Pieksämäen ja Savonlinnan sivutoimipaikoissa.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan oikeusministeriölle, että ulosottopalveluja olisi jatkossakin saatavilla yhteispalveluna. Näin palvelut saataisiin maakuntien asukkaiden ulottuville Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen ja Heinäveden yhteispalvelupisteissä.

KERIMÄEN ANTTOLAN SEUTU ON MAAKUNNAN VUODEN KYLÄ

Etelä-Savon vuoden 2012 kylä, Kerimäen Anttolan seutu, on kehittänyt pitkäjänteisesti alueensa palveluja. Viime vuonna kylään valmistui uusi päiväkoti. Rakenteilla on myös uusi kevyen liikenteen väylä, jota vauhditettiin 2005 mielenosoituksella.

Viime vuonna valmistunut Kerimäen Anttolan seudun kyläsuunnitelma on kunnianhimoinen ja laaja. Suunnitelma on jo vaikuttanut laajasti: uusia yrityksiä on perustettu, kyläkaavan laatiminen alkoi tänä vuonna, yhdistykset ovat lisänneet yhteistyötään ja nuoret ovat lähteneet mukaan toimintaan. Kylä tiedottaa ja tapahtuvat vetävät runsaasti kaikenikäisiä.

Etelä-Savon maakuntaliitto on nimennyt Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä maakunnan vuoden kylän vuodesta 1997 saakka. Yhdistys ilmoittaa maakunnan vuoden kulun valtakunnalliseksi vuoden kylä -ehdokkaaksi.

VIISI EU-HANKETTA SAA RAHOITUSTA

LUT ASTRaL-laboratorion yhteyteen Mikkeliin perustetaan EU-rahoitteisena atomikerroskasvatukseen erikoistunut ALD-sovelluskeskus. Kansainvälisen tason osaamiskeskukseksi kehitettävä keskus erikoistuu rullalta rullalle -tapahtuvaan atomikerroskasvatukseen. Keskuksen sovelluksia voivat hyödyntää kotimaiset ja ulkomaiset painettavan elektroniikan, optiikan, diagnostiikan tutkimusta ja tuotekehitystä kaipaavat yritykset ja tutkimuslaitokset. 

Hanke kuuluu EU:n alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan. Tämän vuoden toukokuussa alkava hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Mäntyharjun keskustan kehittämistä vauhditetaan EU-rahoituksella. Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy:n toteuttama hanke käy laajan kansalaiskeskustelun.

Mukaan kehitystyöhön otetaan alan yliopistot ja korkeakoulut, joiden opiskelijoille järjestetään suunnittelukilpailu opiskelijoille ja opiskelijaryhmille. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia ideoita päätöksentekoon niin, että siitä hyötyvät myös yritykset ja kiinteistöyhtiöt.

Mäntyharju kehittyy kestävän kehityksen mallikunnaksi, joka hengittää ekotehokkaan asumisen ja loma-asumisen, elämisen ja sujuvan arjen, taiteen ja kulttuurin voimalla.

Hanke alkaa heinäkuun alussa tänä vuonna ja kestää maaliskuun loppuun 2014. Mäntyharjun keskustan kehittäminen -hanke kuuluu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan.

Mäntyharju-Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti saa myös hankerahaa. Mäntyharju toteuttaa 2012 ja 2013 yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n kanssa luontomatkailukokonaisuuden Mäntyharjulta Repoveden kansallispuistoon. Hanke luo edellytyksiä ympärivuotiselle ekologiselle matkailulle ja tukee yrityksiä. Kohderyhmään kuuluvat kansainväliset ja kotimaiset omatoimimatkailijat sekä alueen matkailuyritykset.

Hanke suunnittelee ja toteuttaa reittivaihtoehdot Mäntyharjulta Repoveden kansallispuiston Saarikylän puoleiselle sisäänkäynnille ja parantaa alueen taukopaikkoja. Perhematkailijoille rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön seikkailurata ja luontopolku.

Hanke suunnittelee myös paperikarttoja, tuotekortteja sekä verkkopohjaisia karttasovelluksia. Reittimerkinnät, välimatkataulut ja opasteet uusitaan. Uusittu materiaali toteutetaan nelikielisinä versioina sekä kielettömänä versiona.

Toukokuun alussa alkanut hanke jatkuu lokakuun loppuun ensi vuonna. Sitä rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Mikkelin keskustan kehittäminen jatkuu City 2020 -hankkeena, joka kehittää asiakkaiden näkökulmasta hyödyllisiä julkisia ja yksityisiä investointeja koko kaupunkikeskustan alueella.

Hanke tuottaa muun muassa keskustan kadut ja liikekiinteistöt kattavan idea- ja toimenpidesuunnitelman. Tavoitteena on kehittää katujen ja jalkakäytävien materiaaleja, liikennejärjestelyjä, katu- ja kiinteistövalaistusta sekä kiinteistöjä sekä keskustan liikeyritysten liiketoimintaa.

Kesäkuussa alkava hanke kestää toukokuun loppuun 2014. Hanketta rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Kumppanuuspöytä-hanke ratkoo muun muassa ikääntymisen aiheuttamia erityisongelmia. Kehittämishanke luo maakunnallisen hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteen. Toiminta pohjautuu alueellisten ns. kumppanuuspöytien kokemusten ja yhteistyön varaan. Uusi kehittämisrakenne koordinoi ja tukee hyvinvointialan kehittämistä maakunnan alueella.

Kumppanuuspöytä seuraa hyvinvointialan kehittymistä, ennakoi, tekee näkyväksi alan elinkeinopoliittisia vaikutuksia, vahvistaa alueen innovaatiorakennetta, tunnistaa kehittämistarpeita, edistää vuoropuhelua, tukee verkostojen toimintaa, välittää tietoja ja osallistuu maakunnalliseen ohjelmatyöhön.

Kohderyhmään kuuluvat alan yritykset, kunnat, tutkimus- ja oppilaitokset, seudulliset yritys- ja elinkeinopalvelut, alan järjestöt sekä valtion viranomaiset. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Syyskuussa alkava hanke rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta ja se kestää kesäkuun loppuun 2014.

 

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.6.2012.

 

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoima keskustelutti maakuntahallitusta

21.05.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

TUULIVOIMA KESKUSTELUTTI MAAKUNTAHALLITUSTA

Etelä-Savoon on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa. ”Etelä-Savossa arvioidaan olevan liki kolme sataa isoille tuulivoimaloille sopivaa paikkaa. Ei voi olla niin, että maakunnan alueelle sijoittuisi kolmasosa koko valtakuntaan suunnitelluista tuulivoimaloista”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo.

Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmisteltu tuulivoimaloille 1. vaihemaakuntakaavaluonnosta, jota maakuntahallitus on käsitellyt aiemminkin. Tällä kertaa maakuntahallitus evästi valmistelijoita niin, että valmisteluun lisätään voimaloiden lukumäärä ja teho, mietitään mahdollisia kaavamääräyksiä korkeusrajoituksiksi, täydennetään maisema-arviointia ja tehdään tuulienergian taloudellisuudesta laskelmia. Se pohtii syyskuun kokouksessaan myös, merkitäänkö kaavaan myös ns. ei-alueita. Aiheesta toivotaan mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua.

”Nyt kun valtio tukee voimakkaasti tuulivoimaloiden rakentamista, meneillään on todellinen ryntäys. Yritykset voivat kuolettaa investointinsa pääosin 5-6 vuodessa ja luottaa siihen, että ne saavat tuulienergiasta ns. takuuhinnan. Etelä-Savossa on pienipiirteinen, herkkä maisema. Kesän aikana mallinnetaan vielä maastossa, miten voimaloita voisi toteuttaa niin, että maisema kärsisi siitä mahdollisimman vähän”, Viialainen muistutti.

Valtaosa tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista sijaitsee Itä-Savossa luonnonkauneudestaan valtakunnallisestikin tunnetuilla alueilla, kuten Puumalansalmen ympäristössä, Puruvedellä, Heinävedelle ja Olavinlinnan lähistöllä.

”Etelä-Savoon suunnitellaan 3 MW:n tuulivoimaloita, joiden napa nousisi noin 120 metriin ja lapa olisi 60-90 metriä. Näin ollen korkeiden mäkien päälle rakennettujen tuulivoimaloiden korkeus olisi jopa kaksi sataa metriä. Haluamme vielä selvittää, miltä tällaiset tuulivoimalat näyttäisivät maisemassa”, Viialainen kuvasi.

Vaihemaakuntakaavaluonnoksen lisäksi kunnissa on valmisteilla pienempiä tuulivoimahankkeita kuntien omien kaavojen pohjalta. Kunnat, seurakunnat ja muut maanomistajat odottavat saavansa tuulivoimaloiden maapohjan vuokrauksesta itselleen tuloja.

Maakuntahallitus korosti myös, että parhaillaan päivitettävässä maakuntastrategiassa otetaan tuulivoimaan kantaa. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan odotetaan tulevan julkisesti nähtäville ja lähtevän lausuntokierrokselle sidosryhmiin alkusyksystä.

PARIKKALA AVATAAN KANSAINVÄLISELLE RAJALIIKENTEELLE 2017

Suomen ja Venäjän valtioilla on nyt yhteinen tahtotila avata Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle vuonna 2017, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi. Viime tiistaina eri viranomaistahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa varmistui, että tien rakentaminen Käkisalmi-Sortavala -osuudella alkaa tänä syksynä ENPI- rahoituksella eli ns. lähialuerahoituksella ja valmistuu 2015 mennessä.

”Tullin ja rajaviranomaisten rajalla tarvitsemat rakennukset ja laitteet hankitaan suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Sitä varten valmistellaan vuosille 2014-2016 yhteinen hanke ENPI-ohjelman jälkeen alkavaan ENI-ohjelmaan. Siinä Parikkala toteutettaisiin pilottina siitä, miten rajanylityspaikkoja voi rakentaa modulaarisesti eli vaiheittain”, Viialainen kertoi.

Liikenne on kasvanut Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla alkuvuonna liki 20 prosenttia. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti 10,6 miljoonaa matkustajaa.

SAVONLINNAN RINNAKKAISVÄYLÄN RAKENTAMISEN TOIVOTAAN JATKUVAN

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä on tärkeää saattaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti loppuun jo aloitetut tiehankkeet. Erityistä pettymystä maakunnassa on aiheuttanut se, että edellisen liikennepoliittisen selonteon pohjalta aloitettu Savonlinnan liikennejärjestely -hanke on keskeytetty.

Maakuntahallituksen mukaan Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt muodostavat yhden kokonaisuuden, ja hankkeen yksi keskeisistä tarkoituksista on siirtää Saimaan syväväylä pois liikenteellisesti haastavasta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Myös tämä uhkaa jäädä toteutumatta, jos kehysriihen lykkäyspäätös pysyy voimassa.

Kannanotto sisältyy maakuntaliiton eduskunnan talousvaliokunnalle antamaan lausuntoon.

OPPILAITOSTEN RAKENNUSHANKKEET LAITETTIIN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSEEN

Itä-Suomen osuus opetusministeriön yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavusta on noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan laatiman perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksen vuosille 2013-2016.

Etelä-Savon kohteista kiireellisin on Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Savonlinnasta mukana ovat Nojamaan koulun uudisrakennus ja peruskorjaus. Pieksämäellä esitetään toteutettavaksi Meriluodon koululla teknisen työn uudisrakennuksen toista vaihetta sekä saman koulun uudisrakennusta ja peruskorjauksen toista vaihetta. Juvalta listalla on kirkonkylän koulun peruskorjaus. Mikkelistä mukaan esitetään Haukivuoren yhtenäiskoulua.

Etelä-Savon maakuntahallitus pitää välttämättömänä lisätä tuntuvasti oppilaitosten perustamishankkeiden määrärahoja niin, että välttämättömät palvelurakennemuutoksiin liittyvät investoinnit voitaisiin toteuttaa. Maakuntahallitus pitää tärkeänä myös, että valtio osoittaa vaarallisten kosteusvaurioiden korjaamiseen erillisen, riittävän suuren määrärahan.

ULOSOTTOVIRASTOJEN TOIVOTAAN TOIMIVAN JATKOSSA OSANA YHTEISPALVELUJA

Oikeusministeriö on valmistellut ehdotuksen ulosottovirastojen toimipaikoista. Ehdotuksen pohjaksi on tarkasteltu palveluntarvetta, maantieteellisiä etäisyyksiä ja julkisia liikenneyhteyksiä.

Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan ulosottovirasto luopuisi Heinäveden, Juvan, Mäntyharjun, Puumalan, Joroisten, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan toimipaikoista. Ministeriö ehdottaa, että Etelä-Savon ulosottovirasto toimisi jatkossa Mikkelin päätoimipaikassa sekä Pieksämäen ja Savonlinnan sivutoimipaikoissa.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan oikeusministeriölle, että ulosottopalveluja olisi jatkossakin saatavilla yhteispalveluna. Näin palvelut saataisiin maakuntien asukkaiden ulottuville Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen ja Heinäveden yhteispalvelupisteissä.

KERIMÄEN ANTTOLAN SEUTU ON MAAKUNNAN VUODEN KYLÄ

Etelä-Savon vuoden 2012 kylä, Kerimäen Anttolan seutu, on kehittänyt pitkäjänteisesti alueensa palveluja. Viime vuonna kylään valmistui uusi päiväkoti. Rakenteilla on myös uusi kevyen liikenteen väylä, jota vauhditettiin 2005 mielenosoituksella.

Viime vuonna valmistunut Kerimäen Anttolan seudun kyläsuunnitelma on kunnianhimoinen ja laaja. Suunnitelma on jo vaikuttanut laajasti: uusia yrityksiä on perustettu, kyläkaavan laatiminen alkoi tänä vuonna, yhdistykset ovat lisänneet yhteistyötään ja nuoret ovat lähteneet mukaan toimintaan. Kylä tiedottaa ja tapahtuvat vetävät runsaasti kaikenikäisiä.

Etelä-Savon maakuntaliitto on nimennyt Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä maakunnan vuoden kylän vuodesta 1997 saakka. Yhdistys ilmoittaa maakunnan vuoden kulun valtakunnalliseksi vuoden kylä -ehdokkaaksi.

VIISI EU-HANKETTA SAA RAHOITUSTA

LUT ASTRaL-laboratorion yhteyteen Mikkeliin perustetaan EU-rahoitteisena atomikerroskasvatukseen erikoistunut ALD-sovelluskeskus. Kansainvälisen tason osaamiskeskukseksi kehitettävä keskus erikoistuu rullalta rullalle -tapahtuvaan atomikerroskasvatukseen. Keskuksen sovelluksia voivat hyödyntää kotimaiset ja ulkomaiset painettavan elektroniikan, optiikan, diagnostiikan tutkimusta ja tuotekehitystä kaipaavat yritykset ja tutkimuslaitokset. 

Hanke kuuluu EU:n alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan. Tämän vuoden toukokuussa alkava hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Mäntyharjun keskustan kehittämistä vauhditetaan EU-rahoituksella. Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy:n toteuttama hanke käy laajan kansalaiskeskustelun.

Mukaan kehitystyöhön otetaan alan yliopistot ja korkeakoulut, joiden opiskelijoille järjestetään suunnittelukilpailu opiskelijoille ja opiskelijaryhmille. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia ideoita päätöksentekoon niin, että siitä hyötyvät myös yritykset ja kiinteistöyhtiöt.

Mäntyharju kehittyy kestävän kehityksen mallikunnaksi, joka hengittää ekotehokkaan asumisen ja loma-asumisen, elämisen ja sujuvan arjen, taiteen ja kulttuurin voimalla.

Hanke alkaa heinäkuun alussa tänä vuonna ja kestää maaliskuun loppuun 2014. Mäntyharjun keskustan kehittäminen -hanke kuuluu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan.

Mäntyharju-Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti saa myös hankerahaa. Mäntyharju toteuttaa 2012 ja 2013 yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n kanssa luontomatkailukokonaisuuden Mäntyharjulta Repoveden kansallispuistoon. Hanke luo edellytyksiä ympärivuotiselle ekologiselle matkailulle ja tukee yrityksiä. Kohderyhmään kuuluvat kansainväliset ja kotimaiset omatoimimatkailijat sekä alueen matkailuyritykset.

Hanke suunnittelee ja toteuttaa reittivaihtoehdot Mäntyharjulta Repoveden kansallispuiston Saarikylän puoleiselle sisäänkäynnille ja parantaa alueen taukopaikkoja. Perhematkailijoille rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön seikkailurata ja luontopolku.

Hanke suunnittelee myös paperikarttoja, tuotekortteja sekä verkkopohjaisia karttasovelluksia. Reittimerkinnät, välimatkataulut ja opasteet uusitaan. Uusittu materiaali toteutetaan nelikielisinä versioina sekä kielettömänä versiona.

Toukokuun alussa alkanut hanke jatkuu lokakuun loppuun ensi vuonna. Sitä rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Mikkelin keskustan kehittäminen jatkuu City 2020 -hankkeena, joka kehittää asiakkaiden näkökulmasta hyödyllisiä julkisia ja yksityisiä investointeja koko kaupunkikeskustan alueella.

Hanke tuottaa muun muassa keskustan kadut ja liikekiinteistöt kattavan idea- ja toimenpidesuunnitelman. Tavoitteena on kehittää katujen ja jalkakäytävien materiaaleja, liikennejärjestelyjä, katu- ja kiinteistövalaistusta sekä kiinteistöjä sekä keskustan liikeyritysten liiketoimintaa.

Kesäkuussa alkava hanke kestää toukokuun loppuun 2014. Hanketta rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Kumppanuuspöytä-hanke ratkoo muun muassa ikääntymisen aiheuttamia erityisongelmia. Kehittämishanke luo maakunnallisen hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteen. Toiminta pohjautuu alueellisten ns. kumppanuuspöytien kokemusten ja yhteistyön varaan. Uusi kehittämisrakenne koordinoi ja tukee hyvinvointialan kehittämistä maakunnan alueella.

Kumppanuuspöytä seuraa hyvinvointialan kehittymistä, ennakoi, tekee näkyväksi alan elinkeinopoliittisia vaikutuksia, vahvistaa alueen innovaatiorakennetta, tunnistaa kehittämistarpeita, edistää vuoropuhelua, tukee verkostojen toimintaa, välittää tietoja ja osallistuu maakunnalliseen ohjelmatyöhön.

Kohderyhmään kuuluvat alan yritykset, kunnat, tutkimus- ja oppilaitokset, seudulliset yritys- ja elinkeinopalvelut, alan järjestöt sekä valtion viranomaiset. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Syyskuussa alkava hanke rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta ja se kestää kesäkuun loppuun 2014.

 

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.6.2012.

 

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoima keskustelutti maakuntahallitusta

21.05.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

TUULIVOIMA KESKUSTELUTTI MAAKUNTAHALLITUSTA

Etelä-Savoon on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa. ”Etelä-Savossa arvioidaan olevan liki kolme sataa isoille tuulivoimaloille sopivaa paikkaa. Ei voi olla niin, että maakunnan alueelle sijoittuisi kolmasosa koko valtakuntaan suunnitelluista tuulivoimaloista”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo.

Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmisteltu tuulivoimaloille 1. vaihemaakuntakaavaluonnosta, jota maakuntahallitus on käsitellyt aiemminkin. Tällä kertaa maakuntahallitus evästi valmistelijoita niin, että valmisteluun lisätään voimaloiden lukumäärä ja teho, mietitään mahdollisia kaavamääräyksiä korkeusrajoituksiksi, täydennetään maisema-arviointia ja tehdään tuulienergian taloudellisuudesta laskelmia. Se pohtii syyskuun kokouksessaan myös, merkitäänkö kaavaan myös ns. ei-alueita. Aiheesta toivotaan mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua.

”Nyt kun valtio tukee voimakkaasti tuulivoimaloiden rakentamista, meneillään on todellinen ryntäys. Yritykset voivat kuolettaa investointinsa pääosin 5-6 vuodessa ja luottaa siihen, että ne saavat tuulienergiasta ns. takuuhinnan. Etelä-Savossa on pienipiirteinen, herkkä maisema. Kesän aikana mallinnetaan vielä maastossa, miten voimaloita voisi toteuttaa niin, että maisema kärsisi siitä mahdollisimman vähän”, Viialainen muistutti.

Valtaosa tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista sijaitsee Itä-Savossa luonnonkauneudestaan valtakunnallisestikin tunnetuilla alueilla, kuten Puumalansalmen ympäristössä, Puruvedellä, Heinävedelle ja Olavinlinnan lähistöllä.

”Etelä-Savoon suunnitellaan 3 MW:n tuulivoimaloita, joiden napa nousisi noin 120 metriin ja lapa olisi 60-90 metriä. Näin ollen korkeiden mäkien päälle rakennettujen tuulivoimaloiden korkeus olisi jopa kaksi sataa metriä. Haluamme vielä selvittää, miltä tällaiset tuulivoimalat näyttäisivät maisemassa”, Viialainen kuvasi.

Vaihemaakuntakaavaluonnoksen lisäksi kunnissa on valmisteilla pienempiä tuulivoimahankkeita kuntien omien kaavojen pohjalta. Kunnat, seurakunnat ja muut maanomistajat odottavat saavansa tuulivoimaloiden maapohjan vuokrauksesta itselleen tuloja.

Maakuntahallitus korosti myös, että parhaillaan päivitettävässä maakuntastrategiassa otetaan tuulivoimaan kantaa. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan odotetaan tulevan julkisesti nähtäville ja lähtevän lausuntokierrokselle sidosryhmiin alkusyksystä.

PARIKKALA AVATAAN KANSAINVÄLISELLE RAJALIIKENTEELLE 2017

Suomen ja Venäjän valtioilla on nyt yhteinen tahtotila avata Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle vuonna 2017, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi. Viime tiistaina eri viranomaistahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa varmistui, että tien rakentaminen Käkisalmi-Sortavala -osuudella alkaa tänä syksynä ENPI- rahoituksella eli ns. lähialuerahoituksella ja valmistuu 2015 mennessä.

”Tullin ja rajaviranomaisten rajalla tarvitsemat rakennukset ja laitteet hankitaan suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Sitä varten valmistellaan vuosille 2014-2016 yhteinen hanke ENPI-ohjelman jälkeen alkavaan ENI-ohjelmaan. Siinä Parikkala toteutettaisiin pilottina siitä, miten rajanylityspaikkoja voi rakentaa modulaarisesti eli vaiheittain”, Viialainen kertoi.

Liikenne on kasvanut Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla alkuvuonna liki 20 prosenttia. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti 10,6 miljoonaa matkustajaa.

SAVONLINNAN RINNAKKAISVÄYLÄN RAKENTAMISEN TOIVOTAAN JATKUVAN

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä on tärkeää saattaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti loppuun jo aloitetut tiehankkeet. Erityistä pettymystä maakunnassa on aiheuttanut se, että edellisen liikennepoliittisen selonteon pohjalta aloitettu Savonlinnan liikennejärjestely -hanke on keskeytetty.

Maakuntahallituksen mukaan Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt muodostavat yhden kokonaisuuden, ja hankkeen yksi keskeisistä tarkoituksista on siirtää Saimaan syväväylä pois liikenteellisesti haastavasta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Myös tämä uhkaa jäädä toteutumatta, jos kehysriihen lykkäyspäätös pysyy voimassa.

Kannanotto sisältyy maakuntaliiton eduskunnan talousvaliokunnalle antamaan lausuntoon.

OPPILAITOSTEN RAKENNUSHANKKEET LAITETTIIN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSEEN

Itä-Suomen osuus opetusministeriön yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavusta on noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan laatiman perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksen vuosille 2013-2016.

Etelä-Savon kohteista kiireellisin on Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Savonlinnasta mukana ovat Nojamaan koulun uudisrakennus ja peruskorjaus. Pieksämäellä esitetään toteutettavaksi Meriluodon koululla teknisen työn uudisrakennuksen toista vaihetta sekä saman koulun uudisrakennusta ja peruskorjauksen toista vaihetta. Juvalta listalla on kirkonkylän koulun peruskorjaus. Mikkelistä mukaan esitetään Haukivuoren yhtenäiskoulua.

Etelä-Savon maakuntahallitus pitää välttämättömänä lisätä tuntuvasti oppilaitosten perustamishankkeiden määrärahoja niin, että välttämättömät palvelurakennemuutoksiin liittyvät investoinnit voitaisiin toteuttaa. Maakuntahallitus pitää tärkeänä myös, että valtio osoittaa vaarallisten kosteusvaurioiden korjaamiseen erillisen, riittävän suuren määrärahan.

ULOSOTTOVIRASTOJEN TOIVOTAAN TOIMIVAN JATKOSSA OSANA YHTEISPALVELUJA

Oikeusministeriö on valmistellut ehdotuksen ulosottovirastojen toimipaikoista. Ehdotuksen pohjaksi on tarkasteltu palveluntarvetta, maantieteellisiä etäisyyksiä ja julkisia liikenneyhteyksiä.

Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan ulosottovirasto luopuisi Heinäveden, Juvan, Mäntyharjun, Puumalan, Joroisten, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan toimipaikoista. Ministeriö ehdottaa, että Etelä-Savon ulosottovirasto toimisi jatkossa Mikkelin päätoimipaikassa sekä Pieksämäen ja Savonlinnan sivutoimipaikoissa.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan oikeusministeriölle, että ulosottopalveluja olisi jatkossakin saatavilla yhteispalveluna. Näin palvelut saataisiin maakuntien asukkaiden ulottuville Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen ja Heinäveden yhteispalvelupisteissä.

KERIMÄEN ANTTOLAN SEUTU ON MAAKUNNAN VUODEN KYLÄ

Etelä-Savon vuoden 2012 kylä, Kerimäen Anttolan seutu, on kehittänyt pitkäjänteisesti alueensa palveluja. Viime vuonna kylään valmistui uusi päiväkoti. Rakenteilla on myös uusi kevyen liikenteen väylä, jota vauhditettiin 2005 mielenosoituksella.

Viime vuonna valmistunut Kerimäen Anttolan seudun kyläsuunnitelma on kunnianhimoinen ja laaja. Suunnitelma on jo vaikuttanut laajasti: uusia yrityksiä on perustettu, kyläkaavan laatiminen alkoi tänä vuonna, yhdistykset ovat lisänneet yhteistyötään ja nuoret ovat lähteneet mukaan toimintaan. Kylä tiedottaa ja tapahtuvat vetävät runsaasti kaikenikäisiä.

Etelä-Savon maakuntaliitto on nimennyt Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä maakunnan vuoden kylän vuodesta 1997 saakka. Yhdistys ilmoittaa maakunnan vuoden kulun valtakunnalliseksi vuoden kylä -ehdokkaaksi.

VIISI EU-HANKETTA SAA RAHOITUSTA

LUT ASTRaL-laboratorion yhteyteen Mikkeliin perustetaan EU-rahoitteisena atomikerroskasvatukseen erikoistunut ALD-sovelluskeskus. Kansainvälisen tason osaamiskeskukseksi kehitettävä keskus erikoistuu rullalta rullalle -tapahtuvaan atomikerroskasvatukseen. Keskuksen sovelluksia voivat hyödyntää kotimaiset ja ulkomaiset painettavan elektroniikan, optiikan, diagnostiikan tutkimusta ja tuotekehitystä kaipaavat yritykset ja tutkimuslaitokset. 

Hanke kuuluu EU:n alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan. Tämän vuoden toukokuussa alkava hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Mäntyharjun keskustan kehittämistä vauhditetaan EU-rahoituksella. Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy:n toteuttama hanke käy laajan kansalaiskeskustelun.

Mukaan kehitystyöhön otetaan alan yliopistot ja korkeakoulut, joiden opiskelijoille järjestetään suunnittelukilpailu opiskelijoille ja opiskelijaryhmille. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia ideoita päätöksentekoon niin, että siitä hyötyvät myös yritykset ja kiinteistöyhtiöt.

Mäntyharju kehittyy kestävän kehityksen mallikunnaksi, joka hengittää ekotehokkaan asumisen ja loma-asumisen, elämisen ja sujuvan arjen, taiteen ja kulttuurin voimalla.

Hanke alkaa heinäkuun alussa tänä vuonna ja kestää maaliskuun loppuun 2014. Mäntyharjun keskustan kehittäminen -hanke kuuluu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan.

Mäntyharju-Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti saa myös hankerahaa. Mäntyharju toteuttaa 2012 ja 2013 yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n kanssa luontomatkailukokonaisuuden Mäntyharjulta Repoveden kansallispuistoon. Hanke luo edellytyksiä ympärivuotiselle ekologiselle matkailulle ja tukee yrityksiä. Kohderyhmään kuuluvat kansainväliset ja kotimaiset omatoimimatkailijat sekä alueen matkailuyritykset.

Hanke suunnittelee ja toteuttaa reittivaihtoehdot Mäntyharjulta Repoveden kansallispuiston Saarikylän puoleiselle sisäänkäynnille ja parantaa alueen taukopaikkoja. Perhematkailijoille rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön seikkailurata ja luontopolku.

Hanke suunnittelee myös paperikarttoja, tuotekortteja sekä verkkopohjaisia karttasovelluksia. Reittimerkinnät, välimatkataulut ja opasteet uusitaan. Uusittu materiaali toteutetaan nelikielisinä versioina sekä kielettömänä versiona.

Toukokuun alussa alkanut hanke jatkuu lokakuun loppuun ensi vuonna. Sitä rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Mikkelin keskustan kehittäminen jatkuu City 2020 -hankkeena, joka kehittää asiakkaiden näkökulmasta hyödyllisiä julkisia ja yksityisiä investointeja koko kaupunkikeskustan alueella.

Hanke tuottaa muun muassa keskustan kadut ja liikekiinteistöt kattavan idea- ja toimenpidesuunnitelman. Tavoitteena on kehittää katujen ja jalkakäytävien materiaaleja, liikennejärjestelyjä, katu- ja kiinteistövalaistusta sekä kiinteistöjä sekä keskustan liikeyritysten liiketoimintaa.

Kesäkuussa alkava hanke kestää toukokuun loppuun 2014. Hanketta rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Kumppanuuspöytä-hanke ratkoo muun muassa ikääntymisen aiheuttamia erityisongelmia. Kehittämishanke luo maakunnallisen hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteen. Toiminta pohjautuu alueellisten ns. kumppanuuspöytien kokemusten ja yhteistyön varaan. Uusi kehittämisrakenne koordinoi ja tukee hyvinvointialan kehittämistä maakunnan alueella.

Kumppanuuspöytä seuraa hyvinvointialan kehittymistä, ennakoi, tekee näkyväksi alan elinkeinopoliittisia vaikutuksia, vahvistaa alueen innovaatiorakennetta, tunnistaa kehittämistarpeita, edistää vuoropuhelua, tukee verkostojen toimintaa, välittää tietoja ja osallistuu maakunnalliseen ohjelmatyöhön.

Kohderyhmään kuuluvat alan yritykset, kunnat, tutkimus- ja oppilaitokset, seudulliset yritys- ja elinkeinopalvelut, alan järjestöt sekä valtion viranomaiset. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Syyskuussa alkava hanke rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta ja se kestää kesäkuun loppuun 2014.

 

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.6.2012.

 

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Tuulivoima keskustelutti maakuntahallitusta

21.05.2012

Etelä-Savon maakuntahallitus oli koolla Mikkelissä:

TUULIVOIMA KESKUSTELUTTI MAAKUNTAHALLITUSTA

Etelä-Savoon on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa. ”Etelä-Savossa arvioidaan olevan liki kolme sataa isoille tuulivoimaloille sopivaa paikkaa. Ei voi olla niin, että maakunnan alueelle sijoittuisi kolmasosa koko valtakuntaan suunnitelluista tuulivoimaloista”, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo.

Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmisteltu tuulivoimaloille 1. vaihemaakuntakaavaluonnosta, jota maakuntahallitus on käsitellyt aiemminkin. Tällä kertaa maakuntahallitus evästi valmistelijoita niin, että valmisteluun lisätään voimaloiden lukumäärä ja teho, mietitään mahdollisia kaavamääräyksiä korkeusrajoituksiksi, täydennetään maisema-arviointia ja tehdään tuulienergian taloudellisuudesta laskelmia. Se pohtii syyskuun kokouksessaan myös, merkitäänkö kaavaan myös ns. ei-alueita. Aiheesta toivotaan mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua.

”Nyt kun valtio tukee voimakkaasti tuulivoimaloiden rakentamista, meneillään on todellinen ryntäys. Yritykset voivat kuolettaa investointinsa pääosin 5-6 vuodessa ja luottaa siihen, että ne saavat tuulienergiasta ns. takuuhinnan. Etelä-Savossa on pienipiirteinen, herkkä maisema. Kesän aikana mallinnetaan vielä maastossa, miten voimaloita voisi toteuttaa niin, että maisema kärsisi siitä mahdollisimman vähän”, Viialainen muistutti.

Valtaosa tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista sijaitsee Itä-Savossa luonnonkauneudestaan valtakunnallisestikin tunnetuilla alueilla, kuten Puumalansalmen ympäristössä, Puruvedellä, Heinävedelle ja Olavinlinnan lähistöllä.

”Etelä-Savoon suunnitellaan 3 MW:n tuulivoimaloita, joiden napa nousisi noin 120 metriin ja lapa olisi 60-90 metriä. Näin ollen korkeiden mäkien päälle rakennettujen tuulivoimaloiden korkeus olisi jopa kaksi sataa metriä. Haluamme vielä selvittää, miltä tällaiset tuulivoimalat näyttäisivät maisemassa”, Viialainen kuvasi.

Vaihemaakuntakaavaluonnoksen lisäksi kunnissa on valmisteilla pienempiä tuulivoimahankkeita kuntien omien kaavojen pohjalta. Kunnat, seurakunnat ja muut maanomistajat odottavat saavansa tuulivoimaloiden maapohjan vuokrauksesta itselleen tuloja.

Maakuntahallitus korosti myös, että parhaillaan päivitettävässä maakuntastrategiassa otetaan tuulivoimaan kantaa. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan odotetaan tulevan julkisesti nähtäville ja lähtevän lausuntokierrokselle sidosryhmiin alkusyksystä.

PARIKKALA AVATAAN KANSAINVÄLISELLE RAJALIIKENTEELLE 2017

Suomen ja Venäjän valtioilla on nyt yhteinen tahtotila avata Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle vuonna 2017, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoi. Viime tiistaina eri viranomaistahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa varmistui, että tien rakentaminen Käkisalmi-Sortavala -osuudella alkaa tänä syksynä ENPI- rahoituksella eli ns. lähialuerahoituksella ja valmistuu 2015 mennessä.

”Tullin ja rajaviranomaisten rajalla tarvitsemat rakennukset ja laitteet hankitaan suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Sitä varten valmistellaan vuosille 2014-2016 yhteinen hanke ENPI-ohjelman jälkeen alkavaan ENI-ohjelmaan. Siinä Parikkala toteutettaisiin pilottina siitä, miten rajanylityspaikkoja voi rakentaa modulaarisesti eli vaiheittain”, Viialainen kertoi.

Liikenne on kasvanut Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla alkuvuonna liki 20 prosenttia. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti 10,6 miljoonaa matkustajaa.

SAVONLINNAN RINNAKKAISVÄYLÄN RAKENTAMISEN TOIVOTAAN JATKUVAN

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä on tärkeää saattaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti loppuun jo aloitetut tiehankkeet. Erityistä pettymystä maakunnassa on aiheuttanut se, että edellisen liikennepoliittisen selonteon pohjalta aloitettu Savonlinnan liikennejärjestely -hanke on keskeytetty.

Maakuntahallituksen mukaan Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt muodostavat yhden kokonaisuuden, ja hankkeen yksi keskeisistä tarkoituksista on siirtää Saimaan syväväylä pois liikenteellisesti haastavasta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Myös tämä uhkaa jäädä toteutumatta, jos kehysriihen lykkäyspäätös pysyy voimassa.

Kannanotto sisältyy maakuntaliiton eduskunnan talousvaliokunnalle antamaan lausuntoon.

OPPILAITOSTEN RAKENNUSHANKKEET LAITETTIIN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSEEN

Itä-Suomen osuus opetusministeriön yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavusta on noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan laatiman perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksen vuosille 2013-2016.

Etelä-Savon kohteista kiireellisin on Kerimäen koulukeskuksen B-talon peruskorjaus. Savonlinnasta mukana ovat Nojamaan koulun uudisrakennus ja peruskorjaus. Pieksämäellä esitetään toteutettavaksi Meriluodon koululla teknisen työn uudisrakennuksen toista vaihetta sekä saman koulun uudisrakennusta ja peruskorjauksen toista vaihetta. Juvalta listalla on kirkonkylän koulun peruskorjaus. Mikkelistä mukaan esitetään Haukivuoren yhtenäiskoulua.

Etelä-Savon maakuntahallitus pitää välttämättömänä lisätä tuntuvasti oppilaitosten perustamishankkeiden määrärahoja niin, että välttämättömät palvelurakennemuutoksiin liittyvät investoinnit voitaisiin toteuttaa. Maakuntahallitus pitää tärkeänä myös, että valtio osoittaa vaarallisten kosteusvaurioiden korjaamiseen erillisen, riittävän suuren määrärahan.

ULOSOTTOVIRASTOJEN TOIVOTAAN TOIMIVAN JATKOSSA OSANA YHTEISPALVELUJA

Oikeusministeriö on valmistellut ehdotuksen ulosottovirastojen toimipaikoista. Ehdotuksen pohjaksi on tarkasteltu palveluntarvetta, maantieteellisiä etäisyyksiä ja julkisia liikenneyhteyksiä.

Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan ulosottovirasto luopuisi Heinäveden, Juvan, Mäntyharjun, Puumalan, Joroisten, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan toimipaikoista. Ministeriö ehdottaa, että Etelä-Savon ulosottovirasto toimisi jatkossa Mikkelin päätoimipaikassa sekä Pieksämäen ja Savonlinnan sivutoimipaikoissa.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää omassa lausunnossaan oikeusministeriölle, että ulosottopalveluja olisi jatkossakin saatavilla yhteispalveluna. Näin palvelut saataisiin maakuntien asukkaiden ulottuville Mäntyharjun, Juvan, Kangasniemen ja Heinäveden yhteispalvelupisteissä.

KERIMÄEN ANTTOLAN SEUTU ON MAAKUNNAN VUODEN KYLÄ

Etelä-Savon vuoden 2012 kylä, Kerimäen Anttolan seutu, on kehittänyt pitkäjänteisesti alueensa palveluja. Viime vuonna kylään valmistui uusi päiväkoti. Rakenteilla on myös uusi kevyen liikenteen väylä, jota vauhditettiin 2005 mielenosoituksella.

Viime vuonna valmistunut Kerimäen Anttolan seudun kyläsuunnitelma on kunnianhimoinen ja laaja. Suunnitelma on jo vaikuttanut laajasti: uusia yrityksiä on perustettu, kyläkaavan laatiminen alkoi tänä vuonna, yhdistykset ovat lisänneet yhteistyötään ja nuoret ovat lähteneet mukaan toimintaan. Kylä tiedottaa ja tapahtuvat vetävät runsaasti kaikenikäisiä.

Etelä-Savon maakuntaliitto on nimennyt Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä maakunnan vuoden kylän vuodesta 1997 saakka. Yhdistys ilmoittaa maakunnan vuoden kulun valtakunnalliseksi vuoden kylä -ehdokkaaksi.

VIISI EU-HANKETTA SAA RAHOITUSTA

LUT ASTRaL-laboratorion yhteyteen Mikkeliin perustetaan EU-rahoitteisena atomikerroskasvatukseen erikoistunut ALD-sovelluskeskus. Kansainvälisen tason osaamiskeskukseksi kehitettävä keskus erikoistuu rullalta rullalle -tapahtuvaan atomikerroskasvatukseen. Keskuksen sovelluksia voivat hyödyntää kotimaiset ja ulkomaiset painettavan elektroniikan, optiikan, diagnostiikan tutkimusta ja tuotekehitystä kaipaavat yritykset ja tutkimuslaitokset. 

Hanke kuuluu EU:n alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan. Tämän vuoden toukokuussa alkava hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Mäntyharjun keskustan kehittämistä vauhditetaan EU-rahoituksella. Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy:n toteuttama hanke käy laajan kansalaiskeskustelun.

Mukaan kehitystyöhön otetaan alan yliopistot ja korkeakoulut, joiden opiskelijoille järjestetään suunnittelukilpailu opiskelijoille ja opiskelijaryhmille. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia ideoita päätöksentekoon niin, että siitä hyötyvät myös yritykset ja kiinteistöyhtiöt.

Mäntyharju kehittyy kestävän kehityksen mallikunnaksi, joka hengittää ekotehokkaan asumisen ja loma-asumisen, elämisen ja sujuvan arjen, taiteen ja kulttuurin voimalla.

Hanke alkaa heinäkuun alussa tänä vuonna ja kestää maaliskuun loppuun 2014. Mäntyharjun keskustan kehittäminen -hanke kuuluu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan.

Mäntyharju-Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti saa myös hankerahaa. Mäntyharju toteuttaa 2012 ja 2013 yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n kanssa luontomatkailukokonaisuuden Mäntyharjulta Repoveden kansallispuistoon. Hanke luo edellytyksiä ympärivuotiselle ekologiselle matkailulle ja tukee yrityksiä. Kohderyhmään kuuluvat kansainväliset ja kotimaiset omatoimimatkailijat sekä alueen matkailuyritykset.

Hanke suunnittelee ja toteuttaa reittivaihtoehdot Mäntyharjulta Repoveden kansallispuiston Saarikylän puoleiselle sisäänkäynnille ja parantaa alueen taukopaikkoja. Perhematkailijoille rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön seikkailurata ja luontopolku.

Hanke suunnittelee myös paperikarttoja, tuotekortteja sekä verkkopohjaisia karttasovelluksia. Reittimerkinnät, välimatkataulut ja opasteet uusitaan. Uusittu materiaali toteutetaan nelikielisinä versioina sekä kielettömänä versiona.

Toukokuun alussa alkanut hanke jatkuu lokakuun loppuun ensi vuonna. Sitä rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Mikkelin keskustan kehittäminen jatkuu City 2020 -hankkeena, joka kehittää asiakkaiden näkökulmasta hyödyllisiä julkisia ja yksityisiä investointeja koko kaupunkikeskustan alueella.

Hanke tuottaa muun muassa keskustan kadut ja liikekiinteistöt kattavan idea- ja toimenpidesuunnitelman. Tavoitteena on kehittää katujen ja jalkakäytävien materiaaleja, liikennejärjestelyjä, katu- ja kiinteistövalaistusta sekä kiinteistöjä sekä keskustan liikeyritysten liiketoimintaa.

Kesäkuussa alkava hanke kestää toukokuun loppuun 2014. Hanketta rahoitetaan EAKR-toimenpideohjelmasta.

Kumppanuuspöytä-hanke ratkoo muun muassa ikääntymisen aiheuttamia erityisongelmia. Kehittämishanke luo maakunnallisen hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteen. Toiminta pohjautuu alueellisten ns. kumppanuuspöytien kokemusten ja yhteistyön varaan. Uusi kehittämisrakenne koordinoi ja tukee hyvinvointialan kehittämistä maakunnan alueella.

Kumppanuuspöytä seuraa hyvinvointialan kehittymistä, ennakoi, tekee näkyväksi alan elinkeinopoliittisia vaikutuksia, vahvistaa alueen innovaatiorakennetta, tunnistaa kehittämistarpeita, edistää vuoropuhelua, tukee verkostojen toimintaa, välittää tietoja ja osallistuu maakunnalliseen ohjelmatyöhön.

Kohderyhmään kuuluvat alan yritykset, kunnat, tutkimus- ja oppilaitokset, seudulliset yritys- ja elinkeinopalvelut, alan järjestöt sekä valtion viranomaiset. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Syyskuussa alkava hanke rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta ja se kestää kesäkuun loppuun 2014.

 

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.6.2012.

 

Lisätietojahallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,  hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010