Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Toukokuu 2016

Tiedolla matkaan – digitaalisuus Liikennekaaren keskiössä

Taksilain ja joukkoliikennelain sekä muun liikennemarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus eli Liikennekaari on osa hallituksen kärkihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Lakiluonnoksesta on tullut eniten palautetta taksiliikenteestä ja pienimuotoisesta toiminnasta, johon lupia ei tarvita lainkaan. Sen sijaan ei niinkään digiloikasta, avoimesta tiedosta ja erilaisten tietojärjestelmien rajapintojen yhteen sovittamisesta, joka on esityksen isoin ja merkittävin muutos, jopa kansainvälisesti.

Maakuntahallitus pitää Liikennekaari esitystä hyvä keskustelun avauksena. Kysymys on paitsi lakimuutoksesta myös isosta ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palvelukuiden, tiedon ja infrastruktuurin yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Uutta ajattelua, avointa keskustelua ja kokeilukulttuuria tarvitaan. Liikennekaari on vain puitelaki, joka osoittaa pelisäännöt. Markkinaehtoisten ja julkisten liikennepalvelujen järjestäminen edellyttää käytännössä huomattavaa alueellisista räätälöintiä ja sopimista.

Toistaiseksi digitalisuuden ja uuden asiakaslähtöisen liikenne palveluna ajattelun haasteet ja mahdollisuudet ovat vielä epäselviä. Toisaalta nykyinen julkisen liikenteen ja liikennepalvelujen malli on ajautumassa umpikujaan. Vesistöjen rikkomassa, hajanaisessa ja maaseutumaisessa Etelä-Savossa eritasoista tieverkkoa on lähes 40 000 kilometriä ja pääosa erilaisista henkilö- ja tavarakuljetuksista kulkee tieverkolla. Henkilöautolla on suuri merkitys. Se on eniten käytetty liikkumismuoto ja liikennepalvelu Etelä-Savossa. Auto toimii lähes jokaisen matka- ja kuljetusketjun osana. Henkilöauto turvaa käytännössä edes jonkinlaisen kilpailukykyisen saavutettavuuden alueen eri osiin.

Asiakas- ja tavaravirrat ja koko liikennemarkkina ovat hajanaiset ja pienet. Nykymuotoinen julkinen liikenne on monella tapaa tehotonta ja sen palvelutaso on todellisuudessa riittävän kilpailukykyinen vain maakuntakeskuksen ja kaupunkikeskusten osalta. Valtion ja koko julkisen sektorin rooli muuttuu ja pienenee. Vastaavasti liikennepalvelujen käyttäjät, asiakkaat, yrittäjät ja kansalaiset ovat keskeisessä asemassa liikenne palveluna ajattelussa. Esimerkiksi matkailuyrittäjän tulisi tarkastella saavutettavuutta ja liikennettä myös osana omaa matkailutuotetta ja tuotekehittelyä eikä vain osana valtiokeskeistä liikennejärjestelmää. Ei siis ihme, että olemme vähän jumissa valtiovetoisen liikennejärjestelmän ja "tien varressa".

Maakuntahallitus korostaa omassa lausunnossaan Liikennekaaren merkitystä osana isoa liikennealan ja aluekehityksen murrosta. Kysymys on esitystä laajemmin alueen saavutettavuudesta ja elinvoimasta. Nykytiedon ja kokemusten perusteella on vaikea arvioida, miten tieliikenteen markkinaehtoinen malli turvaa Etelä-Savon tapaisten alueiden saavutettavuutta, kuljetustarpeita ja liikennepalvelujen kuten taksipalvelujen saatavuuden. Liikennekaari esityksen pohjalta herää myös kysymys, kuinka Liikennekaari ja muut liikennealan murroksen hankkeet on tarkoitus koota kokonaisuudeksi kun hallitus linjaa pitkäjänteisesti maan liikennepolitiikkaa. Suomi on iso ja pitkä maa. Koko maan saavutettavuuden ja liikennepalvelun turvaaminen on tärkeä kilpailukykytekijä myös tulevaisuudessa.

Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa olla aktiivisesti mukana liikennekaaren jatkovalmistelussa ja esittää Etelä-Savoa liikennekaaren jatkovalmistelun ja uusien liikennepalvelujen räätälöinnin yhdeksi kokeilu- ja pilottialueeksi (living lab).

Jarmo Vauhkonen
Aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Sisällysluettelo JOUSI 5/2016

2