Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Huhtikuu 2016

Maakuntauudistuksen valmistelu etenee

Etelä-Savon maakuntauudistuksen valmistelu otti askeleen eteenpäin, kun sata maakunnan toimijaa kokoontui asian tiimoilta 19.4.2016 Mikkelissä. Tilaisuudessa linjattiin uudistuksen valmisteluorganisaatio maakunnassa ja kuultiin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväiseltä ajankohtaiset asiat uudistuksen valmistelusta. Kietäväisen mukaan haasteita riittää ja moni asia on vielä selkeytymättä. Hallituksen esitys tullee lausunnoille kesäkuussa.

Etelä-Savo monen muun maakunnan tavoin haluaa olla vaikuttamassa aktiivisesti maakuntauudistuksen valmisteluun alueellaan. – On hyvä, että laitamme valmistelun täällä itse käyntiin ja valmistelemme erilaisia vaihtoehtoja. Näin varmistamme sen, että olemme valmiina niihin haasteisiin, joita maakunnalle tulee, muistutti maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen avauspuheenvuorossaan.

Maakuntahallitus on useaan otteeseen keskustellut maakuntauudistuksesta ja maakunnan toimijoita oli kutsuttu nyt toista kertaa koolle asian tiimoilta. Etelä-Savon maakuntahallitus on kannattanut koko ajan maakuntauudistuksen pohjaksi nykyistä maakuntajakoa. Wuorisen mukaan maakunnassa voidaankin olla tyytyväisiä, että ratkaisu perustuu juuri nykymaakuntajakoon.

Itsehallinnon aitous

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Hallituksen tekemät linjaukset tarkoittavat, että olemme lähentymässä tyypillistä eurooppalaista hallintoa. Jokaisella tasolla, valtio, maakunta, kunta, on demokraattisesti valitut toimielimet. Kietäväiselle, joka on ollut mukana valmistelutyössä, tuli yllätyksenä, kuten monelle muullekin, valinnanvapauden kautta tuleva yhtiöittäminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ei ole vielä selvillä. Sitä Kietäväinen kuitenkin korosti, että maakunnasta tulee merkittäviä konserneja, jossa konsernijohtaminen on hallittava. Kuntaliitto on käynnistänyt työn maakuntien konsernijohtamisen kehittämiseksi. Pohjana on liiton tekemät ohjeistukset kunnille.

Ainakaan tässä vaiheessa maakunnille ei tule verotusoikeutta, vaikka sille oli vahva tuki eri poliittisilta ryhmiltä. Tarkoitus kuitenkin on, että rahoitusta selvitetään vielä tämän vaalikauden aikana. Kietäväinen on kuitenkin tyytyväinen, että maakuntien rahoituksen on linjattu olevan yleiskatteista. – On myönteistä, että onnistuttiin maakuntien itsehallinnon näkökulmasta, että rahoitus on yleiskatteista, mutta toiminnanohjaus voi olla aika tiukka.

Tilaisuudessa kannettiin huolta maakuntien aidosta itsehallinnosta etenkin rahoituksen näkökulmasta. Kun maakunnilla on ainakin alkuvaiheessa vain valtion rahoitus ja asiakastulot, on suuri riski siihen, että itsehallinto on näennäistä. Kietäväinen toivoi, että tämäkin asia saisi valaistusta jatkovalmistelussa.

Kiinteistöjen siirtolinjaus hämmentää

Kietäväinen, kuten tilaisuuden kuntavaikuttajat, ihmettelivät hallituksen linjausta kiinteistöjen siirtoperiaatteesta kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Lähtökohdaksi on linjattu sote-omaisuuden osalta ns. osittainen jakautumismalli. Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus ja velat on tarkoitus siirtää maakunnille tai yhtiöille. Kunnilta vuokrataan niiden omistuksessa olevat tilat tarpeen mukaan. Hallitus on linjauksissaan luvannut, etteivät kuntien käyttämättä jäävät kiinteistöt jää yksittäisten kuntien rasitteeksi.

Kyse on valtavasta kiinteistöomaisuudesta: kunnat ja kuntayhtymät omistavat reilut 34 000 000 m2, joista noin 6 000 000 m2 on sosiaali- ja terveyspalveluissa, noin 3 000 kiinteistöä. Kietäväisen mukaan etenkin sote-kiiteistöjen osalta ratkaisuehdotus on mielenkiintoinen: sote-kiinteistöt, joiden nykyarvo on tasearvoa huomattavasti suurempi, valtio siirtäisi maakunnille, ja korvaisi kunnille vain niiden velkaosuuden. Lainoja arvioidaan siirtyvän noin 1,3 Mrd €. – Ei olisi oikein reilu peli, totesi Kietäväinen.

Lisäksi on esitetty, että kiinteistöjä hallinnoisi kansallinen yhtiö, joka vuokraisi niitä markkinahintaan maakunnille, koska kilpailuneutraliteetin vuoksi vuokrissa ei voi olla subventiota. Kietäväisen kanssa samoilla linjoilla oli myös maakuntaneuvos Pekka Nousiainen. Hän ihmetteli suuresti, etteikö kuntien omaisuus enää nauti omaisuuden suojaa.

Valmistelussa on, että kunnille tarjottaisiin 3+1 vuoden vuokrasopimuksia. Näin lyhyet sopimukset eivät ainakaan kannusta omistajia investoimaan kiinteistöihinsä. Ihmetystä herätti myös, mitä oikeasti tapahtuu kunnissa käyttämättä jääville kiinteistöille, sillä niistä kannattavan liiketoiminnan rakentaminen ne omistavalle taholle on erittäin haastellista.

Peruskunta ihan muuta kuin soten menojäännös

Kietäväinen korosti, että tulvaisuuden kunta on kaikkea muuta kuin soten menojäännös. – Jo nyt moni Etelä-Savon kunta kuin moni kunta Suomessa, on tulevaisuuden kunta, sillä niillä ei ole ollut omaa sotea vuosiin. Kuntaliitossa tulevaisuuden kunnan hahmottaminen on käynnissä, ja sitä tehdään yhteistyössä opposition kanssa. Tulevaisuuden kunta on nykyistä verkottuneempi eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötaidot ja verkostojohtamien korostuvat.                                                               

Peruskunnan vastuulla jatkossakin ovat paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen, elinvoiman edistäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, opetus- ja kulttuuripalvelut, tekniset palvelut, yleisen toimialan palvelut sekä merkittävä joukko muita palveluita.

Kuntaliiton tavoitteena ovat toiminnalliset ja sisällölliset muutokset. Kunnallista itsehallintoa on päivitettävä. Kunnan verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan korostuu nykyisestään. Muutoksia on Kietäväisen mukaan tehtävä kaikilla hallinnon tasoilla. Myös valtion hallinnossa on meneillään uudistuksia, ja ne on otettava myös huomioon. Vaikka nykyinen kuntalaki hyväksyttiin vuonna 2015, on siihenkin tulossa uudistusten myötä muutoksia.

Kietäväinen kannusti kuntia miettimään omaa tulevaisuuden organisaatiotaan. Koska muutokset ajoittuvat kesken valtuustokauden, ohjeisti Kietäväinen pitämään koko ajan mielessä uudistuksen, kun päätöksiä tehdään. Olennaisia muutoksia nyt linjattuihin tehtäviin ei ole tiedossa. Monessa kunnassa sovitellaan täysin uusia, kuntalain suomia mahdollisuuksia, kuten pormestari- ja valiokuntamallia.

Kuntavaalit käydään keväällä 2017 ja uudet valtuustot aloittavat 1.6.2017. Maakuntauudistus on tarkoitus toteuttaa suunnitellusti 1.1.2019.

Verokatto lisää kuntien rahoituskustannuksia

Uudistuksen tiukka aikataulu pakottaa väliaikaisratkaisuihin mm. rahoituksessa. Kuntien rahoitusratkaisua ei voida tehdä valmiiksi toistaiseksi voimassa olevana, vaan joudutaan ottamaan käyttöön väliaikaismalli, joiden voimassaolon aikana valmisteluajan lyhyyden vuoksi tässä vaiheessa valmistellaan kunnolla toimiva, toistaiseksi voimassa oleva malli.

Kietäväinen pitää todennäköisenä, että määräaikainen verokatto kunnille määrätään. Tätä Kuntaliitto on vastustanut, sillä se mm. nostaa kuntien rahoituskustannuksia. On arvioitu, että lisäkustannuksia kertyisi jopa 100 M€. – Verokaton määrääminen väliaikaisestikin ei ole perusteltua, sillä ei ole näyttöjä siitä, että kunnat huvikseen verottaisivat, korosti Kietäväinen. Vuodelle 2015 monet kunnat korottivat veroprosenttejaan paikatakseen valtionosuusuudistuksen vaikutuksia, mutta tälle vuodelle, jolle ei muutoksia valtionosuuksiin tullut, vain 45 kuntaa korotti verojaan.

Maakunnan näköinen ratkaisu

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen esitteli tilaisuudessa luonnostellun maakuntauudistuksen Etelä-Savon valmisteluorganisaation ja sen toimintaperiaatteet. Tavoitteena on, että valmistelua tehdään mahdollisimman laaja-alaisissa ryhmissä. Samalla rakennetaan keskinäistä luottamusta ja sitoutetaan toimijat yhteistyöhön.

Maakuntaliitto toimisi valmistelun koordinaattorina ja sen takia maakuntahallitus olisi se toimielin, joka pyytäisi eri toimijoita nimeämään edustajansa valmisteluun. Tarkoitus on, että laaja-alainen ohjausryhmä, johtoryhmä ja työryhmät voisivat aloittaa työnsä viimeistään elokuussa. Maakuntahallitus käsittelee asiaa kokouksessaan toukokuussa, jossa myös linjataan lopullisesti valmisteluorganisaatio.

Alustavan aikataulun mukaan hallituksen lakiesitysten piti valmistua lausuntokierrokselle kevään aikana, mutta ilmeisemmin ne saadaan lausunnoille vasta kesäkuussa. Mäkisen mukaan tällä ei ole vaikutusta maakunnan omaan valmisteluun, vaan siinä mennään eteenpäin.


Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 5376 707, hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Sisällysluettelo JOUSI 4/2016