Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Helmikuu 2016

Nordregio analysoi pohjoismaiden alueita

Pohjoismainen tutkimuslaitos Nordregio julkaisi reilu viikko sitten analyysinsa Pohjoismaiden alueiden tilasta. Mediauutisoinnissa päällimmäiseksi nousi alueiden paremmuusjärjestys.

Raportti löytyy seuraavasta linkistä:

 http://nordregio.us2.list-manage1.com/track/click?u=bd2ac4c8984e4c0867865efde&id=7bd4a75079&e=0a5b8f63ce

Aluevertailu on tehty Nordregion uudella kehityspotentiaalia kuvaavalla mittarilla, jossa kolmanneksen vaikutus tulee väestömuuttujista (asukastiheys, nettomuutto, huoltosuhde, sukupuolijakauma), kolmannes työmarkkinapotentiaalista (työllisyysaste, korkeakoulututkinnon suorittaneet, nuorisotyöttömyys) ja kolmannes aluetalousluvuista (bruttoaluetuote/asukas, TKI-investoinnit).

Analyysin tuloksissa ei ole erityistä dramatiikkaa. Tiedossahan on, että Suomella menee väestön, työvoiman ja talouden mittareilla huonommin kuin muilla Pohjoismailla, ja että Etelä-Savo on vastaavasti Suomessa useilla tilastomittareilla aika kaukana kärjestä.

Tutkimuksessa Suomen 18 maakunnasta peräti 12 on sijoittunut Pohjoismaiden heikoimman alueellisen potentiaalin luokkaan: koko Itä- ja Pohjois-Suomi lukuunottamatta Pohjois-Pohjanmaata, kaakkoissuomalaiset naapurimme Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, mutta myös yrittäjyydestään tunnettu Etelä-Pohjanmaa, yliopistomaakunta Keski-Suomi, teollisuuden vahva alue Päijät-Häme sekä Satakunta.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat olivat suunnilleen samoilla sijaluvuilla jo vuoden 2010 vertailussa. Lappi kiri muutaman sijan, Pohjois-Pohjanmaan sijoitus notkahti. Ranking-listan nousijoita Suomessa ovat mm. Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Päijät-Häme. Etelä-Karjalan sijoitus laski, Kymenlaakson nousi.  Pohjoisista ”verrokkialueistamme” Ruotsissa esimerkiksi Västerbotten ja Västernorrland sekä Norjassa Tromssa ja Finnmark paransivat sijoitustaan selvästi.

Kehitysvertailusta on luettavissa sekä trendikehitystä – kuten kaupungistuminen - että äkillisten rakennemuutosten vaikutusta. Kaupungistuminen ilmiönä etenee koko Pohjolassa, kuten muuallakin Euroopassa ja maailmassa.

Tutkimusta selaamalla löytyy muutakin. Norjassa väestön kasvuvauhti on 1990-2015 ollut kaksinkertainen Suomeen verrattuna, ja Ruotsissakin puolitoistakertainen. Nettomaahanmuutto on tuonut kasvupotentiaalia myös pääkaupunkiseutujen ulkopuolelle. Voisiko tämä toimia Suomessakin?

Alueen kehityspotentiaalia kuvaavan indeksin osatekijöistä löytyy monia vivahteita. Etelä-Savo on Pohjoismaiden vanhusvoittoisin maakunta yhdessä eteläruotsalaisen Kalmarin alueen kanssa. Työttömyyden suhteen yllämme Suomen keskikastiin koko Suomen jäädessä kuitenkin Ruotsin ja Norjan työllisyyslukujen alapuolelle. Nuorisotyöttömyys Etelä- ja Pohjois-Savossa on ilahduttavasti alempi kuin muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa tai Pohjois-Ruotsissa. Etelä- ja Pohjois-Savo erottuvat pohjoisten alueiden vertailussa myös naisvoittoisina, Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet puolestaan miesvaltaisina.

Suomi saa PISA-vertailussa edelleen parhaat pisteet, mutta sen etumatka on pienentynyt erityisesti matematiikassa ja lukutaitovertailussa. Koulutustasovertailussa Etelä-Savosta erityisesti Mikkeli pärjää myös pohjoismaisille yliopistokaupungeille. Ekoinnovaatioiden edistämisessä Suomi ja Ruotsi on arvioitu EU:n kärkimaiksi. Innovaatiorahoituksessa ja patenttien määrässä Itä-Suomi ei kuitenkaan yllä pohjolankaan terävimpään kärkeen.

Asukasta kohti laskettu bruttoaluetuote jää 11 Suomen maakunnassa – ml. koko Itä- ja Pohjois-Suomi - alle EU:n keskitason. Norja kokonaisuudessaan ja Ruotsi pääosin – erityisesti Pohjois-Ruotsi – ovat keskitason yläpuolella. Koko Ruotsissa ja Norjassa kasvu on viime vuosina ollut verraten ripeää. Myös Etelä-Savon bruttoaluetuote/asukas on kasvanut, mutta esimerkiksi vauraammissa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa muutos on ollut miinusmerkkinen.

Energiantuotannon ja –kulutuksen alueelliset erot johtuvat sekä olosuhteista (esim. Norjan ja Pohjois-Ruotsin vesivoima), energiapolitiikan linjauksista (eteläisen Suomen ja Ruotsin ydinvoima tai Tanskan tuulivoima) että energiaintensiivisen teollisuuden sijainnista. Etelä-Savossa asutus ja maatalous kuluttavat suhteessa eniten, ja energiaa tuotetaan eniten ”muilla uusiutuvilla” (puu).

Matkailun karttavertailuissa Etelä-Savo näkyy kokoaan paremmin. Myös yöpymisten kasvu ja venäläisten osuus yöpyneistä korostuvat.

Toinenkin mielenkiintoinen alueraportti on valmistumassa. Euroopan pohjoiset alueet (Northern Sparsely Populated Area, NSPA) selvittävät kehityspotentiaaliaan OECD:ltä tilaamassaan tutkimuksessa, jonka väliraportin on määrä valmistua huhtikuussa. Raporttiluonnosta puidaan 9.-10. kesäkuuta NSPA-foorumilla Mikkelissä. Tutkimus on maakuntien keskustelun avaus Euroopan unionin vuoden 2020 jälkeisen rakennepolitiikan valmisteluun.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903, sähköposti etunimi.sukunimi@esavo.fi

Sisällysluettelo JOUSI 2/2016