Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Maaliskuu 2015.

Parikkalan rajanylityspaikka lisäisi matkailua

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki ovat esittäneet, että maan hallitus tekee vielä tänä keväänä periaatepäätöksen ja käynnistää Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän valmistelun. Parikkalan rajanylityspaikkaa koskeva selvitys on esillä Venäjä-ministeriryhmän kokouksessa 27. helmikuuta 2015.

Maakunnat ovat omalta osaltaan valmiita suuntaamaan Kaakkois-Suomi - Venäjä rajayhteistyöohjelman (CBC 2014- 2020) varoja ylityspaikan kehittämiseen ja Kolmikannan sekä Vt 6 välisen liittymän ja Karjalanradan ylittävän rautatiesillan parantamiseen.

Lähes 155 000 venäläismatkailijaa joka vuosi

Parikkalan raja-aseman kansainvälistäminen saisi vuoden 2014 matkustajamäärillä mitattuna enimmillään 154 tuhannen venäläisen matkustamaan raja-aseman kautta Suomeen. Niiralan raja-aseman kautta aiem-min Pohjois-Karjalaan matkustaneita ostosmatkailijoita heistä olisi runsas kolmannes ja aiemmin Pohjois-Karjalaan matkustaneita lomamatkailijoita noin kymmenen prosenttia. Pietarista ja Leningradin alueelta lomamatkalle Etelä-Savoon tai muualle Itä- ja Pohjois-Suomeen matkustavia lomamatkalaisia sekä aiemmin Niiralan raja-aseman kautta etelään matkustaneita venäläismatkailijoita olisi molempia noin neljännes Parikkalan raja-aseman kautta matkustavista venäläismatkailijoista.

Kansanedustajat suopeina

Parikkalan raja-aseman kansainvälistämisesen aluetalousvaikutuksista kerrottiin medialle Savonlinnassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa maanantaina 23.2. Tilaisuuden järjestivät Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto yhdessä Savonlinnan ja Parikkalan kanssa. Tilaisuuteen osallistuivat alueen kansanedustajista Jouni Backman (sd), Jukka Kopra (kok) ja Kimmo Tiilikainen (kesk). Kaikki kolme olivat puheenvuoroissaan yksimielisesti Parikkalan rajaylityspaikan avaamisen kannalla. Puolueiden eduskuntaryhmät eivät toistaiseksi ole ottaneet kantaa asiassa. Kaakkoissuomalaiset kansanedustajat korostivat, että ratkaisussa kannattaisi kiinnittää huomiota myös aluetaloudellisiin näkökulmiin.

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra totesi, että olisi silkkaa hulluutta jättää käyttämättä tilaisuus, jos Parikkalan raja-aseman kuntoon saamiseen on tarjolla CBC-rahoitusta. Vaikka talouden ajat ovat nyt vaikeat, kääntyy tilanne Venäjällä paremmaksi heti kun ruplan kurssi kääntyy nousuun, Kopra uskoo.

Myös Etelä-Karjalan Kimmo Tiilikainen antoi tukensa hankkeelle. Hän muistutti, että Parikkalan rajan avaamista on tavoiteltu pitkään. Pitkäjännitteisen toiminnan hän uskoo myös lopulta johtavan maaliin. "Toivottavasti ministeriryhmä tarttuu tähän mahdollisuuteen. Nyt, kun alueella tarvittaisiin investointeja, olisi oikea hetki nytkäyttää hanketta eteenpäin. Mutta ennemmin tai myöhemmin tämä varmasti toteutuu", Tiilikainen totesi.

Jouni Backman peräänkuulutti itäsuomalaisten yhteisrintamaa asian taakse. Backman ei usko, että Parikkalan raja-aseman kansainvälistäminen johtaisi nollasummapeliin eri kaupunkien kesken. Hän on varma, että lopulta kaikki hyötyisivät. "Olen vakuuttunut, että matkoille Suomeen syntyisi uutta kysyntää. Kyllä aluetalouden merkitys pitäisi tosiaan huomioida tällaisessa päätöksessä."

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen arvioi, että Pariikalan rajanylityspaikasta tulisi keskikokoinen ja kaikkia hyödyttävä kokonaisuus. Todennäköisesti se olisi viidenneksi vilkkain Suomen rajan ylityspaikoista, Viialainen ennustaa. Välittömin suora hyöty koituisi Etelä-Karjalalle, Etelä-Savolle ja Karjalan tasavallalle. Viialainen uskoo myös Pohjois-Karjalan hyötyvän uudesta reitistä: viiden miljoonan asukkaan Pietari tulee helpommin saavutettavaksi myös Kolin ja Joensuun näkökulmasta. Koska Parikkalan reitti on tiestöltään parempi ja ajallisesti lyhyempi, houkuttaisi se uusia matkailijoita. Myös teollisuuden kuljetuksiin saataisiin huomattavia säästöjä, Viialainen korostaa.

Nopeus valttina

Matka Pietarista Laatokan länsipuolista valtatietä (A121) Parikkalaan on vain hieman lyhyempi kuin matka Pietarista Imatran kautta Parikkalaan, mutta etenkin ruuhkaisina aikoina Itä-Suomeen matkustavien lomaili-joiden uskotaan siirtyvän käyttämään tätä väylää. Vuonna 2014 tällaisia lomamatkailijoita kävi Itä-Suomessa noin 39 000. 

Karjalan tasavallasta Etelä-Suomeen suuntaaville matkailijoille Parikkalan raja-aseman kautta kulkeva reitti olisi selvästi nykyistä Niiralan kautta kulkevaa reittiä lyhyempi. Vuonna 2014 Niiralan raja-aseman kautta Etelä-Suomeen matkustavia venäläismatkailijoita oli noin 39 000. 

Kun Imatran raja-asemasta tuli kansainvälinen raja-asema vuonna 2003, pysähtyi venäläisten Nuijamaan raja-aseman kautta Suomeen tekemien matkojen määrän kasvu pariksi vuodeksi, kun Imatran raja-aseman kautta tehtyjen matkojen määrä kasvoi voimakkaasti. Tämän jälkeen molempien raja-asemien kautta tehty-jen matkojen määrä on kuitenkin kasvanut selvästi nopeammin verrattuna muihin raja-asemiin Suomessa.

Venäjän talouden ja venäläisten matkustamisen kääntyessä jälleen kasvu-uralle, on odotettavissa, että kasvu jatkuu yhtä voimakkaana kuin ennen lamaa. Tällöin venäläisten tekemien matkojen määrä myös Parikkalan raja-aseman kautta tulisi lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä. Näin ollen on mahdollista, että venäläiset tekisivät Parikkalan raja-aseman kautta yli 300 000 matkaa Suomeen vuonna 2025.

Tällä hetkellä Niiralan raja-aseman kautta tehdyistä matkoista 61 % on suomalaisten tekemiä. Jos myös Parikkalan raja-asemalla suomalaisten osuus olisi jatkossa yhtä suuri, matkustaisi raja-aseman kautta vuon-na 2025 yhteensä noin 785 000 henkilöä, jolloin rajanylityksiä kertyisi vuodessa lähes 1,6 miljoonaa.

Matkailutuloa yli 50 miljoonaa

Mikäli vuoden 2025 matkustusennuste toteutuisi ja venäläismatkailijoiden rahankäyttö matkaa kohden säilyisi nykytasolla, voisi matkailutuloa Parikkalan raja-aseman kautta Suomeen matkustavien venäläismatkailijoiden tuomana kertyä vuonna 2025 jopa 21 miljoonaa euroa Etelä-Savolle ja 36 miljoona euroa Etelä-Karjalalle. Nykyisin venäläisturistien kulutuksesta yli kaksi kolmasosaa menee tuoteostoksiin ja loput palveluihin.

Henkilöliikenteen lisäksi ylityspaikan avaaminen vaikuttaisi vienti- ja tuontikuljetuksiin erityisesti Karjalan tasavallan ja Suomen välillä lyhentyvien kuljetusmatkojen takia. Näitä rahtiliikenteelle koituvia hyötyjä ei ole arvioitu tässä tutkimuksessa. Arvioitaessa ylityspaikan avaamisen aluetaloudellista kokonaismerkitystä teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeet on kuitenkin otettava huomioon ja selvitettävä tarvittaessa erikseen.

Joensuulla vetovoimaa Karjalassa

Tarkasteltaessa suomalaisten ostosmatkakohteiden etäisyyttä matkailijoiden kotikaupungeista sekä ostos-matkakohteiden kaupallista vetovoimaa, on Joensuu edelleen houkuttelevin ostosmatkakohde sekä Petroskoin että Sortavalan asukkaille. Näistä kaupungeista on Parikkalan raja-aseman avaamisen jälkeenkin lyhyempi matka Joensuuhun kuin Imatralle tai Lappeenrantaan, ja koska Joensuussa vähittäiskaupan kerrosala on jopa suurempi kuin Lappeenrannassa, ei ostosmatkailijoilla ole syytä muuttaa pääasiallista ostosmatka-kohdettaan. Etelä-Karjalaan tehtyjen ostosmatkojen määrä kuitenkin lisääntyisi matkan lyhenemisen myötä.

Lisätietoja:
Pasi Nurkka toimitusjohtaja pasi@tak.fi , puh. 040 505 5903
Jaakko Roponen tutkimuspäällikkö jaakko@tak.fi puh. 045 295 0412
Pavel Popkov projektipäällikkö pavel@tak.fipuh: o45-295 0411