Maakuntablogi

Geopark -oppia Saksasta

(22.06.2017)

Eteläsavolaisia päättäjiä kävi Saksassa tutustumassa geomatkailuun. Saimaan tarinaa kertova geopark on valmisteilla eteläiselle Saimaalle, joten matkalle lähdettiin hakemaan tietoa geoparkien toiminnasta sekä ideoita ja oppia. Minäkin pääsin matkalle mukaan, joten tässä ajatuksia reissusta.

Tutustumiskohteena oli Bergstrasse-Odenwald geopark, joka on yksi Saksan kuudesta UNESCOn Global Geoparkista. Näiden lisäksi Saksassa on myös 16 kansallista geoparkia. Bergstrasse-Odenwald geoparkin alue on muinaista mannerlaattojen törmäyskohtaa sekä graniitti – ja hiekkakivialueiden yhtymäkohtaa. Tämä geopark on alueeltaan 3500 neliökilometriä ja se ulottuu kolmen osavaltion ja lukuisien kuntien alueelle.

Kävimme matkan aikana tutustumassa Felsenmeer Lautertal opastuskeskukseen sekä Odenwälder Feine Brände – omenaviinitarhaan ja maatilaan, joka oli esimerkki geoparkin tekemästä yritysyhteistyöstä. Lisäksi tutustuimme mm. Wald-Michelbachissa geoparkin opastus- ja informaatiokeskukseen sekä Weinheimin kaupungin matkailuneuvontaan, joka hoitaa myös geopark-tiedotusta.

Bergstrasse-Odenwaldissa markkinointinimenä käytettiin Geo- und naturpark Bergstrasse-Odenwaldia. Tämä herätti ajatuksen, että Geopark Saimaan - joka nimenä on jo paljon parempi, yksinkertaisempi ja muistettavampi kuin saksalainen verrokkinsa – rinnalle meidän kannattaisi ehdottomasti luoda yhteinen markkinointinimi Saimaan kansallispuistoille, luonnonsuojelualueille ja geoparkille. Tämä kattobrändi toisi synergiaa eri statuksella olevien kohteiden markkinointiin ja olisi asiakasystävällinen tapa profiloida koko Saimaan aluetta luontomatkailukohteena. Tämä kattobrändi myös poistaisi sen ”ongelman”, josta matkallakin käytiin vilkasta keskustelua, eli miksi Savonlinna on geopark-alueen ulkopuolella.

Geopark ja mahdollinen Nature- and Geopark Saimaa - tai mikä markkinointinimeksi keksitäänkin – on yksi tapa viestiä Saimaan luonnosta. Toivottavasti se auttaa vastuullisia matkailijoita löytämään Saimaalle ja etenkin matkailupalveluiden äärelle.

Matka avasi geopark-teemaa hienosti. Ehkä paras anti reissusta oli uskonvahvistus sille, että meillä ei ole mitään hävettävää oman matkailutarjontamme ja geopark-kohteidemme suhteen. Voimme syystä olla ylpeitä ja antaa arvoa omalle alueellemme ja sen luonto- ja kulttuurikohteille. Meidän tulee rohkeasti julistaa muille oman luontomme ainutlaatuisuutta ja höystää sitä tarinoilla. Esim. Felsenmeer Lautertal opastuskeskuksessa villikissa, joka ei enää edes asu alueella, oli näyttävästi esillä. Samoin paikallisen geopark-oppaan tarinassa tervaleppä muuntui taikapuuksi. Meillä sentään on Saimaan norppa ja paljon muitakin tarinoiden aineksia, jos vaan osaamme niistä kertoa elävästi. Unohdetaan välillä tiukat faktat ja tietokirjallisuus ja siirrytäänkin kaunokirjallisuuden puolelle!

Heli Gynther
kehittämispäällikkö, matkailu ja kulttuuri

Julkaistu kategoriassa Matkailu | 0 kommenttia

Näkymättömät kirkonkylät parrasvaloissa

(24.05.2017)

Maaseutukeskukset kuten kirkonkylät kannattelevat kaupunkiseutujen ulkopuolisia yhdyskunta-, liikenne- ja palvelujärjestelmiä, joiden alueella asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kaupungistumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteessa. Kirkonkylien ja muiden maaseututaajamien rooli muuttuu ja näille keskuksille haetaan uutta näkymää osana uusien maakuntien ja kuntien muotoutumista. Kirkonkylillä on merkitystä ja niiden tulevaisuus on iso ja ohittamaton kysymys osana SOTE- ja Maakunta-Suomea sekä kuntien elinvoimapolitiikkaa.

Kirkonkylät ja muut maaseudun ”näkymättömät yhdyskuntatyypit ja politiikan väliinputoajat” saivat yhden iltapäivän olla parrasvaloissa. Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi Etelä-Savon maakuntaliitto, ympäristöministeriö, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto järjestivät seminaarin suomalaisten kirkonkylien tulevaisuuden näkymistä tiistaina 16.5.2017 ympäristöministeriössä Helsingissä. Seminaarissa kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön, Kuntaliiton, maakuntaliiton ja tutkijoiden puheenvuorot sekä paneelikeskustelu. Puheenvuoroissa avattiin näkymiä kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten kehitykseen ja tulevaisuuteen. Miten esimerkiksi digitalisaatio, biotalous tai muuttoliike vaikuttavat pienten keskusten tulevaisuuteen? Seminaarissa puhuttiin myös kestävän kehityksen rajoista ja muutokseen sopeutumisesta, resurssiviisaudesta, paikka- ja kumppanuusperusteisesta kehittämisestä sekä kirkonkylien renesanssista. Seminaarin alustuksiin voi tutustua maakuntaliiton kotisivuilla www.esavo.fi/pike.

Julkaistu kategoriassa Aluesuunnittelu | 0 kommenttia

Hyvinvointia kulttuurista

(31.01.2017)

Taiteen edistämiskeskus (Taike) jakoi tammikuussa toista kertaa kärkihankeavustukset. Avustukset ovat osa hallituksen kärkihanketta, jossa vakiinnutetaan taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kärkihankkeen perustan muodostaa se tosiasia, että taidetoiminta edistää ihmisten hyvinvointia muun muassa ennaltaehkäisevästi, korjaavasti ja toipumista nopeuttavasti.

Julkaistu kategoriassa Matkailu | 0 kommenttia

Saimaa ja ruokamatkailu

(30.11.2016)

Saimaan alueesta voi tulla Provencen veroinen ruokamatkailukohde. D.O. Saimaa -alkuperämerkki vauhdittaa omalta osaltaan ruokamatkailun kehittämistä Etelä-Savossa. Helsingissä 29.11. järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät ensimmäiset kahdeksan merkin käyttöoikeuden saanutta yritystä ja niiden kanssa tiivistä kehitystyötä tekevät ravintolat. Merkin käyttöoikeuden valituille tuotteilleen saivat Heikkilän yrittitila, Hyvätuuli Highland, Kerimäen kalafile, Luomutila Siiriäinen, Raijan aitta, Rapion mylly, Temolan viinitila ja Tiisanmäen lammastila.

Julkaistu kategoriassa Matkailu | 0 kommenttia

Ruokamatkailua Etelä-Savossa

(19.10.2016)

Matkailuun kannattaa Etelä-Savossa satsata, sillä matkailu on kasvava vientiala, jolla on paljon kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Matkailu on merkittävä työllistäjä ja suuren kasvupotentiaalin palveluala. Maailman matkailujärjestön (UNWTO) arvion mukaan matkailu kasvaa lähivuosina 5 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti matkailu on merkittävä elinkeino.

Julkaistu kategoriassa Matkailu | 0 kommenttia

Kulttuuria kotihoitoon ja muuallekin

(07.10.2016)

Sain kutsun pitämään kommenttipuheenvuoron Tekee mieli kulttuuria kotihoitoon –seminaariin 6.10.2016. Seminaari liittyi Kulttuurisäpinää senioreille Etelä-Savossa –hankeeseen.

Panelisteille oli esitetty ennakolta seuraavat kysymykset:

  • Kulttuuri kuuluu kaikille – kuuluuko kulttuuri myös ikäihmisten julkisiin palveluihin/kotihoitoon?
  • Kasvaako vai väheneekö ikäihmisten kulttuurinälkä?
  • Kuka päättää kulttuurin roolista ikäihmisten palveluissa – ketkä tarvitaan pöydän ympärille?
  • Kuka maksaa – mistä resurssit kulttuurin saamiseksi osaksi ikäihmisten palveluja?
  • Millainen ja kuinka pitkä on kulttuurin tie ikäihmisten palveluihin?

Pohdin samoja kysymyksiä, ja tässä ajatuksiani ja peilauksia myös seminaarin antiin:

Julkaistu kategoriassa Matkailu | 0 kommenttia

Maakunnan on löydettävä yhteinen sote-näkemys

(19.09.2016)

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on käynnistynyt uusi vaihe. Etelä-Savossa, kuten muissakin 18 maakunnassa, on aloitettu uudistuksen esivalmistelu. Maakuntahallitus asetti kesäkuussa uudistusta valmistelemaan ohjausryhmän ja  johtoryhmän.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtaja | 0 kommenttia

Säädösmuutosten tuettava maakuntauudistusta

(04.04.2016)

Valtioneuvosto on päättänyt muodostaa Suomeen 18 itsehallintoaluetta (maakuntaa) nykyisten maakuntien pohjalta. Maakuntaliittojen ja ELY-keskusten tehtävät sekä osa kuntien tehtävistä muodostavat uuden maakuntaitsehallinnon elinvoimapolitiikan kokonaisuuden.

Maakuntaliittojen mielestä kaikki säädösvalmistelu tulevan maakuntapohjaisen itsehallinnon toimialaan kuuluvista ja sitä sivuavista asioista tulee tehdä maakuntauudistuksen kokonaisuus huomioiden. Säädösmuutosten tulee tukea käynnissä olevan maakuntauudistuksen linjauksia: 18 aidosti itsehallinnollista maakuntaa, jotka voivat tehdä keskenään sopimuksia tehtävien hoitamisesta maakunnan sisällä ja maakuntien kesken.

Julkaistu kategoriassa Aluekehitys | 0 kommenttia

Haja-asutus ei ole taakka Suomen kilpailukyvylle

(23.03.2016)

YLE:n uutisankkuri nosti maanantai-illan TV1:n pääuutislähetyksessä  hajanaisen asutuksen liki ainoana asiana esiin viitatessaan nettisivuilta löytyvään uutiseen: ”Suomen Pankki: Yhdeksän syytä miksi Suomi jäi muista jälkeen.”

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtaja

Etelä-Savo uusien liikennepalvelujen räätälöinnin kokeilualueeksi

(29.02.2016)

Yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei Etelä-Savo oikein pärjännyt liikenteen korvausvelkarahojen jaossa. Miksi? Onko syynä vain vähäväkisen maakunnan vähäinen ääni eli itse asiassa demokratia toimii ja saimme mitä meille kuuluu? Vai löytyykö muitakin syitä? Voisimmeko tehdä jotain itse paremmin?

Julkaistu kategoriassa Aluesuunnittelu

Koulutuksen rakennemuutos

(07.09.2015)

Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii 7.9.2015 Länsi-Savon verkkosivulla koulutusta rakennemuutoksen erityisalaksi. Luukkainen pitää Etelä-Savoa esimerkkinä alueesta, jossa koulutustarpeen maakunnallinen tarkastelu on ollut niin vaikeaa, että se on sivuutettu.

Luukkainen on oikeassa, että Etelä-Savossa tarvitaan yhteinen näkemys erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tätä silmällä pitäen maakuntaliitto järjestää lokakuussa koulutusfoorumin, jossa tarkastellaan nimenomaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja tulevaisuutta Etelä-Savossa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtaja

Kulttuuriperintötietoa kaikille

(08.06.2015)

Kulttuuriperintötietoa kaikille blogikirjoituksessa maakuntaliiton ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo kertoo mittavasta projektista, jolla saatettiin tieto Etelä-Savon kulttuuriperinnöstä kaikkien luettavaksi julkiselle nettisivulle osoitteeseen www.esku.fi.

Julkaistu kategoriassa Aluesuunnittelu | 0 kommenttia

Mäntyharju 2030 – keskuksen kehittämistä tarvitaan enemmän kuin koskaan

(01.06.2015)

Tämän artikkelin kirjoittaja on maakuntaliiton aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen (työvapaalla 31.8.2015 saakka). Jarmo pohtii kirjoituksessaan taajamakeskusten kehittämistä.

Julkaistu kategoriassa Aluesuunnittelu | 0 kommenttia

Etelä-Savosta yrittäjyysyhteiskunta

(22.01.2015)

Ilman menestyviä yrityksiä Etelä-Savon on turha haaveilla monesta muustakaan hyvästä asiasta, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ensimmäisessä maakuntablogissa. Menestys ei Mäkisen mukaan kuitenkaan tule itsestään: ”Nyt tarvitaan muutosta. Suomi tarvitsee rohkeutta ja erityisesti rohkeutta menestyä ja kannustaa menestykseen. Etelä-Savossa on lukuisia esimerkkejä yrittäjistä, joilla on ollut rohkeutta uudistua, ottaa riskiä ja menestyä.”

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtaja | 0 kommenttia